Suunnittelen ikkunaremppaa ja laajennusta johon tulee isoja päätyikkunoita. Lueskeltuani tätä palstaa olen lukenut moitteita ns. superlasista, joka antaa hyvän lämpöeristyksen.
Voisiko joku vahvistaa onko näissä laseissa todellisia ongelmia esim. kalvojen kestävyyden kanssa? Saman typpisiä kalvojahan käytetään myös "tavallisissa" selektiivilaseissa? Kaasu, esim. argon lasien välissä on käsittääkseni myös teknisesti kyseenalainen lähinnä vuotamisen
suhteen vuosien kuluessa.
Onko näistä ja näiden kestävyydestä faktatietoa missään? Jenkkisivustoilla?
Entä onko tämän ja "tavallisen" selektiivilasilla varustetun ikkunan välillä havaittavaa eroa käytännössä ja paljonko eroa koko ikkunan U-arvossa lienee näiden kahden välillä kun ikkuna on esim. 150 * 150 cm?
Kiitän asiallisista vastauksista.
Voisiko joku vahvistaa onko näissä laseissa todellisia ongelmia esim. kalvojen kestävyyden kanssa? Saman typpisiä kalvojahan käytetään myös "tavallisissa" selektiivilaseissa? Kaasu, esim. argon lasien välissä on käsittääkseni myös teknisesti kyseenalainen lähinnä vuotamisen
suhteen vuosien kuluessa.
Onko näistä ja näiden kestävyydestä faktatietoa missään? Jenkkisivustoilla?
Entä onko tämän ja "tavallisen" selektiivilasilla varustetun ikkunan välillä havaittavaa eroa käytännössä ja paljonko eroa koko ikkunan U-arvossa lienee näiden kahden välillä kun ikkuna on esim. 150 * 150 cm?
Kiitän asiallisista vastauksista.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Vilkaise SELOY OY lasinvalmistajan sivuja.
Erittäin hyvää tietoa myös juuri sinun tarkoitukseesi.
Nykyisissä selektiivilaseissa ei ole "kalvoja", vaan on kyse pinnoitteesta, joka jätetään eristyslasielementeissä umpiotilaan
tai sitten seletiivisyys on lasimassassa, jolloin lasia voi käyttää myös yksinkertaisena, siis ulkopuitteessa.
Jalokaasujen (argon) käyttö eristyslasin välitilassa on erittäin järkevää, argonhan ei maksa juuri mitään ja se pysyy erittäin hyvin umpiotilassa yli ikkunoiden käyttöiän ja ratkaisevaa on tietää, että alkuperäinen täyttöaste on ok (sen voi mittareilla mitata, mikä on hyvä pelote, että lasivalmistaja suorittaa homman asiallisesti)
Kalvo oli aikanaan erillisenä erään ikkunavalmistajan "supereristyslasissa", nykyiset "superlasit" ovat kalvottomia ja kaikki ikkunavalmistajat voivat tasapuolisesti ja vapaasti ostaa minkä tahansa lasivalmistajan täsmälleen yhtä energiatehokkaita laseja ja eristyslasielementtejä. Kaikki lasit ovat tuontitavaraa ja niitä tekee Euroopassa vain muutama valmistaja (Pilkington, Saint Gobain, Claverbel mm.)
Harkitse sähkölämmitteisiä laseja (Eglas)
No mutta nythän mä vasta hokasin. Näin niinkuin vähän sivukommentina:
Tämä ikkunoiden välin täyttö kaasulla on hyvin saman tapainen juttu, kuin meillä töissä eräiden jäähdytettyjen mittalaitteiden kaasutäyttö kondensoitumisen estämiseksi. Kyllä se kaasu niissä pysyy, ja täyttäminenkin on sangen helppoa:
Korkit auki, kaasua sisälle niin että sisusta huuhtoutuu puhtaaksi ilmasta ja korvaantuu kaasulla, ja korkki kiinni. Korkkia sulkiessa ei tarvitse edes pitää kiirettä - kyllä sen kaasun puhtaus siellä sisällä pysyy aivan tarpeeksi suurena ettei kondenssia synny.
Ja koska ikkunoissa ei ole ylipainetta, niin tiivisteiden ollessa ehjiä kaasun puhtaus pysyy suurella todennäköisyydellä riittävän korkeana pitkän aikaa.
Hyvä hyvä.
Osuit naulan kantaan. Mutta arvaa haukkuiko fenestra vuosia jopa internet-sivuillaan kaasun pysyvyyttä elementin sisällä.
