Arvoisat taloustuntijat!
Minulla on ongelma olen saanut pientä ennakkoperintöä n 15t euroa ja sijoitin niitä riskirahastoihin seuraavasti Nordea itäeurooppa kasvu 7000, Nordea small cap kasvu 4000, Nordea Venäjä 2500 sekä Nordea Japani 1000. Sijoitukseni olen tehnyt viime viikolla. Ainakin itäeurooppa on pudonnut "mukavasti" mitä mieltä olette näistä valinnoista? Kun ei ole mitään rahan eteen tehnyt niin voihan sitä ottaa riskiä vai ostanko sen haaveilemani vanhan Camaron
Nöyrä kiitos etukäteen
Pientä rahastoneuvoa tarvitaan
16
8854
Vastaukset
- hyvä mies
ainakin jonkun toisen talon rahastoja !!
- olavi.
Se tuo sijoittamisen ajankohtakin ratkaisee. Mutta pääpiirteissään kuulemma kyseisten sijoitusten pitäisi nousta lähivuosina. Joten odota sijoitusten tuoton kasvamista. Itselläni on vastaavia sijoituksia tosin eri pankissa, mutta voitolla olen niissä kaikissa. Toiset ovat sitä mieltä, että jos jokin rahastosijoitus menee pahasti miinuksille välillä, se pitäisi ottaa pois ja sijoittaa sitten myöhemmin uudestaan. minun mielestäni olet tehnyt ihan hyvät sijoitukset. Tosin aika moni panee suurimman osan sijoituksistaan yhdistelmärahastoihin. On olemassa myös hyvin tuottoisia yhdistelmärahastoja. On liian suuri riski panna kaikki osakerahastoihin.
- Aloittelija, muttei tyhmä
"Toiset ovat sitä mieltä, että jos jokin rahastosijoitus menee pahasti miinuksille välillä, se pitäisi ottaa pois ja sijoittaa sitten myöhemmin uudestaan."
Oliko tämä provo? Mitä järkeä siinä olisi, että myisi halvalla, ja sitten ostaa taas kalliilla takaisin? Paitsi ehkä joku veronkiertokikkailu?
Tosin sanoit, että "toiset ovat sitä mieltä" et ottanut kantaa, onko se järkevää.
Itse olen sitä mieltä, että jos joku rahasto on pahasti miinuksella, mutta uskoo toimialan/alueen kehitykseen kannattaa sitä juuri silloin ostaa lisää. Jos taas luulee, ettei pohjilta nousta, olisi kannattanut myydä aikaisemmin. - sijoittelija myös
Aloittelija, muttei tyhmä kirjoitti:
"Toiset ovat sitä mieltä, että jos jokin rahastosijoitus menee pahasti miinuksille välillä, se pitäisi ottaa pois ja sijoittaa sitten myöhemmin uudestaan."
Oliko tämä provo? Mitä järkeä siinä olisi, että myisi halvalla, ja sitten ostaa taas kalliilla takaisin? Paitsi ehkä joku veronkiertokikkailu?
Tosin sanoit, että "toiset ovat sitä mieltä" et ottanut kantaa, onko se järkevää.
Itse olen sitä mieltä, että jos joku rahasto on pahasti miinuksella, mutta uskoo toimialan/alueen kehitykseen kannattaa sitä juuri silloin ostaa lisää. Jos taas luulee, ettei pohjilta nousta, olisi kannattanut myydä aikaisemmin.Ehkäpä se tarkoitti, sitä että jos olet esim. saanut jostain rahastosta jopa 50 % tuoton vaikkapa muutaman kuukauden ajalta, sitten rahaston arvo laskeekin lyhyessä ajassa huomattavasti. Tuntuu siltä, että menetät kaiken saamasi voiton. Tulevaisuus tuntuu epävarmalta. Mieti tuota tilannetta.
- lainaava
sijoita muhun. tai siis lainaa. tartteisin pikaisesti lainaa. toki maksan korkojen kera takaisin. olisitko kiinnostunut?
