Alkoholi

Ei todellakaan ole.

Ja viina ei auta vastauksen hakemiseen.

Mutta on se helvetin lepposaa olla päissään ja kirjoittaa skeidaa nettiin...

Duck kirjoitti:

Ei todellakaan ole.

Ja viina ei auta vastauksen hakemiseen.

Mutta on se helvetin lepposaa olla päissään ja kirjoittaa skeidaa nettiin...

Siis viina ei ole vastaus..

Tattis vaan, mutta kirjoitushinku rajoittuu viinahöyryisiin "itsensäpaljastuksiin".

Jostain kumman syystä taas iski keskiviikkona viinapiru ja mieliala oli aika alhaalla. Mutta noi systeemit on väliaikaisia. Ja ennenkaikkea (kuten olen aikaisemminkin maininnut), päissään kirjoittelut ovat kärjistettyjä ja suoraan sanottuna paskanjauhamisia.

Mutta kieltämättä on taas tullut nautittua tuota keinujuomaa ihan tarpeeksi. Joten taidanpa vähäksi aikaa pistää pyhäkoulupuvun päälle ja olla ihan "kunnolla" vähän aikaa...

Mutta tattis vaan.

ps. Ja kirjoituksistasi kyllä näkee että et mikään "sosiaalitantta" ole. =)

Duck kirjoitti:

Tattis vaan, mutta kirjoitushinku rajoittuu viinahöyryisiin "itsensäpaljastuksiin".

Jostain kumman syystä taas iski keskiviikkona viinapiru ja mieliala oli aika alhaalla. Mutta noi systeemit on väliaikaisia. Ja ennenkaikkea (kuten olen aikaisemminkin maininnut), päissään kirjoittelut ovat kärjistettyjä ja suoraan sanottuna paskanjauhamisia.

Mutta kieltämättä on taas tullut nautittua tuota keinujuomaa ihan tarpeeksi. Joten taidanpa vähäksi aikaa pistää pyhäkoulupuvun päälle ja olla ihan "kunnolla" vähän aikaa...

Mutta tattis vaan.

ps. Ja kirjoituksistasi kyllä näkee että et mikään "sosiaalitantta" ole. =)

Lue lisää

Joo julmat pakit kirjotusrintamalla sitten äijä anto ihan julkisesti *nauraa katketakseen*.... Joo ei mitään... Toi sun monologien kirjoittelu on ihan... noh hommaahan sekin on... *virnistys* Sisua elämässä etiä päin ja yritä pitää viina vaan ilojuomana, vaikka helppohan se on mun lässyttää, ko viina ei oo ikinä ollu ongelma... Mutta kummiski kaikkea hyvää...Ja asennetta edelleen

Pyörätuolissa istuva nainen kirjoitti:

Joo julmat pakit kirjotusrintamalla sitten äijä anto ihan julkisesti *nauraa katketakseen*.... Joo ei mitään... Toi sun monologien kirjoittelu on ihan... noh hommaahan sekin on... *virnistys* Sisua elämässä etiä päin ja yritä pitää viina vaan ilojuomana, vaikka helppohan se on mun lässyttää, ko viina ei oo ikinä ollu ongelma... Mutta kummiski kaikkea hyvää...Ja asennetta edelleen

Lue lisää

Lainaus sun kirjoituksesta:"Toi sun monologien kirjoittelu on ihan... noh hommaahan sekin on... "

Meinaatkos että oon mongooliasta? Vai luuletkos että olen mongoloidi? Älä unta nää tytsy. Mä olen taas vaihteeksi perjantaina päissään.

Pah. Joutavanpäiväistä jorinaa.

Mut aika hieno palsta tää: http://www.vammaiset.com/

Duck kirjoitti:

Lainaus sun kirjoituksesta:"Toi sun monologien kirjoittelu on ihan... noh hommaahan sekin on... "

Meinaatkos että oon mongooliasta? Vai luuletkos että olen mongoloidi? Älä unta nää tytsy. Mä olen taas vaihteeksi perjantaina päissään.

Pah. Joutavanpäiväistä jorinaa.

Mut aika hieno palsta tää: http://www.vammaiset.com/

Lue lisää

Mongoliasta tulleeksi kirjoitat pirun hyvin rakasta Suomen kieltämme *naur*... Ei vaan yksinkirjoittelu-ja puhuminen, taito se on sekin, ko aina väliin pikkupäissäs innostut sitä harrastamaan... Mä en oo edes mustis ko et mun kaa innostunu mailaamaan kerran sulla ei oo toista *nauraa helvetisti*....

Pyörätuolissa istuva nainen kirjoitti:

Mongoliasta tulleeksi kirjoitat pirun hyvin rakasta Suomen kieltämme *naur*... Ei vaan yksinkirjoittelu-ja puhuminen, taito se on sekin, ko aina väliin pikkupäissäs innostut sitä harrastamaan... Mä en oo edes mustis ko et mun kaa innostunu mailaamaan kerran sulla ei oo toista *nauraa helvetisti*....