Alhainen myyntikikka kun kuluttaja ei asiaa tunne.
argon on jalokaasu joka pysyy eristetyssä tilassa korkeintaan 20 vuotta, lasi on elävä materiaali ja se luisuu tiivisteestään irti ja alkaa vuotamaan. samaan lopputulokseen pääsee luokkaa paremmalla eristeellä ksenonilla.
alkup.kysyjälle; ikkunapoka ja sen raitisilmatulo tuo viileää ilmaa sisälle samoin jos käyttäisit vanhoja 2kerr. vakiolaseja, mukavuus ehkä paranee, muttei lämpötalous. joten vain koneellinen poisto ja tulo parantavat lämpötaloutta yhdessä uusien vuotamattomien 3-4 kerroslasien kanssa. tämä kannattaa huomioida arvioidessa uusien lasien tarvetta.
VTT joskus tutkaili noita täytekaasuja ja niiden mittaamista. Lainataan sieltä, niin ei tarvitse olla ihan mutu-tiedon varassa kuten pniemisen...
"Tuloksista […] käy ilmi, että
kaksivaihetiivistys toteutettuna PIB- ja
polysulfidimassalla on diffuusiotiiviyden
kannalta paras. Tällöin täytekaasuna olevan
argonin määrä alenee 0,4 – 2 % vuodessa.
Muilla ratkaisuilla alenema voi olla useita
prosentteja. […] …eri valmistajien massoilla
diffuusiotiiviydet voivat olla hyvinkin
erilaisia."
Eli: kun alenema-% lasketaan jäljelläolevasta pitoisuudesta (ja kun diffuusio hidastuu pitoisuuden aletessa), tuo edellä esitetty 20 vuotta on kunnon ikkunoissa ihan puppua. Ja vielä tutkimuksesta:
"Eurooppalaisessa eristyslasien
täytekaasujen vuotonopeuden
mittausstandardissa […] on esitetty
vaatimus, että vuotomäärän tulee olla
testiolosuhteissa alle 1 % vuodessa.
[…] 10 vuotta rakennuksen seinässä olleiden
ikkunoiden eristyslasientäytekaasujen
vuotonopeus oli vertailumittauksissa noin
1/10 laboratoriomittausten arvosta."
Raikulle siis: argon kyllä pysyy hyvän valmistajan laatuikkunoissa. Selektiivilaseissa tärkeämpää kuin sen nimi (tehosupertimantti tms.) on, että se on elementissä sisäänpäin.
Ja tuo pniemisen väite, ettei lämpötalous parane ikkunoitten uusimisessa ilman ilmanvaihdon koneellistamista, on taas jotain ihan käsittämättömän höperöä.
...siis pitää olla selektiivilasi sisäpuolella. Tarkoitatko koko ikkunan sisimpää lasiruutua? Onko näissä ikkunapaketeissa yleensä yksi vai useampia selektiivi- tai superlasiruutua?
Onko muuten selektivilaseissa pinnoite molemmilla puolilla vai vain toisella? Äkkiseltään toisen puolen pinnoittaminen tuntuisi riittävältä.
Minulla on nämä lasinmyynnin termit vielä hakusessa. Esitteiden "2k6-timanttihyperargon neutral" -lauseet eivät vielä avaudu :-)
Tarkoitan, että kun ikkunaelementissä on kaksi lasia (vähintään, siis avattavan sisäpuitteessa - kiinteät ikkunat ota aina kolmilasisina)ja niiden välissä se alumiininen (tai RST,TPS...) lista, niin ns. pehmeissä selektiiveissä se pinnoite on sinne elementin sisään päin. 'Pehmeät selektiivit' ovat nimenomaan yksipuolisia.
Älä noista termeistä sekoa, tälläkin alalla yritetään vertailukelpoista tarjousta hakevaa sekoittaa kaikenlaisella :-)
U-arvo ei ole ainut muuttuja mitä pitää tuijottaa. Pilotointivaiheessa oleva ikkunoiden energialuokitus http://www.motiva.fi/fi/kuluttajat/rakentaminen/ikkunaluokitus/ huomioi kolme tekijää
U - lämmönläpäisykerroin
g - auringosäteilyn kokonaisläpäisysuhde
L - ilmanläpäisevyys
joista lasketaan E-arvo (vuotuinen energiankulutus, laskukaavat em. linkistä) ja tämän mukaan ikkunat jaetaan energialuokkiin A-G kodinkoneiden tapaan.
Teen valintaa kahden argon-täytteisen ikkunan välillä joista toisessa on kaksi pehmytselektiivikerrosta ja toisessa vain yksi. Yllättäen, yksinkertainen saa energialuokituksen C ja kaksinkertainen kuuluu luokkaan D. Syynä se että kaksi selektiivikerrosta päästää läpi vähemmän auringon lämpösäteilyä kuin yksinkertainen.
Miksi sitten ylipäätään valmistetaan tuplaselektiivejä jos ne ovat ainakin energialuokituksen vuoksi huonompia? Ja vieläpä kalliimpia.