- myy pois kun on halpaa
Sillä pitäähän minunkin niitä osuuksia joskus tankata. Ja paras hetkihän on juuri silloin kun te myytte ne halvalla. Myyn ne sitten teille takaisin kun ollaan taas noustu.
- hajauttaja
Viikko on ehkä aika lyhyt aika ruveta edes seuraamaan sijoitusten onnistumista - pari vuotta olisi parempi.
Jako on ihan ok tuollaiselle riskinottopääomalle. Itä-Eurooppa ja Venäjä ovat ylipainossa ja vastaavasti Aasian nousevat taloudet loistavat poissaolollaan. Päihittää kuitenkin tuotoiltaan varmasti Camaron!
Mutta vertailitko kuluja ennen rahastoyhtiön valintaa? Nordean ja yleensä pankkien rahastot ovat monessa tapauksessa keskimääräistä kalliimpia, ja mitä pitempi sijoitusaika sitä suuremman eron tuo joku 1-1,5 % ero rahaston hoitopalkkiossa. Esimerkiksi Japaniin voi hyvin sijoittaa indeksirahastoillakin jotka ovat huomattavasti halvempia kuin aktiivisesti hoidetut rahastot.- Itsellä indeksiä
Hehkutetaan indeksirahastojen halpuudella. Morningstarin mukaan Nordea Japanin tuotto on ollut parempi kuin indekisrahasto Seligson Japanin tuotto varsinkin 3 ja 5 vuoden ajalta.
- Hajauttaja
Itsellä indeksiä kirjoitti:
Hehkutetaan indeksirahastojen halpuudella. Morningstarin mukaan Nordea Japanin tuotto on ollut parempi kuin indekisrahasto Seligson Japanin tuotto varsinkin 3 ja 5 vuoden ajalta.
On eroa indeksillä ja indeksillä. Japanissa ovat tänä vuonna nousseet erityisesti small- ja midcapit, ja Seligsonin rahasto seuraa Topix 30-indeksiä eli 30 suurinta yritystä.
Paljon suuremman määrän yhtiöitä sisältävää MSCI Japan-indeksiä seuraava Pictetin rahasto (hallinnointi 0,2% vuodessa) on noussut kolmessa vuodessa enemmän kuin Nordea Japani Kasvu, joka on hävinnyt tälle indeksille 1,6% vuotuisesta palkkiosta huolimatta.
Pictetin rahastot eivät ole jokamiesrahastoja, ilmoitettu merkintäpalkkio on 5%, mutta MSCI Japania voi ostaa vaikkapa etf:inä. - Tobias
Ajattelin lähinnä vaivattomuutta sain sijoitukseni tottakai ilman merkintäpalkkiota kun lainatkin siellä, aloittelijalle on myös ihan mukava kun voi mennä kasvotusten juttelemaan nordean konttori naapurissa. Toki on olemassa parempiakin ja edullisempiakin rahastoja mutta...laiskuutta voihan sijoitusfirmaa vaihtaa
- tobias
Tobias kirjoitti:
Ajattelin lähinnä vaivattomuutta sain sijoitukseni tottakai ilman merkintäpalkkiota kun lainatkin siellä, aloittelijalle on myös ihan mukava kun voi mennä kasvotusten juttelemaan nordean konttori naapurissa. Toki on olemassa parempiakin ja edullisempiakin rahastoja mutta...laiskuutta voihan sijoitusfirmaa vaihtaa
kun toi yksi kaveri sanoi että rahasto on ylipainossa. Mitä se tarkoittaa? Voiko joku vielä parilla sanalla kertoa mikä on indeksirahasto?
kiitos vielä kerran - just my 2 cents...
tobias kirjoitti:
kun toi yksi kaveri sanoi että rahasto on ylipainossa. Mitä se tarkoittaa? Voiko joku vielä parilla sanalla kertoa mikä on indeksirahasto?
kiitos vielä kerranIndeksirahasto sijoittaa indeksin mukaisesti eli ei oteta kantaa onko jokin osake hyvä vai huono, vaan ostetaan sitä jos se on listattu indeksiin. Itse kannatan aktiivista sijoituspolitiikkaa harjoittavia rahastoja, joissa pyritään ostamaan vain "hyviä" osakkeita.