Lue lisää

> Suomen kieltämme.

Heh, hauska tahallinen virhe. Oikein on suomen kieltämme.

xyz kirjoitti:

> Suomen kieltämme.

Heh, hauska tahallinen virhe. Oikein on suomen kieltämme.

Jeps. Yritän viimeiseen asti välttää kirjoitusvirheitä. Pahus sentään kun lipsahti =).

Mut idea on oikea. "Asiallinen" viesti syntyy siitä että tarkastelee viestiänsä sekä asiansa että kielioppinsa puolesta.

Mut on se aika niuhottamista yhdestä S:stä alkaa saarnaamaan =).

Snobiksi tässä tulee...

xyz kirjoitti:

> Suomen kieltämme.

Heh, hauska tahallinen virhe. Oikein on suomen kieltämme.

Se olikin toi pyörätuolissaoleva nainen joka niitä kirjoitusvirheitä teki...

Huh. Mä jo luulin että se oon mä.

Duck kirjoitti:

Lainaus sun kirjoituksesta:"Toi sun monologien kirjoittelu on ihan... noh hommaahan sekin on... "

Meinaatkos että oon mongooliasta? Vai luuletkos että olen mongoloidi? Älä unta nää tytsy. Mä olen taas vaihteeksi perjantaina päissään.

Pah. Joutavanpäiväistä jorinaa.

Mut aika hieno palsta tää: http://www.vammaiset.com/

Lue lisää

En ole Aku Ankka, mutta kävelyni on vankka, vaikka en ole vankka, terv. AKU ANKKA.,!

Pitäisköhän hakea kalja itselleni...

Joutavanpäiväistä jorinaa kaikki tyynni. Teennäistä "elämänihannointi" tietämättä mitä elämä on.... Ja ennenkaikkea kärjistettyjä mielipiteitä joita ei voi perustella...

Duck kirjoitti:

Pitäisköhän hakea kalja itselleni...

Joutavanpäiväistä jorinaa kaikki tyynni. Teennäistä "elämänihannointi" tietämättä mitä elämä on.... Ja ennenkaikkea kärjistettyjä mielipiteitä joita ei voi perustella...

Lue lisää

Sori.

Jauhoin aikamoista skeidaa....

Autoihin kaavaillaan rattilukkoa, itse toivoisin kirjoituslukkoa näppäimistöön...

s,djfaskljrfaskljfaskldjfaskljfasknrf

Duck kirjoitti:

Sori.

Jauhoin aikamoista skeidaa....

Autoihin kaavaillaan rattilukkoa, itse toivoisin kirjoituslukkoa näppäimistöön...

s,djfaskljrfaskljfaskldjfaskljfasknrf

Lue lisää

Höpöhöpö kuka sitä nyt niin järkeviä haluaakaan puhua...
ja kyllä noilla puheilla naisia tuntuu saavan kun sieniä sateella. Duck on näköjään tämän foorumin halutuin jäbä ;)

elviiraa kirjoitti:

Höpöhöpö kuka sitä nyt niin järkeviä haluaakaan puhua...
ja kyllä noilla puheilla naisia tuntuu saavan kun sieniä sateella. Duck on näköjään tämän foorumin halutuin jäbä ;)

Lue lisää

Viinaan menevä jäbä...ei kiitos.
Alkoholi pilaa parisuhteen.
Valitettavasti.

Wilma kirjoitti:

Viinaan menevä jäbä...ei kiitos.
Alkoholi pilaa parisuhteen.
Valitettavasti.

Vaikka olenkin maailmankaikkeuden paras jätkä juuri sinulle Wilma, en toki kuvittele että rakentaisimme punaisen mökin järven rantaan ja kasvattaisimme jälkikasvustamme uuden Mahtisuvun joka valloittaa maailman...

Oikeassa olet. Alkoholi ja parisuhde ei toimi. Muutenkuin siinä tapauksessa että molemmat ovat alkoholisoituneet, molemmat ovat parisuhteessa, toinen on alkoholisoitunut ja toinen parisuhteessa kolmannen kanssa tai molemmat ovat parisuhteessa kaikkien kanssa... hmm...

Aika sekavaa tämä elämä? eikö?

En toki ole parisuhteen ja rauhallisen elämän vastustaja. Arvostan sitä. Arvostan sitä että mies ja nainen elelee rauhallisesti, välillä rakastaen ja välillä tapellen, keskenään. Mutta minulle se ei ainakaan tällähetkellä sovi.

Voin kääntää kelkkani milloin tahansa. Jos ylenmääräisen loistava nainen ilmestyy elämääni niin nämä tämänhetkiset sanomiseni ovat menneen talven lumia.

Mutta odotanko auvoisaa onnea etsimällä suurenmoista naista joka tyydyttää tarpeeni? En.

