Hei
Miten muut ovat järjestäneet kahdenkeskistä aikaa puolisonsa kanssa? Meillä esikoinen on nyt kitissyt pari päivää melko paljon, välillä ei kelpaa mikään ja koko ajan pitäis hyssytellä sylissä ja sylissäkin huutaa, on annettu tuttia, maitoa, vaihdettu vaippaa, annettu ilmakylpyjä, mutta mikään ei tunnu kelpaavan ja siinä menee sitten koko päivä aikaa vauvan hoidossa eikä voi missään välissä olla edes hetkeä miehen kanssa "kahdestaan" siis olisi mukavaa jos vauva viihtyisi edes hetkisen vaikka lattialla katsellen mobilekehikkoa että voisi vaikka vain käpertyä miehen syliin,vaikka vaan viideksi minuutiksi mutta neiti ei "hyväksy" iskän ja äiskän aikaa.
Miten muut ovat järjestäneet kahdenkeskistä aikaa puolisonsa kanssa? Meillä esikoinen on nyt kitissyt pari päivää melko paljon, välillä ei kelpaa mikään ja koko ajan pitäis hyssytellä sylissä ja sylissäkin huutaa, on annettu tuttia, maitoa, vaihdettu vaippaa, annettu ilmakylpyjä, mutta mikään ei tunnu kelpaavan ja siinä menee sitten koko päivä aikaa vauvan hoidossa eikä voi missään välissä olla edes hetkeä miehen kanssa "kahdestaan" siis olisi mukavaa jos vauva viihtyisi edes hetkisen vaikka lattialla katsellen mobilekehikkoa että voisi vaikka vain käpertyä miehen syliin,vaikka vaan viideksi minuutiksi mutta neiti ei "hyväksy" iskän ja äiskän aikaa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
No hänhän on vasta 2,5 vko joten anna aikaa, hän on vasta tullut maailmaan ja teillä oli ennen häntä aikaa rutosti toisillenne. En todellakaan vähättele omaa aikaa puolisonsa kanssa mutta kun vauva on vasta vastasynytynyt niin..
Aikaa te tulette saamaan vain toisillenne nopeammin kuin huomaattekaan.
voi hyvänen aika ! tuollaista se saattaa on vielä noin pienten kanssa, me miehen kanssa oltin lähekkäin ja vauva oli jomman kumman sylissä. oltin niin onnesta soikeana pienestä että osattiin yhdistää vauvan ja meidän läheisyys mutta näin ei kaikilla näköjään ole (paitti jos puhut seksistä)
Heti aletaan moittimaan ja päivitteleen taas kun toinen kysyy neuvoa!!! Vaikka lapsi on vasta 2,5 viikkoinen saattaa vanhemmat jo kaivata vähän levähdystä. Ei tartte heti mollata... :( Mut oottakaa tosiaan ihan rauhassa, ottakaa päivä kerrallaan! Meillä poika 3kk 1vko ja ei meil ole ollu vieläkään oikeen "yhteistä aikaa". Tai siis nyt se meijän yhteinen aika on aikaa olla kolmisin! Kyllä se siittä tasoittuu, nauttikaa vaavistanne ja pusutelkaa sit ku vauveli nukkuu päikkäreitä ;D Jaksamista!
Meillä vauva 5kk eikä kahdenkeskistä aikaa juuri ole ollut.. Mies ei saanut isyyslomaakaan, niin hän on ollut koko ajan päivät töissä ja illat tyttö on aika levoton, joten aikalailla jommankumman sylissä vieläkin tai lattialla ollaan koko perhe:) Tätä se vauva-arki nyt sitten on.. Kun pikkunen saadaan nukkumaan, ollaan ittekin ihan poikki kuolleita.. Pitkät päiväunet kyllä nukkuu mutta mites saada mies töistä tulemaan "päiväkahville"?:)
Keskittykää nyt perheeseen, kyllä sitä kahdenkeskistä aikaa tosiaan alkaa (toivottavasti) saamaan enemmänkin.. Ja jos ei muu auta niin pyytäkää isovanhempia tai muita sukulaisia/ystäviä katsomaan vauvaa tunniksi pariksi ja menkää kahdestaan johonkin!
niin no, tuon ikäinen vauva ei vielä osaa itsensä huviksi katsella mobilkehikkoa..
tuon ikäinen vauva ei vielä osaa hyväksyä yhtään mitään, kun ei ymmärrä mistään mitään. ainoa mikä hänet saa kontaktiin tämän maailman kanssa on itku. hän itkee kun joku asia mättää. ja se siitä. ´
miettikääs nyt. 2,5 viikkoinen vasta. kyllä sitä aikaa löytyy myöhemmin jos ei nyt heti. ja joku tuossa kertoikin yhdistäneensä molempien läheisyyden.
sitä vain järjestää. Me asumme lapsemme isovanhemmista parinsadan kilometrin päässä, joten hoito on vähän vaikeampi järjestää. Olemme siis käyttäneet kekseliäisyyttä ja järjestäneet itsellemme sitä ihan kahden keskistäkin aikaa. Esimerkiksi lapsi laitetaan nukkumaan illalla kahdeksalta (on lapsellekin hyväksi saada kunnon yöunet) - alussa tosin laittoi pari viikkoa hanttii ettei olis halunnu nukahtaa, mutta sen jälkeen on uni tullut ja nukutaan aamuun asti. Päiväunet ovat myös hyvää kahdenkeskistä aikaa ja me ajattelemme myös niin kuin tuossa aikaisemmatkin kirjoittajat että meidän juttu on tällä hetkellä olla vauvaperhe ja vietämme kaikki yhteistä aikaa - ja se on ihanaa. Ja nyt jos ajattelet että sä et jaksa niin täytyy sanoa että on mullakin ollut vaikeita päiviä esimerkiksi hampaiden tulo on meillä aina pari kiukku/huuto päivää ja niitäkin on jo kuusi ja kaikki tullut yhdessä kuukaudessa. Mutta kun tietää että se on ohimenevää niin kyllä sen kestää. Hoitoapua me ei olla saatu kuin pari kertaa, ja silloinkin ollaan oltu kaveria muuttamassa tai jotakin muuta mikä ei ole sitä syliin käpertymistä mitä tarkoittanet - ja minä en siitä valita, vauva-aika on niin lyhyt.
Meillä poika nyt vähän reilu 3kk. Ensimmäisen 1,5kk aikana ei nukkunut ollenkaan päiväunia ja yöllä olimme niin väsyneitä että menimme heti nukkumaan kun vauva nukahti, ei paljon mikään muu kiinnostanut. Mieheni on vuorotyössä, joten yhteistä aikaa oli TODELLA vähän. nyt jeppe nukkuu 3 päikkärit ja 11 tunnin yöunet joten isukin kanssa välillä pyöritellään peukaloitakin että mitäs tehtäis. Eli kärsivällisyyttä vaan, teidän aikanne koittaa vielä. Muistakaa rakastaa toisianne ja pienokaistanne, se on pieni niin vähän aikaa vain.