- Hajauttaja
tobias kirjoitti:
kun toi yksi kaveri sanoi että rahasto on ylipainossa. Mitä se tarkoittaa? Voiko joku vielä parilla sanalla kertoa mikä on indeksirahasto?
kiitos vielä kerran"Paino" on tietysti sijoituskuvioissa suhteellinen tekijä. Teoreettisesti sitä voisi kuvailla siten, että vaikkapa globaalissa osakesalkussa jokaista markkinaa ja jokaista yhtiötä olisi mukana niiden markkina-arvon suhteessa. Tämä on enempi teoreettinen case, parempi esimerkki olisi vaikka Eurooppa-rahasto jossa jokaisen Euroopan maan pörssin neutraali paino olisi sen osuus koko Euroopan pörssien yhteenlasketusta markkina-arvosta. Kun salkunhoitaja "ottaa näkemystä" eli vähentää tai kasvattaa jonkun markkinan osuutta salkussa sen mukaan miten hän näkee tämän markkinan kehittyvän sanotaan ko. markkinan olevan ali- tai ylipainossa. Tarkoitin ylipainolla siis sitä, että Venäjällä ja Itä-Euroopalla on salkussasi aika suuri osuus.
Indeksirahasto on tosiaan rahasto joka seuraa yleistä markkinakehitystä eli jollain perusteella laskettavaa indeksiä. Esimerkiksi OMX Helsinki 25-indeksiin kuuluu Helsingin pörssin 25 markkina-arvoltaan suurinta yritystä. Indeksejä on erilaisia ja eri laskentaperusteilla laskettuja, esimerkiksi Helsinki-indekseissä osassa Nokian painoa on rajoitettu ja osassa ei. Indeksisijoittajan on hyvä ymmärtää perusteet indeksin olemuksesta ja laskentatavasta. Nyrkkisääntönä laajempi indeksi on aina parempi. Esimerkiksi jenkkeihin voi sijoittaa S&P 500-indeksiin (500 markkina-arvoltaan suurinta firmaa) tai Russell 3000-indeksiin (3000 suurinta). (Knoppikysymys: Kummassa saa paremman hajautuksen?)
Se preferoiko indeksi- vai aktiivisesti hoidettuja rahastoja (jollaisia nuo Nordean rahastot ovat) on vähän makuasia. Yksi tutkimusten esiintuoma fakta on kuitenkin hyvä pitää mielessä: Suurin osa aktiivisesti hoidetuista rahastoista häviää vertailuindeksilleen erityisesti pitemmällä (muutaman vuoden) aikavälillä kun huomioidaan kalliimmat hallintokulut. Osa aktiivisista rahastoista tottakai päihittää indeksin jonakin vuonna, mutta onko se sattumaa vai salkunhoitajan taitavuutta? Tutkimusten mukaan se on useimmiten sattumaa, ja seuraavana vuonna indeksin päihittävät jotkut muut rahastot. Oletko niin taitava että pystyt valitsemaan juuri ne salkunhoitajat jotka tulevat päihittämään vertailuindeksin sinun sijoitushorisonttisi aikana KULUT HUOMIOITUNA?
Lisäksi useimmat aktiivisesti hoidetut rahastot ovat "piiloindeksoijia" koska rahaston markkinoinnille ei mikään ole tuhoisampaa kuin se että se häviää pahasti vertailuindeksilleen. Siksi salkunhoitajalla on insentiivi rakentaa salkku niin, että se kaikissa tilanteissa seuraa pääosin vertailuindeksiään. Hän ei siis tee sitä mistä hänelle niitä hallintopalkkioita maksetaan. Inhimillisessä toiminnassa on useimmiten mukavampaa olla väärässä yhdessä muiden kanssa kuin oikeassa yksinään.