Loistava DNA:n mainoskin sanoo:"Elämä on". Ja kunnon vanha kreikkalainen, Aristoteles nimeltään, sanoi:"Liikkeen pyrkimys luonnolliseen olotilaan".

Joillekin luonnollinen onni on parisuhde, joillekin kossu. Jotkut eivät luonnollista olotilaansa saavuta koskaan.

Mut wilma. Oikeassa olet. Järkevään parisuhteeseen ei kuulu ylenmääräinen juopottelu.

elviiraa kirjoitti:

Höpöhöpö kuka sitä nyt niin järkeviä haluaakaan puhua...
ja kyllä noilla puheilla naisia tuntuu saavan kun sieniä sateella. Duck on näköjään tämän foorumin halutuin jäbä ;)

Lue lisää

Olen saanut naista vuonna -16, mutta mitäs näistä.

Nyt mä haluaisin nähdä tarkoituksen...

Huomenna mä haluan unohtaa...

Oletko korvannut pillun pullolla?
Vai oletko ulkopuolinen ulkopuolella?
Mitä muuta voisit harrastaa kuin "kunnian kenttillä vaeltamista"? ( Sitaatti Jorma Ojaharju)

Ari kirjoitti:

Oletko korvannut pillun pullolla?
Vai oletko ulkopuolinen ulkopuolella?
Mitä muuta voisit harrastaa kuin "kunnian kenttillä vaeltamista"? ( Sitaatti Jorma Ojaharju)

Lue lisää

Jeps. Niin olen tehnyt.

Ja selittämättä tätä ei sanota.

Elin ihan "jees" poikamieselämää johon sillointällöin kuului mukava kanssakäyminen naisihmisten kanssa.

Pari vuotta "tapahtuman" jälkeen jatkoin samaa systeemiä. Kuljin baareissa ja olin "normaali" ja aina sillointällöin joku mukava naisihminen teki lähempää tuttavuutta.

Mutta koko hommasta on kadonnut hohto. Syy on osin fyysinen, osin henkinen. Paradoksaalinen sanoisinko.

Ihan seksin kannalta huoleta voin sanoa että seisoo (paitsi päissään) kuin nakkimakkara jäisessä lumihangessa - spastisuutta aika reippaasti. Mutta tunto on ihan samanlainen.

Isompi syy hohdon katoamiseen on pää. Vaikkakin olen vammainen, vammaisuus on antanut minulle vapauden ajatella ja olla välittämättä hevonvittuakaan muusta kuin itsestäni.

Sosiaalinen yhteiskunta jonka paineen tunnen niskassani tätä kirjoittaessani ja kaljaa juodessani ei pidä pahaksensa jos vetoan vammaisuuteeni. Toki minulta odotetaan että valmistun, toki odotetaan että teen TAAS täyspäiväisesti töitä. Ja revin tressiä kun yritän vastata noihin odotuksiin. Pää repee siitä että hauskempaa on juoda ja kirjoittaa suomi24 chättiin kuin lukea jotain hevonvitun kvanttimekaniikkaa joka tappaa kauniin ja yksinkertaisen klassisen fysiikan...

Mut kyllä mä vielä naisistakin välitän - tosin siitä mitä pistän päälleni lähtiessäni "ihmisten" ilmoille en juurikaan enää piittaa. En ole homo. Pullo on paljon helpompi kuin pillu.

Ja se tärkein:Hiprakassa, pienessä sievässä todellisuus on jossain kaukana.

Duck kirjoitti:

Jeps. Niin olen tehnyt.

Ja selittämättä tätä ei sanota.

Elin ihan "jees" poikamieselämää johon sillointällöin kuului mukava kanssakäyminen naisihmisten kanssa.

Pari vuotta "tapahtuman" jälkeen jatkoin samaa systeemiä. Kuljin baareissa ja olin "normaali" ja aina sillointällöin joku mukava naisihminen teki lähempää tuttavuutta.

Mutta koko hommasta on kadonnut hohto. Syy on osin fyysinen, osin henkinen. Paradoksaalinen sanoisinko.

Ihan seksin kannalta huoleta voin sanoa että seisoo (paitsi päissään) kuin nakkimakkara jäisessä lumihangessa - spastisuutta aika reippaasti. Mutta tunto on ihan samanlainen.

Isompi syy hohdon katoamiseen on pää. Vaikkakin olen vammainen, vammaisuus on antanut minulle vapauden ajatella ja olla välittämättä hevonvittuakaan muusta kuin itsestäni.

Sosiaalinen yhteiskunta jonka paineen tunnen niskassani tätä kirjoittaessani ja kaljaa juodessani ei pidä pahaksensa jos vetoan vammaisuuteeni. Toki minulta odotetaan että valmistun, toki odotetaan että teen TAAS täyspäiväisesti töitä. Ja revin tressiä kun yritän vastata noihin odotuksiin. Pää repee siitä että hauskempaa on juoda ja kirjoittaa suomi24 chättiin kuin lukea jotain hevonvitun kvanttimekaniikkaa joka tappaa kauniin ja yksinkertaisen klassisen fysiikan...

