Hei! Yritän opetella tuota akvaarion kemiaa, mutta tuo kovuuden mittaaminen askarruttaa. Olen törmännyt niin moneen eri mittayksikköön tms, enkä tiedä mitä ne on ja mitä "sukua" ne ovat keskenään... dGH, kH, GH... Voisiko joku kertoa minulle ihan perustiedot veden kovuudesta ja sen mittaamisesta? Minulla menee jo pää ihan pyörryksiin kaikista eri mittayksiköistä... Ja mikä on kovuuden keskiarvo?
Kovuus askarruttaa
Sanna
5294
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Veden kemiasta melko täsmällistä tietoa: http://www.akvaariotieto.info
GH = kokonaiskovuus
KH = karbonaatit (puskurointikyky eli miten hyvin vastustaa happo-emäs heilahteluja)
Joskus merkitään dGH, dKH, mutta tarkoittavat samaa GH = xx dH, KH = xx dH.
Jotain jaottelu, jonka perusteella itse jaottelen kovuusluokat:
GH
0-7dH, pehmeä vesi
7-14dh, keskikova
14-21dH, kova
21- , hyvin kova
Mukaan lukien pieni liukuvuus :)
Kiitos erittäin valaisevasta selityksestä, nuo dGh -tapaiset merkinnät askarruttivatkin eniten. Voisitko vielä selittää mitä tarkoitit: "GH = xx dH, KH = xx dH." Sitä en oikein tajunnut... *blondi näppiksen kanssa - huono juttu*
Ja vielä: kun ilmoitetaan kalan suosimasta kovuudesta, niin puhutaanhan silloin GH:sta? Entä tuosta puskurointikyvystä, mikä arvo vastustaa happo-emäs heilahteluja parhaiten? Taisi jäädä tuo puskurointikyky taas vuorostaan hieman askarruttamaan...
Hei!
http://www.akvaariotieto.info/suomi/akvaario/happam.php
http://www.akvaariotieto.info/suomi/akvaario/kovuus.php
http://www.akvaariotieto.info/suomi/akvaario/tasapain.php
http://www.akvaariotieto.info/suomi/akvaario/pitoisus.php
Jokohan selvittäisi ongelmasi
Hei!
Kovuudet ilmaistaa Suomessa yleensä saksalaisina kovuusasteina dH eli deutsche Härtegraden.
Niistä on enemmän tietoa vaikkapa täällä:
http://www.akvaariotieto.info/suomi/akvaario/kovuus.php#kokonais.
Kalojen kannalta tärkein luku olisi veden kokonais-ionipitoisuus. Sitä voidaan mitata veden sähkönjohtavuusmittarilla.
Makeassa vedessä on enemmän kaksi- ja useampiarvoisia ionena, siksi kovuudet. Yksiarvoiset ionit ovat erittäin helppoliukoisia ja ne ovat kulkeutuneet veteen jo kauan sitten, jonka vuoksi niitä tavataan lähinnä merissä ja suolajärvissä.
Eri ioneilla on sitten oma merkityksensä kalojen fysiologian ja ionitasapainon kannalta.
Nyt on pieni pää huomattavan viisaampi. Tuossa on vain sen verran paljon opiskeltavaa, että pienen pään on päntättävä tätä pitemmänkin aikaa :)