Indeksisijoittamisen huono puoli on se, että se on tylsää. Aktiivisiin rahastoihin tai suoraan osakkeisiin sijoittava voi aina herkutella sillä tunteella että on tajunnut jotain mitä muut eivät ole tajunneet ja voi saada ylikokoista tuottoa. Indeksisijoittajalla ei tätä iloa ole, mutta riskitkin ovat pienempiä. Sopii siis erinomaisesti salkun pääkomponentiksi jota voi sitten maustaa erilaisilla muilla rahastoilla ja osakkeilla.
Kehittyville markkinoille, kuten Aasia, Itä-Eurooppa ja Venäjä sijoitettaessa yleisesti hyväksytty viisaus on se, että siellä aktiivisesti hoidettu ja tiivistä yritysanalyysiä tekevä salkunhoitaja voi olla hintansa arvoinen koska osakemarkkinat ovat siellä epämääräisemmät kuin teollisuusmaissa.
Hyvää peruskurssia indeksisijoittamisesta saa tästä Talouselämän jutusta:
http://www.talouselama.fi/doc.te?f_id=774754 Indeksirahastoista saa lisätietoa vaikka Google-haulla.
Lisäksi kannattaa lukea Seligsonin sivuilta heidän jakamaansa infoa sijoitusfilosofioista, kulujen merkityksestä ym. www.seligson.fi Hekään eivät ole tietenkään täysin pyyteettömiä mutta ovatpahan ainakin avoimia. Erityisesti heidän asiakaskirjeensä ovat herkullista luettavaa.
Lopuksi sanottakoon että sijoitus- ja varainhoitomarkkinoilla pätee edelleen "Caveat Emptor" eli ostaja varokoon. Sijoitusrahastoa hankkiessa täytyy olla ihan yhtä varovainen kuin käytettyä autoa ostaessa, ja niitä myyvät ihmiset eivät ole yhtään sen enempää tai vähempää sinun kavereitasi kuin se autokauppias Kartano tuolla kehäkolmosen varren parakissa. Opettele tuntemaan ne tekijät joista heidän palkkionsa koostuu, niin olet paljon vahvemmilla. Tämä pätee myös pankkien rahastoihin joita on helppo ostaa tehokkaasta jakelutiestä. Niissä työskennellessä ei tarvitse paljon huolehtia kulusuhteesta, salkun kiertonopeudesta tai sijoitusfilosofian avoimuudesta kun kauppa tuulipukukansalle käy muutenkin. Kun pankkihenkilö jätti merkintäpalkkion sinulta perimättä niin se on sama kuin tuntisit tehneesi hyvän kaupan päästyäsi Sedun yökerhoon ilman narikkamaksua: Pankki nettoaa sijoituksestasi saman verran tai enemmän jo ensimmäisen vuoden hallinnointipalkkioissa, ja sen jälkeen se on melkein puhdasta tuloa.
Loppu! - Vasta alkanut
Hajauttaja kirjoitti:
"Paino" on tietysti sijoituskuvioissa suhteellinen tekijä. Teoreettisesti sitä voisi kuvailla siten, että vaikkapa globaalissa osakesalkussa jokaista markkinaa ja jokaista yhtiötä olisi mukana niiden markkina-arvon suhteessa. Tämä on enempi teoreettinen case, parempi esimerkki olisi vaikka Eurooppa-rahasto jossa jokaisen Euroopan maan pörssin neutraali paino olisi sen osuus koko Euroopan pörssien yhteenlasketusta markkina-arvosta. Kun salkunhoitaja "ottaa näkemystä" eli vähentää tai kasvattaa jonkun markkinan osuutta salkussa sen mukaan miten hän näkee tämän markkinan kehittyvän sanotaan ko. markkinan olevan ali- tai ylipainossa. Tarkoitin ylipainolla siis sitä, että Venäjällä ja Itä-Euroopalla on salkussasi aika suuri osuus.