Mut kyllä mä vielä naisistakin välitän - tosin siitä mitä pistän päälleni lähtiessäni "ihmisten" ilmoille en juurikaan enää piittaa. En ole homo. Pullo on paljon helpompi kuin pillu.

Ja se tärkein:Hiprakassa, pienessä sievässä todellisuus on jossain kaukana.

Lue lisää

Joskus päätin, etten tälle palstalle koskaan kirjoita. Mutta tässä sitä ollaan. Ehkä sinäkin, Duck, kerran vielä vaihdat pullon naiseen :) Tosin... ensin sun pitää löytää itses. Atomisi taitavat tempoilla vailla holttia sidoksissaan. Kerron sulle tässä kokemuksen sanaa. Ettei sun tarvitsisi tärvätä toistakymmentä vuotta elämästäsi todetaksesi, että näin on.

Olet tainnut havaita sen, että pullo loppuu kaulaan. Pää siltä siis puuttuu, mutta naiselta löytyy. Oma (myös ja etenkin selvä) pääsi saisi kuitenkin, luuloistasi huolimatta, ihanaa hoitoa oikeassa sylissä... Mieti kaikkia niitä älyllisiä orgasmeja, jotka sulta tuolla menolla jää kokematta. Niistä se yläpääsi tykkäisi lujaa... sano mitä sanot. Oikeita sellaisia saa rakastavassa seurassa ja vain selvin päin.

Käsittääkseni kukaan ei elä täällä itseänsä varten. Ainakaan onnellista elämää. Ootko koskaan ajatellut, kuinka paljon sulla on annettavaa naiselle? Antaminen tekee ihan oikeasti onnelliseksi. Panttaaminen ja itseensä keskittyminen syö sisältä ontoksi. Oli siihen omasta mielestä miten hyvä ja yhteisön hyväksymä syy tahansa. Tosin molemminpuolista rakkautta onnistuminen parisuhteessa edellyttää, ja saatat olla ihminen, joka joutuu vähän enemmän haeskelemaan sitä oikeeta... sitä, jolle haluat antaa itses = jonka kanssa toimii fyysinen, älyllinen, henkinen/hengellinen ja tunnepuoli.

Rakastamani mies hukutti sähkärissä itseään pulloon vuosikaudet. Juuri tuolla koko ajan pienessä -ideologialla viimeiset ajat (sitä ennen perskännilinjalla). Onneksi lopetti ennen kuin oli myöhäistä (ennen romahtamista, täydellistä kyynistymistä, ennen kuin kyky luoda suhde toiseen ihmiseen oli lopullisesti vaihtunut symbioosiin pullon kanssa). Karismaattinen, hauska, älykäs, tunteellinen mies, upea rakastaja... Olen hänestä joka päivä kiitollinen.

Joskus ajattelin kuin sinä. Sanoin vetäytyväni takavasemmalle, että hän voi jatkaa vanhaan malliin todellisuuspakoa, kun mistään ei tuntunut tulevan mitään. Ajattelin, että minun takiani hän altistuu hirveälle määrälle henkistä kipua. Ja koska rakastan häntä, minuunkin sattui. Muutamat hänen vammautumiseensa ja historioihimme liittyvät elämän realiteetit repivät niin, etten uskonut hänen kestävän. Onneksi puhuimme asioista (=itkimme niitä yhdessä). Vuosia on mennyt ja hän on pysynyt naisessaan, vaikka kovaa on ollut. Elämän tarkoitus on hukassa ilman rakkautta. Ja huom! tämä on sanottu erittäin maskuliinisen miehen suulla. Kuten myös se, että rakkaus on antamista. Ja hän haluaa antaa minulle, mitä haluan: todellisen itsensä, selvin päin.

Meri sisälläni -elokuvan nähtyäni itkin ja raivosin viikkotolkulla. Rakkauden antamisesta tai vastaanottamisesta kieltäytyminen oli surullista katsottavaa. Ja etenkin toisen ihmisen rakkauden valjastaminen omien itsekkäiden suunnitelmien toteuttamiseen.

Kun sulle tulee ikää lisää, annat entistä enemmän arvoa ihmissuhteille. Usko huvikses, niin se menee. Pullo on kylmä ja lasi tekee syviä haavoja. Viina desinfioi ne, mutta ei paranna. Toivon sun tiellesi oikeaa naista. Sitä, joka koskettaa ensin sun sydäntäs ja yläpäätäs. Baareista et sitä ehkä löydä. Etkä itseäsi ainakaan. Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi... että hirveästi ei ole annettavaa ennen kuin kokoat itsesi kvanttiusvasta ;)

empiria kirjoitti:

Joskus päätin, etten tälle palstalle koskaan kirjoita. Mutta tässä sitä ollaan. Ehkä sinäkin, Duck, kerran vielä vaihdat pullon naiseen :) Tosin... ensin sun pitää löytää itses. Atomisi taitavat tempoilla vailla holttia sidoksissaan. Kerron sulle tässä kokemuksen sanaa. Ettei sun tarvitsisi tärvätä toistakymmentä vuotta elämästäsi todetaksesi, että näin on.

