ajattelin nyt vähän avautua, tosin melko lyhyesti.
minulle kävi aika lailla ikävästi, nimittäin rakastuin kihlattuni veljeen ja nyt en voi olla hetkeäkään ajattelematta häntä! olen ollut häneen enemmän tai vähemmän ihastunut koko vuoden, mutta nyt pari kuukautta sitten erosin nyk. kihlattuni kanssa n. viikoksi ja silloin mun ja sen veljen tunteet oikein kuohahtikin! kävi ilmi että myös hänellä on ollut vahvoja tunteita mua kohtaan ja puhuttiin jo rakkaudestakin... tunsin vahvaa intohimoakin häntä kohtaan, kihlattuani kohtaan en suoraan sanottuna ole koskaan tuntenut erityistä vetoa, hän ei esimerkiksi tykkää suutelemisesta, mikä taas on minulle todella tärkeää suhteessa. hänen veljensä kanssa meidän kemiat kyllä kohtaa! tosin suutelua pidemmälle ei menty, tuntu että oltas petetty lopullisesti nyt. kihlattuni (niinhän me tavallaan tehtiin jo). kuitenkin, päätin etten voi jatkaa niin ja palasin yhteen nyk. kihlattuni kanssa, hän nimittäin kosi minua, ja nyt tuntuu ettei olisi kannattanut varmaan suostua. mitä ihmettä teen, olen aivan pihalla! kihlattuni tietää minusta ja veljestään ja yrittää kyllä ymmärtää ja on antanut anteeksi meidän törkeä temppu, mutta ei se edes tunnu niin törkeältä kun olen niin rakastunut hänen veljeensä ja nyt tuntuu kun pettäisin hänet... sanoo kyllä ymmärtävänsä ja toivoo meille pelkkää hyvää, mutta sydämeen sattuu silti kummallakin.
onko joku ollut vastaavassa tilanteessa ja mitä ihmettä olette tehneet päästäksenne asian yli??
minulle kävi aika lailla ikävästi, nimittäin rakastuin kihlattuni veljeen ja nyt en voi olla hetkeäkään ajattelematta häntä! olen ollut häneen enemmän tai vähemmän ihastunut koko vuoden, mutta nyt pari kuukautta sitten erosin nyk. kihlattuni kanssa n. viikoksi ja silloin mun ja sen veljen tunteet oikein kuohahtikin! kävi ilmi että myös hänellä on ollut vahvoja tunteita mua kohtaan ja puhuttiin jo rakkaudestakin... tunsin vahvaa intohimoakin häntä kohtaan, kihlattuani kohtaan en suoraan sanottuna ole koskaan tuntenut erityistä vetoa, hän ei esimerkiksi tykkää suutelemisesta, mikä taas on minulle todella tärkeää suhteessa. hänen veljensä kanssa meidän kemiat kyllä kohtaa! tosin suutelua pidemmälle ei menty, tuntu että oltas petetty lopullisesti nyt. kihlattuni (niinhän me tavallaan tehtiin jo). kuitenkin, päätin etten voi jatkaa niin ja palasin yhteen nyk. kihlattuni kanssa, hän nimittäin kosi minua, ja nyt tuntuu ettei olisi kannattanut varmaan suostua. mitä ihmettä teen, olen aivan pihalla! kihlattuni tietää minusta ja veljestään ja yrittää kyllä ymmärtää ja on antanut anteeksi meidän törkeä temppu, mutta ei se edes tunnu niin törkeältä kun olen niin rakastunut hänen veljeensä ja nyt tuntuu kun pettäisin hänet... sanoo kyllä ymmärtävänsä ja toivoo meille pelkkää hyvää, mutta sydämeen sattuu silti kummallakin.
onko joku ollut vastaavassa tilanteessa ja mitä ihmettä olette tehneet päästäksenne asian yli??
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kaikista viisainta on nyt ottaa aikalisä molempiin suuntiin ja selvittää se mitä OIKEASTI ja TODELLA tunnet ja haluat. Ei kannata hätiköimällä pilata kenenkään elämää. Ole omillasi jonkin aikaa mieti tarkasti kummankin osalta miksi juuri hän olisi se oikea sinulle. Jotakuta sattuu joka tapauksessa, elämä on yhtä Draamaa.
mieltä että- ottaisin sinuna kuitenkin sen kihlatun, enkä sen veljeä.Siinä oli varmaan vaan sitä salassa tehdyn viehätystä.Ja sitten kun siitä tulisi luvallista vois kielipusut alkaa etoa.
kuka hullu sitä kihloihin menee jos on tunteita toista kohtaan. kannattaisi varmaan hiukan tosissaan miettiä mitä tekee ennen kuin on myöhäistä. sitä on sitten turha itkeä kun on oltu 5 vuotta naimisissa ja 2 penskaa itkemässä vieressä. eikö oma onni kuitenkin ole tärkeämpää kuin se että haluat miellyttää kihlattuasi.
älä pilaa elämääsi....
tosi hankalaa on kieltämättä ajatella järjellä kun ei oikein ota tunteistaankaan täyttä selkoa. mutta totta on se, että pieni aikalisä on paikallaan. nyt täytyy tosiaan miettiä asioita ihan itekseen vähän aikaa... kiitos että vaivauduitte kirjoittamaan mielipiteenne =)