Indeksirahasto on tosiaan rahasto joka seuraa yleistä markkinakehitystä eli jollain perusteella laskettavaa indeksiä. Esimerkiksi OMX Helsinki 25-indeksiin kuuluu Helsingin pörssin 25 markkina-arvoltaan suurinta yritystä. Indeksejä on erilaisia ja eri laskentaperusteilla laskettuja, esimerkiksi Helsinki-indekseissä osassa Nokian painoa on rajoitettu ja osassa ei. Indeksisijoittajan on hyvä ymmärtää perusteet indeksin olemuksesta ja laskentatavasta. Nyrkkisääntönä laajempi indeksi on aina parempi. Esimerkiksi jenkkeihin voi sijoittaa S&P 500-indeksiin (500 markkina-arvoltaan suurinta firmaa) tai Russell 3000-indeksiin (3000 suurinta). (Knoppikysymys: Kummassa saa paremman hajautuksen?)
Se preferoiko indeksi- vai aktiivisesti hoidettuja rahastoja (jollaisia nuo Nordean rahastot ovat) on vähän makuasia. Yksi tutkimusten esiintuoma fakta on kuitenkin hyvä pitää mielessä: Suurin osa aktiivisesti hoidetuista rahastoista häviää vertailuindeksilleen erityisesti pitemmällä (muutaman vuoden) aikavälillä kun huomioidaan kalliimmat hallintokulut. Osa aktiivisista rahastoista tottakai päihittää indeksin jonakin vuonna, mutta onko se sattumaa vai salkunhoitajan taitavuutta? Tutkimusten mukaan se on useimmiten sattumaa, ja seuraavana vuonna indeksin päihittävät jotkut muut rahastot. Oletko niin taitava että pystyt valitsemaan juuri ne salkunhoitajat jotka tulevat päihittämään vertailuindeksin sinun sijoitushorisonttisi aikana KULUT HUOMIOITUNA?
Lisäksi useimmat aktiivisesti hoidetut rahastot ovat "piiloindeksoijia" koska rahaston markkinoinnille ei mikään ole tuhoisampaa kuin se että se häviää pahasti vertailuindeksilleen. Siksi salkunhoitajalla on insentiivi rakentaa salkku niin, että se kaikissa tilanteissa seuraa pääosin vertailuindeksiään. Hän ei siis tee sitä mistä hänelle niitä hallintopalkkioita maksetaan. Inhimillisessä toiminnassa on useimmiten mukavampaa olla väärässä yhdessä muiden kanssa kuin oikeassa yksinään.
Indeksisijoittamisen huono puoli on se, että se on tylsää. Aktiivisiin rahastoihin tai suoraan osakkeisiin sijoittava voi aina herkutella sillä tunteella että on tajunnut jotain mitä muut eivät ole tajunneet ja voi saada ylikokoista tuottoa. Indeksisijoittajalla ei tätä iloa ole, mutta riskitkin ovat pienempiä. Sopii siis erinomaisesti salkun pääkomponentiksi jota voi sitten maustaa erilaisilla muilla rahastoilla ja osakkeilla.
Kehittyville markkinoille, kuten Aasia, Itä-Eurooppa ja Venäjä sijoitettaessa yleisesti hyväksytty viisaus on se, että siellä aktiivisesti hoidettu ja tiivistä yritysanalyysiä tekevä salkunhoitaja voi olla hintansa arvoinen koska osakemarkkinat ovat siellä epämääräisemmät kuin teollisuusmaissa.
Hyvää peruskurssia indeksisijoittamisesta saa tästä Talouselämän jutusta:
http://www.talouselama.fi/doc.te?f_id=774754 Indeksirahastoista saa lisätietoa vaikka Google-haulla.