Olet tainnut havaita sen, että pullo loppuu kaulaan. Pää siltä siis puuttuu, mutta naiselta löytyy. Oma (myös ja etenkin selvä) pääsi saisi kuitenkin, luuloistasi huolimatta, ihanaa hoitoa oikeassa sylissä... Mieti kaikkia niitä älyllisiä orgasmeja, jotka sulta tuolla menolla jää kokematta. Niistä se yläpääsi tykkäisi lujaa... sano mitä sanot. Oikeita sellaisia saa rakastavassa seurassa ja vain selvin päin.

Käsittääkseni kukaan ei elä täällä itseänsä varten. Ainakaan onnellista elämää. Ootko koskaan ajatellut, kuinka paljon sulla on annettavaa naiselle? Antaminen tekee ihan oikeasti onnelliseksi. Panttaaminen ja itseensä keskittyminen syö sisältä ontoksi. Oli siihen omasta mielestä miten hyvä ja yhteisön hyväksymä syy tahansa. Tosin molemminpuolista rakkautta onnistuminen parisuhteessa edellyttää, ja saatat olla ihminen, joka joutuu vähän enemmän haeskelemaan sitä oikeeta... sitä, jolle haluat antaa itses = jonka kanssa toimii fyysinen, älyllinen, henkinen/hengellinen ja tunnepuoli.

Rakastamani mies hukutti sähkärissä itseään pulloon vuosikaudet. Juuri tuolla koko ajan pienessä -ideologialla viimeiset ajat (sitä ennen perskännilinjalla). Onneksi lopetti ennen kuin oli myöhäistä (ennen romahtamista, täydellistä kyynistymistä, ennen kuin kyky luoda suhde toiseen ihmiseen oli lopullisesti vaihtunut symbioosiin pullon kanssa). Karismaattinen, hauska, älykäs, tunteellinen mies, upea rakastaja... Olen hänestä joka päivä kiitollinen.

Joskus ajattelin kuin sinä. Sanoin vetäytyväni takavasemmalle, että hän voi jatkaa vanhaan malliin todellisuuspakoa, kun mistään ei tuntunut tulevan mitään. Ajattelin, että minun takiani hän altistuu hirveälle määrälle henkistä kipua. Ja koska rakastan häntä, minuunkin sattui. Muutamat hänen vammautumiseensa ja historioihimme liittyvät elämän realiteetit repivät niin, etten uskonut hänen kestävän. Onneksi puhuimme asioista (=itkimme niitä yhdessä). Vuosia on mennyt ja hän on pysynyt naisessaan, vaikka kovaa on ollut. Elämän tarkoitus on hukassa ilman rakkautta. Ja huom! tämä on sanottu erittäin maskuliinisen miehen suulla. Kuten myös se, että rakkaus on antamista. Ja hän haluaa antaa minulle, mitä haluan: todellisen itsensä, selvin päin.

Meri sisälläni -elokuvan nähtyäni itkin ja raivosin viikkotolkulla. Rakkauden antamisesta tai vastaanottamisesta kieltäytyminen oli surullista katsottavaa. Ja etenkin toisen ihmisen rakkauden valjastaminen omien itsekkäiden suunnitelmien toteuttamiseen.

Kun sulle tulee ikää lisää, annat entistä enemmän arvoa ihmissuhteille. Usko huvikses, niin se menee. Pullo on kylmä ja lasi tekee syviä haavoja. Viina desinfioi ne, mutta ei paranna. Toivon sun tiellesi oikeaa naista. Sitä, joka koskettaa ensin sun sydäntäs ja yläpäätäs. Baareista et sitä ehkä löydä. Etkä itseäsi ainakaan. Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi... että hirveästi ei ole annettavaa ennen kuin kokoat itsesi kvanttiusvasta ;)

Lue lisää

Pitääkin etsiä mainitsemasi leffa käsiini. =) Kiitos vinkistä!

empiria kirjoitti:

Joskus päätin, etten tälle palstalle koskaan kirjoita. Mutta tässä sitä ollaan. Ehkä sinäkin, Duck, kerran vielä vaihdat pullon naiseen :) Tosin... ensin sun pitää löytää itses. Atomisi taitavat tempoilla vailla holttia sidoksissaan. Kerron sulle tässä kokemuksen sanaa. Ettei sun tarvitsisi tärvätä toistakymmentä vuotta elämästäsi todetaksesi, että näin on.