Tämä keskusteluhan on tosi mielenkiintoinen.
Intuitiivisesti voisin uskoa, että Suomessa auringonsäteilyn läpäisysuhteella on pienehkö merkitys energiatalousellisesti. Auringon suora energia talvella (jolloin sitä tarvittaisiin) ei riitä merkittävään talon lämmittämiseen. Kesällä taas on ihan kiva, jos suora auringopaiste ei lämmitä sisätiloja kovasti. Tämä osa Motivan luokituksesta minun on vaikea ymmärtää - en tosin ole vielä lukenut lähettämäsi linkin tekstejä.
Näin hihasta ravistettuna kallistuisin itse enemmän sen ikkunan puoleen, joka muistuttaa seinää mahdollisimman paljon: hyvä eristävyys eikä mitään lämpösäteilyä sisään eikä ulos. Tietysti on kiva, joa ikkuna lisäksi on läpinäkyvä :-)
Mielenkiintoista tuossa motivan luokituksessa on tosiaan, kuten Raikku jo tuossa kommentoikin, onko kesällä tuleva lämpö oikeasti hyödyksi vaiko eikö. Motivan luokituksessa kun sanotaan, ettei se ole tarkoitettu koneellisesti jäähdytetyille asunnoille, koska kesällä tuleva lämpö tulkitaan ilmaisenergiaksi.
Eli voi sitä lisähintaa maksaa tuplaselektiivistä, jos haluaa vähentää auringon lämpöä kesällä tai aikoo joka tapauksessa pumpata ilmastoinnilla kesän lämmöt pihalle. Talvellahan ei aurinko pal lämmitä, varsinkin jos talo on puisessa maastossa eli päivä ei ikkunaan paista kuin kesäaikaan. Jos pidät kalliista ja UV-säteilylle aroista verhoista (=esim. tumma sametti), silloin voi olla myös hyötyä, jos ikkuna suodattaa UV-säteilyä tehokkaasti. Mutta kalliitahan nuo tuplaselektiivit ovat.
Minulla on hommattuna kaksinkertainen lämpölasi tärvellyn tilalle. Miten tiedän kumpi puoli tulee sisälle päin? Kyseessä on selektiivilasielementti. Elementissä on lappu "Selektiivi toisella puolella".
lasien välissä on usein tekstiä, kertoisko niiden suunta miten päin lasi asennetaan?
Samaisella valmistajalla (fenestra) ei liene kaaulaseja enään laisinkaan. Myyntitykki jutteli jotta kaasun pysyminen oli hieman niin ja näin. No ehkäpä eivät osanneet.
Tehoselektiivit on moni saanut normaali selektiivin hinnalla fenestralta ja superit (joissa siis kaksi selektiivilasia) on maksanut 35€ perm2.
Mielestäni superia hyödyttää laittaa niihin ikkunoihin joissa on tarpeen välttää lämmön sisääntuloa kesällä. Muutoin eristävyyden eri on niin pieni että superi ei kannata. Itse asiassa tehoselektiivi on muistaakseni korkeammassa energiatehokkuusluokassa kuin superi vaikka U arvo superissa edullisempi...
Jos etelän aurinko pääsee keväällä paistamaan talon seinään niin kyllä sen lämpö vaikuttaa.
oisko ny joku keksiny hyvän mainoskikan....
painetaan tota fenestraa joka koloon...
itseasiassa lasitoimittaja voi vastata tuohon kaasun pysyvyyteen joka on todella hyvä...siis kestää iikkunoiden iän harmaantumatta.
Joku tietysti väittää taas vastaan mutta kysyjä ei tieltä eksy.Ja onhan noita muitakin ikkuna toimittajia jotka käsittääkseni vastaavat huutoonsa...
MSE-ikkuna eristyslasielementillä, jossa yksi selektiivilasi likimain U=1,25-1,45 W/m2K, jos eristyslasielementissä molemmat selektiivilaseja U=0,95-1,15W/m2K. Hyvällä lasituksella alkaa eristyslasielementin välilista tulla merkitseväksi. Lasin reuna on heikoin kohta, alumiininen perusmallinen välilista on huonoin. Ruostumattomasta teräksestä valmistettu on jo melko hyvä ja yleisesti saatavilla, TPS- Swisspacer ym. vaikeammin saatavia, mutta parhaita. Paras hinta/energiatehokkuus saadaan kun molemmat selektiivilaseja, 16 mm rst-välilista argon täyttö. Argon on halpa, mutta vaihtuu hitaasti ilmaksi. Selektiivisyys ominaisuu sen sijaan säilyy maailman tappiin asti, pinnoitteet ovat epäorgaanisia aineita.
Selektiivilasien huono ominaisuus on, että kivitalossa voi kännykän kuuluvuus olla huono, kenttää ei tule edes ikkuna-aukoista sisään.