Lisäksi kannattaa lukea Seligsonin sivuilta heidän jakamaansa infoa sijoitusfilosofioista, kulujen merkityksestä ym. www.seligson.fi Hekään eivät ole tietenkään täysin pyyteettömiä mutta ovatpahan ainakin avoimia. Erityisesti heidän asiakaskirjeensä ovat herkullista luettavaa.
Lopuksi sanottakoon että sijoitus- ja varainhoitomarkkinoilla pätee edelleen "Caveat Emptor" eli ostaja varokoon. Sijoitusrahastoa hankkiessa täytyy olla ihan yhtä varovainen kuin käytettyä autoa ostaessa, ja niitä myyvät ihmiset eivät ole yhtään sen enempää tai vähempää sinun kavereitasi kuin se autokauppias Kartano tuolla kehäkolmosen varren parakissa. Opettele tuntemaan ne tekijät joista heidän palkkionsa koostuu, niin olet paljon vahvemmilla. Tämä pätee myös pankkien rahastoihin joita on helppo ostaa tehokkaasta jakelutiestä. Niissä työskennellessä ei tarvitse paljon huolehtia kulusuhteesta, salkun kiertonopeudesta tai sijoitusfilosofian avoimuudesta kun kauppa tuulipukukansalle käy muutenkin. Kun pankkihenkilö jätti merkintäpalkkion sinulta perimättä niin se on sama kuin tuntisit tehneesi hyvän kaupan päästyäsi Sedun yökerhoon ilman narikkamaksua: Pankki nettoaa sijoituksestasi saman verran tai enemmän jo ensimmäisen vuoden hallinnointipalkkioissa, ja sen jälkeen se on melkein puhdasta tuloa.
Loppu!"Lisäksi kannattaa lukea Seligsonin sivuilta heidän jakamaansa infoa sijoitusfilosofioista, kulujen merkityksestä ym. www.seligson.fi Hekään eivät ole tietenkään täysin pyyteettömiä mutta ovatpahan ainakin avoimia. Erityisesti heidän asiakaskirjeensä ovat herkullista luettavaa."
Olen säästänyt Seligsonin indeksirahastoihin keväästä alkaen.
Seligsonin sivuja olen kyllä lueskellut mutta en ole saanut mainitsemiasia asiakirjeita. Mitä tarkoitat niilla? - juu
Hajauttaja kirjoitti:
"Paino" on tietysti sijoituskuvioissa suhteellinen tekijä. Teoreettisesti sitä voisi kuvailla siten, että vaikkapa globaalissa osakesalkussa jokaista markkinaa ja jokaista yhtiötä olisi mukana niiden markkina-arvon suhteessa. Tämä on enempi teoreettinen case, parempi esimerkki olisi vaikka Eurooppa-rahasto jossa jokaisen Euroopan maan pörssin neutraali paino olisi sen osuus koko Euroopan pörssien yhteenlasketusta markkina-arvosta. Kun salkunhoitaja "ottaa näkemystä" eli vähentää tai kasvattaa jonkun markkinan osuutta salkussa sen mukaan miten hän näkee tämän markkinan kehittyvän sanotaan ko. markkinan olevan ali- tai ylipainossa. Tarkoitin ylipainolla siis sitä, että Venäjällä ja Itä-Euroopalla on salkussasi aika suuri osuus.
Indeksirahasto on tosiaan rahasto joka seuraa yleistä markkinakehitystä eli jollain perusteella laskettavaa indeksiä. Esimerkiksi OMX Helsinki 25-indeksiin kuuluu Helsingin pörssin 25 markkina-arvoltaan suurinta yritystä. Indeksejä on erilaisia ja eri laskentaperusteilla laskettuja, esimerkiksi Helsinki-indekseissä osassa Nokian painoa on rajoitettu ja osassa ei. Indeksisijoittajan on hyvä ymmärtää perusteet indeksin olemuksesta ja laskentatavasta. Nyrkkisääntönä laajempi indeksi on aina parempi. Esimerkiksi jenkkeihin voi sijoittaa S&P 500-indeksiin (500 markkina-arvoltaan suurinta firmaa) tai Russell 3000-indeksiin (3000 suurinta). (Knoppikysymys: Kummassa saa paremman hajautuksen?)