Olet tainnut havaita sen, että pullo loppuu kaulaan. Pää siltä siis puuttuu, mutta naiselta löytyy. Oma (myös ja etenkin selvä) pääsi saisi kuitenkin, luuloistasi huolimatta, ihanaa hoitoa oikeassa sylissä... Mieti kaikkia niitä älyllisiä orgasmeja, jotka sulta tuolla menolla jää kokematta. Niistä se yläpääsi tykkäisi lujaa... sano mitä sanot. Oikeita sellaisia saa rakastavassa seurassa ja vain selvin päin.

Käsittääkseni kukaan ei elä täällä itseänsä varten. Ainakaan onnellista elämää. Ootko koskaan ajatellut, kuinka paljon sulla on annettavaa naiselle? Antaminen tekee ihan oikeasti onnelliseksi. Panttaaminen ja itseensä keskittyminen syö sisältä ontoksi. Oli siihen omasta mielestä miten hyvä ja yhteisön hyväksymä syy tahansa. Tosin molemminpuolista rakkautta onnistuminen parisuhteessa edellyttää, ja saatat olla ihminen, joka joutuu vähän enemmän haeskelemaan sitä oikeeta... sitä, jolle haluat antaa itses = jonka kanssa toimii fyysinen, älyllinen, henkinen/hengellinen ja tunnepuoli.

Rakastamani mies hukutti sähkärissä itseään pulloon vuosikaudet. Juuri tuolla koko ajan pienessä -ideologialla viimeiset ajat (sitä ennen perskännilinjalla). Onneksi lopetti ennen kuin oli myöhäistä (ennen romahtamista, täydellistä kyynistymistä, ennen kuin kyky luoda suhde toiseen ihmiseen oli lopullisesti vaihtunut symbioosiin pullon kanssa). Karismaattinen, hauska, älykäs, tunteellinen mies, upea rakastaja... Olen hänestä joka päivä kiitollinen.

Joskus ajattelin kuin sinä. Sanoin vetäytyväni takavasemmalle, että hän voi jatkaa vanhaan malliin todellisuuspakoa, kun mistään ei tuntunut tulevan mitään. Ajattelin, että minun takiani hän altistuu hirveälle määrälle henkistä kipua. Ja koska rakastan häntä, minuunkin sattui. Muutamat hänen vammautumiseensa ja historioihimme liittyvät elämän realiteetit repivät niin, etten uskonut hänen kestävän. Onneksi puhuimme asioista (=itkimme niitä yhdessä). Vuosia on mennyt ja hän on pysynyt naisessaan, vaikka kovaa on ollut. Elämän tarkoitus on hukassa ilman rakkautta. Ja huom! tämä on sanottu erittäin maskuliinisen miehen suulla. Kuten myös se, että rakkaus on antamista. Ja hän haluaa antaa minulle, mitä haluan: todellisen itsensä, selvin päin.

Meri sisälläni -elokuvan nähtyäni itkin ja raivosin viikkotolkulla. Rakkauden antamisesta tai vastaanottamisesta kieltäytyminen oli surullista katsottavaa. Ja etenkin toisen ihmisen rakkauden valjastaminen omien itsekkäiden suunnitelmien toteuttamiseen.

Kun sulle tulee ikää lisää, annat entistä enemmän arvoa ihmissuhteille. Usko huvikses, niin se menee. Pullo on kylmä ja lasi tekee syviä haavoja. Viina desinfioi ne, mutta ei paranna. Toivon sun tiellesi oikeaa naista. Sitä, joka koskettaa ensin sun sydäntäs ja yläpäätäs. Baareista et sitä ehkä löydä. Etkä itseäsi ainakaan. Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi... että hirveästi ei ole annettavaa ennen kuin kokoat itsesi kvanttiusvasta ;)

Lue lisää

Elämme itseämme varten.



Ja aivan suurenmoisessa kännisessä oolotiasutrlskjcaskljflasjfsjfasjfasf
olen¨

olen siis aivan helvetin päissään

Duck kirjoitti:

Elämme itseämme varten.



Ja aivan suurenmoisessa kännisessä oolotiasutrlskjcaskljflasjfsjfasjfasf
olen¨

olen siis aivan helvetin päissään

Lue lisää

Pitää varmaan lukea selvinpäin toi sepostus....

luenkinkin, ei siitä ole kyse

empiria kirjoitti:

Joskus päätin, etten tälle palstalle koskaan kirjoita. Mutta tässä sitä ollaan. Ehkä sinäkin, Duck, kerran vielä vaihdat pullon naiseen :) Tosin... ensin sun pitää löytää itses. Atomisi taitavat tempoilla vailla holttia sidoksissaan. Kerron sulle tässä kokemuksen sanaa. Ettei sun tarvitsisi tärvätä toistakymmentä vuotta elämästäsi todetaksesi, että näin on.

Olet tainnut havaita sen, että pullo loppuu kaulaan. Pää siltä siis puuttuu, mutta naiselta löytyy. Oma (myös ja etenkin selvä) pääsi saisi kuitenkin, luuloistasi huolimatta, ihanaa hoitoa oikeassa sylissä... Mieti kaikkia niitä älyllisiä orgasmeja, jotka sulta tuolla menolla jää kokematta. Niistä se yläpääsi tykkäisi lujaa... sano mitä sanot. Oikeita sellaisia saa rakastavassa seurassa ja vain selvin päin.

Käsittääkseni kukaan ei elä täällä itseänsä varten. Ainakaan onnellista elämää. Ootko koskaan ajatellut, kuinka paljon sulla on annettavaa naiselle? Antaminen tekee ihan oikeasti onnelliseksi. Panttaaminen ja itseensä keskittyminen syö sisältä ontoksi. Oli siihen omasta mielestä miten hyvä ja yhteisön hyväksymä syy tahansa. Tosin molemminpuolista rakkautta onnistuminen parisuhteessa edellyttää, ja saatat olla ihminen, joka joutuu vähän enemmän haeskelemaan sitä oikeeta... sitä, jolle haluat antaa itses = jonka kanssa toimii fyysinen, älyllinen, henkinen/hengellinen ja tunnepuoli.

Rakastamani mies hukutti sähkärissä itseään pulloon vuosikaudet. Juuri tuolla koko ajan pienessä -ideologialla viimeiset ajat (sitä ennen perskännilinjalla). Onneksi lopetti ennen kuin oli myöhäistä (ennen romahtamista, täydellistä kyynistymistä, ennen kuin kyky luoda suhde toiseen ihmiseen oli lopullisesti vaihtunut symbioosiin pullon kanssa). Karismaattinen, hauska, älykäs, tunteellinen mies, upea rakastaja... Olen hänestä joka päivä kiitollinen.

Joskus ajattelin kuin sinä. Sanoin vetäytyväni takavasemmalle, että hän voi jatkaa vanhaan malliin todellisuuspakoa, kun mistään ei tuntunut tulevan mitään. Ajattelin, että minun takiani hän altistuu hirveälle määrälle henkistä kipua. Ja koska rakastan häntä, minuunkin sattui. Muutamat hänen vammautumiseensa ja historioihimme liittyvät elämän realiteetit repivät niin, etten uskonut hänen kestävän. Onneksi puhuimme asioista (=itkimme niitä yhdessä). Vuosia on mennyt ja hän on pysynyt naisessaan, vaikka kovaa on ollut. Elämän tarkoitus on hukassa ilman rakkautta. Ja huom! tämä on sanottu erittäin maskuliinisen miehen suulla. Kuten myös se, että rakkaus on antamista. Ja hän haluaa antaa minulle, mitä haluan: todellisen itsensä, selvin päin.

Meri sisälläni -elokuvan nähtyäni itkin ja raivosin viikkotolkulla. Rakkauden antamisesta tai vastaanottamisesta kieltäytyminen oli surullista katsottavaa. Ja etenkin toisen ihmisen rakkauden valjastaminen omien itsekkäiden suunnitelmien toteuttamiseen.

Kun sulle tulee ikää lisää, annat entistä enemmän arvoa ihmissuhteille. Usko huvikses, niin se menee. Pullo on kylmä ja lasi tekee syviä haavoja. Viina desinfioi ne, mutta ei paranna. Toivon sun tiellesi oikeaa naista. Sitä, joka koskettaa ensin sun sydäntäs ja yläpäätäs. Baareista et sitä ehkä löydä. Etkä itseäsi ainakaan. Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi... että hirveästi ei ole annettavaa ennen kuin kokoat itsesi kvanttiusvasta ;)

Lue lisää

Aika pirun hyvä kirjoitus, empiria.

Liikuttiko se minua? Toki. Pah. Ja ei.

Kauniita puolia elämästä toki voi hakea mutta loppujen lopuksi me kaikki kuollaan. Loppujen lopuksi kaikki mitä teemme on joutavanpäiväistä jorinaa. Elämä vain sattuu olemaan - onneksi.

Melankolista? Toki. Mutta aika realistista.

Mutta totta tosiaan, empiria, hyvin kirjoitit.

Kun vauhtiin pääsin, niin...

Jotenkin olen onnistunut ohittamaan Hiljaiset sillat elokuvana. Johtuu ehkä siitä, että olen lukenut kirjan kaksi kertaa.

Todellakin... On kai elokuvan arvoista yhtyä tuhkana tuulessa sen sijaan että tekee sen eläessään. Ainahan on helpompi tehdä draamaa rakastumisesta, joka ei arjessa rähjäänny.

Mitä jos mies olisi rakastanut naista enemmän kuin kameraansa ja vaellusviettiään? Ei niin luova ihminen olisi itseään siinä hukannut. Oikea rakkaus kaivaa molemmista esiin parhaat puolet ja voimistaa niitä.

[Jostain syystä päässä soi Tehosekoittimen Hetken tie on kevyt.]