Se preferoiko indeksi- vai aktiivisesti hoidettuja rahastoja (jollaisia nuo Nordean rahastot ovat) on vähän makuasia. Yksi tutkimusten esiintuoma fakta on kuitenkin hyvä pitää mielessä: Suurin osa aktiivisesti hoidetuista rahastoista häviää vertailuindeksilleen erityisesti pitemmällä (muutaman vuoden) aikavälillä kun huomioidaan kalliimmat hallintokulut. Osa aktiivisista rahastoista tottakai päihittää indeksin jonakin vuonna, mutta onko se sattumaa vai salkunhoitajan taitavuutta? Tutkimusten mukaan se on useimmiten sattumaa, ja seuraavana vuonna indeksin päihittävät jotkut muut rahastot. Oletko niin taitava että pystyt valitsemaan juuri ne salkunhoitajat jotka tulevat päihittämään vertailuindeksin sinun sijoitushorisonttisi aikana KULUT HUOMIOITUNA?
Lisäksi useimmat aktiivisesti hoidetut rahastot ovat "piiloindeksoijia" koska rahaston markkinoinnille ei mikään ole tuhoisampaa kuin se että se häviää pahasti vertailuindeksilleen. Siksi salkunhoitajalla on insentiivi rakentaa salkku niin, että se kaikissa tilanteissa seuraa pääosin vertailuindeksiään. Hän ei siis tee sitä mistä hänelle niitä hallintopalkkioita maksetaan. Inhimillisessä toiminnassa on useimmiten mukavampaa olla väärässä yhdessä muiden kanssa kuin oikeassa yksinään.
Indeksisijoittamisen huono puoli on se, että se on tylsää. Aktiivisiin rahastoihin tai suoraan osakkeisiin sijoittava voi aina herkutella sillä tunteella että on tajunnut jotain mitä muut eivät ole tajunneet ja voi saada ylikokoista tuottoa. Indeksisijoittajalla ei tätä iloa ole, mutta riskitkin ovat pienempiä. Sopii siis erinomaisesti salkun pääkomponentiksi jota voi sitten maustaa erilaisilla muilla rahastoilla ja osakkeilla.
Kehittyville markkinoille, kuten Aasia, Itä-Eurooppa ja Venäjä sijoitettaessa yleisesti hyväksytty viisaus on se, että siellä aktiivisesti hoidettu ja tiivistä yritysanalyysiä tekevä salkunhoitaja voi olla hintansa arvoinen koska osakemarkkinat ovat siellä epämääräisemmät kuin teollisuusmaissa.
Hyvää peruskurssia indeksisijoittamisesta saa tästä Talouselämän jutusta:
http://www.talouselama.fi/doc.te?f_id=774754 Indeksirahastoista saa lisätietoa vaikka Google-haulla.
Lisäksi kannattaa lukea Seligsonin sivuilta heidän jakamaansa infoa sijoitusfilosofioista, kulujen merkityksestä ym. www.seligson.fi Hekään eivät ole tietenkään täysin pyyteettömiä mutta ovatpahan ainakin avoimia. Erityisesti heidän asiakaskirjeensä ovat herkullista luettavaa.