Toki naisen olisi myös pitänyt uskaltaa repäistä itsensä irti turvallisista ja puuduttavista ympyröistään. Ja etenkin tinkiä korkeasta moraalistaan, jaksaa elää syyllisyytensä kanssa. Tehdä väärin ja oikein yhtaikaa. (Moraalin ja rakkauden välinen ristiriita on varmaan elämän tuskallisimpia asetelmia.)

Mutta todellisuudessa jo yksi ihana pitkä hellä suudelma rakkaimmalta ihmiseltä kuittailee vuosien tuskat (ainakin itse olen näin kokenut, naiivi romantikko). Aika pysähtyy. Vain kuolema on todellinen uhka, kun panostaa tämänpuoleiseen rakkauteen... Todellinen rakkaus keikauttaa arvot uusiksi. Toisen onni merkitsee omaa. Silloin toinen on tunnettava todella hyvin, että voi edes arvailla (only God knows), mikä hänen onnensa on.
Sentimentaalista, mutta koetun totta.

Todellisessa elämässä nämä ikuiset kulkurit löytyvät lopulta usein siltojen alta, ilman kameraa.

Mikä on tavoittelemisen arvoista tässä elämässä?

Mä en tiedä itkeäkö vai nauraa näille jutuille :)

Silloin kun on todellakin temponut hetkisen keinujuomaa, huomaa mitä keinujuoman juominen on...

Huvittavaa on se että pystyn kirjoittamaan "selkokielisesti". Ah ja voi. Ei se moraalinen krapula enää minua vaivaa... ajattelin alkaa ihan täyspäiväiseksi hulluksi.

ainakin toistaiseksi...

Duck kirjoitti:

Silloin kun on todellakin temponut hetkisen keinujuomaa, huomaa mitä keinujuoman juominen on...

Huvittavaa on se että pystyn kirjoittamaan "selkokielisesti". Ah ja voi. Ei se moraalinen krapula enää minua vaivaa... ajattelin alkaa ihan täyspäiväiseksi hulluksi.

ainakin toistaiseksi...

Lue lisää

Mä mitään hulluksi ala. Helvetinmoisen krapulan ja morkkiksen sairastan ja sitten jatkan... jotain...

tai taas...

ja jotain...

Ja huh, en hulluksi tullut, kirjoitan vain taas ja jotain...

Haloo, ketään kotona?

Duck kirjoitti:

Mä mitään hulluksi ala. Helvetinmoisen krapulan ja morkkiksen sairastan ja sitten jatkan... jotain...

tai taas...

ja jotain...

Ja huh, en hulluksi tullut, kirjoitan vain taas ja jotain...

Haloo, ketään kotona?

Lue lisää

Rohkeutta vaan. Silloin vasta asiat on huonolla tolalla jos juomalla ei voi asioita huonontaa. :)

Rämpylä kirjoitti:

Rohkeutta vaan. Silloin vasta asiat on huonolla tolalla jos juomalla ei voi asioita huonontaa. :)

Kylläpä on taas olo kuin selkäsaunan saaneella.

Morkkiskin. Kyllähän se on fakta että juopottelu pitäisi lopettaa. Alkaa pikkuhiljaa kadota kontrolli. Kaikki asiani tosin hoidan ihan mallikkaasti - toistaiseksi, mutta hommasta katoaa idea kun tarpeeksi tolskaa viinan kanssa.

Noh. Ainakin ensviikon oon selvinpäin - senverran kovaa krapulaa pukkaa että tämän muistaakin muutaman päivän.

Duck kirjoitti:

Kylläpä on taas olo kuin selkäsaunan saaneella.

Morkkiskin. Kyllähän se on fakta että juopottelu pitäisi lopettaa. Alkaa pikkuhiljaa kadota kontrolli. Kaikki asiani tosin hoidan ihan mallikkaasti - toistaiseksi, mutta hommasta katoaa idea kun tarpeeksi tolskaa viinan kanssa.

Noh. Ainakin ensviikon oon selvinpäin - senverran kovaa krapulaa pukkaa että tämän muistaakin muutaman päivän.

Lue lisää

tarkoitushan on suojella alkoholismilta eli jonkin näköinen kontrolli on jäljellä. :)

Duck kirjoitti:

Kylläpä on taas olo kuin selkäsaunan saaneella.

Morkkiskin. Kyllähän se on fakta että juopottelu pitäisi lopettaa. Alkaa pikkuhiljaa kadota kontrolli. Kaikki asiani tosin hoidan ihan mallikkaasti - toistaiseksi, mutta hommasta katoaa idea kun tarpeeksi tolskaa viinan kanssa.

Noh. Ainakin ensviikon oon selvinpäin - senverran kovaa krapulaa pukkaa että tämän muistaakin muutaman päivän.

Lue lisää

Kun elämä on keskimäärin tylsää, on aika alkaa ryyppäämään.

Moni mies vetää käteensä , ole mies!