Lopuksi sanottakoon että sijoitus- ja varainhoitomarkkinoilla pätee edelleen "Caveat Emptor" eli ostaja varokoon. Sijoitusrahastoa hankkiessa täytyy olla ihan yhtä varovainen kuin käytettyä autoa ostaessa, ja niitä myyvät ihmiset eivät ole yhtään sen enempää tai vähempää sinun kavereitasi kuin se autokauppias Kartano tuolla kehäkolmosen varren parakissa. Opettele tuntemaan ne tekijät joista heidän palkkionsa koostuu, niin olet paljon vahvemmilla. Tämä pätee myös pankkien rahastoihin joita on helppo ostaa tehokkaasta jakelutiestä. Niissä työskennellessä ei tarvitse paljon huolehtia kulusuhteesta, salkun kiertonopeudesta tai sijoitusfilosofian avoimuudesta kun kauppa tuulipukukansalle käy muutenkin. Kun pankkihenkilö jätti merkintäpalkkion sinulta perimättä niin se on sama kuin tuntisit tehneesi hyvän kaupan päästyäsi Sedun yökerhoon ilman narikkamaksua: Pankki nettoaa sijoituksestasi saman verran tai enemmän jo ensimmäisen vuoden hallinnointipalkkioissa, ja sen jälkeen se on melkein puhdasta tuloa.
Loppu!ON tosiaan mukava lukea perusteluja jotka on asiallisesti tehty. Olen pitkälti samaa mieltä asioista.
Se mihin kiinnittäisin huomioita on että pörssikin on olemassa, sijoittaminen sinne esim. EQ kautta on helpompaa kuin lähipankissa käyminen, myös ETF:ien osto käy helposti ja valinnanvaraa on valtavasti. Kulut ovat melko pienet pankkien rahastoihin verrattuna.
Osakkeissa riski on aina myös mahdollisuus; tuototkin voi olla eri luokkaa. - Hajauttaja
Vasta alkanut kirjoitti:
"Lisäksi kannattaa lukea Seligsonin sivuilta heidän jakamaansa infoa sijoitusfilosofioista, kulujen merkityksestä ym. www.seligson.fi Hekään eivät ole tietenkään täysin pyyteettömiä mutta ovatpahan ainakin avoimia. Erityisesti heidän asiakaskirjeensä ovat herkullista luettavaa."
Olen säästänyt Seligsonin indeksirahastoihin keväästä alkaen.
Seligsonin sivuja olen kyllä lueskellut mutta en ole saanut mainitsemiasia asiakirjeita. Mitä tarkoitat niilla?Tarkoitin noita neljännesvuosikatsauksia...
Seligsonin markkinakatsauksia tulee neljännesvuosittain joten voi olla ettet ole vielä sellaista saanut. Löytyvät Seligsonin sivuilta pdf-muodossa kohdasta "Esitteet ja katsaukset"
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
en vaan saa häntä pois
Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va1762074Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi
“Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe361733Ohhoh! Glamourmalli Elena, 29, teetti tiimalasivartalon - Vei rahaa ja tuotti tuskaa - Katso kuvat!
Transtaustainen glamourmalli Elena Vikström on käynyt vuosien ajan plastiikkakirurgisissa toimenpiteissä. Tästä näet lopputuloksen: https://www.suomi101412Ostiko Martina uuden ponin tyttärelleen, vai oliko myös Stefan itsekkin valitsemassa ponia .?
Kiva kun on tyttärelle mielekäs harrastus annettu, ehkä vielä on tulevaisuudessa hänelle tärkeä ja valitsee sen perusteella tulevan ammatin.2291213Sinä olet tärkeä
Herätät minussa kunnioitusta. Kiehdot minua. En oikein saa kiinni sinusta. Ehkä juuri siksi. Aistin että sinäkin pidät minusta. Vetovoima on ollut alu591203Varisjärvellä mersu.
Varisjärven tiellä tuli vanhamersu kylkiedellä mutkassa vastaan ja vähällä keulaan mutta tökkäs penkkaan, hyppäsin omasta autosta ulos ja kävin kiskas161048- 60962
Belorf haistattaa seuraajiaan "You can hate me now"...
Vai haistattaako lompakkoa, joka taisi viimeinkin ymmärtää häipyä Sofian ulottumattomiin ? Sofia raukka on niin typerä, että ottaa nostetta "omasta tv58961