Onko teillä jaksamisen ongelmia?

aiheuttanut, niin tuskin sitä kautta parannusta löytyy.

>mielenterveysongelmat ovat henkilökohtaisia, ei yhteisökohtaisia

Voihan sen noinkin kauniisti ilmaista. Vaan kun yhteisö aiheuttaa ahdistusta, niin minkäs siinä sitten teet? Paitti tietysti voi vaihtaa yhteisöä ja joutua suoranaisen terrorismin uhriksi ainakin tällaisella pienemmällä paikkakunnalla. Ei sekään mielialaa kohota.

saa ja pitääkin hakea. Onpa kristillisyydessämme menty niinkin pitkälle, että asiasta on painettua sanaakin. Esimerkiksi kirja "Hän kantoi meidän kipumme-elämän kipeitä kysymyksiä" käsittelee tätäkin aihetta, monien muiden lisäksi. Kirjoittajina ovat henkilöt, jotka toimivat ns. ammattiauttajina monella saralla.

ongelmainen kirjoitti:

>mielenterveysongelmat ovat henkilökohtaisia, ei yhteisökohtaisia

Voihan sen noinkin kauniisti ilmaista. Vaan kun yhteisö aiheuttaa ahdistusta, niin minkäs siinä sitten teet? Paitti tietysti voi vaihtaa yhteisöä ja joutua suoranaisen terrorismin uhriksi ainakin tällaisella pienemmällä paikkakunnalla. Ei sekään mielialaa kohota.

Eräs ammattitaitoinen, ikänsä psykologina toiminut ja useita terapiamuotoja hallitseva EI-lestadiolainen psykologi sanoi, että lestadiolaisilla mielenterveysihmisillä on usein helpompaa, koska heillä on yhteisön tuli ympärillä. He eivät niinkään helposti syrjäydy ja yksinäisty, koska yhteisö pitää heitä toiminnassaan mukanaan ja ihmiset muistavat toisiaan. Eli vahvasta yhteisöllisyydestä on myös etujakin.

senkin asenneongelmainen kirjoitti:

Eräs ammattitaitoinen, ikänsä psykologina toiminut ja useita terapiamuotoja hallitseva EI-lestadiolainen psykologi sanoi, että lestadiolaisilla mielenterveysihmisillä on usein helpompaa, koska heillä on yhteisön tuli ympärillä. He eivät niinkään helposti syrjäydy ja yksinäisty, koska yhteisö pitää heitä toiminnassaan mukanaan ja ihmiset muistavat toisiaan. Eli vahvasta yhteisöllisyydestä on myös etujakin.

Juuri yhteisöllistämisen takia erilaiset vajaa-ajattelijatkin ovat liittonsa perustaneet. Ateismia on helpompi saarnata, kun on yhteisön tuki takana.

senkin asenneongelmainen kirjoitti:

Eräs ammattitaitoinen, ikänsä psykologina toiminut ja useita terapiamuotoja hallitseva EI-lestadiolainen psykologi sanoi, että lestadiolaisilla mielenterveysihmisillä on usein helpompaa, koska heillä on yhteisön tuli ympärillä. He eivät niinkään helposti syrjäydy ja yksinäisty, koska yhteisö pitää heitä toiminnassaan mukanaan ja ihmiset muistavat toisiaan. Eli vahvasta yhteisöllisyydestä on myös etujakin.

"koska heillä on yhteisön tuli ympärillä. "

vaikka niinkin voidaan varmaan vl- yhteisön paineita yksilöön kuvata.

apua kirjoitti:

saa ja pitääkin hakea. Onpa kristillisyydessämme menty niinkin pitkälle, että asiasta on painettua sanaakin. Esimerkiksi kirja "Hän kantoi meidän kipumme-elämän kipeitä kysymyksiä" käsittelee tätäkin aihetta, monien muiden lisäksi. Kirjoittajina ovat henkilöt, jotka toimivat ns. ammattiauttajina monella saralla.

Nythän alkuperäinen kirjoittaja ei saanutkaan ennakkoluulojaan vahvistettua. Häntä ei varmaan tässä ketjussa enää näykään. Ehkä kuitenkin pian jossakin toisessa ketjussa, toisella nimimerkillä! Tavataan taas!

senkin asenneongelmainen kirjoitti:

Eräs ammattitaitoinen, ikänsä psykologina toiminut ja useita terapiamuotoja hallitseva EI-lestadiolainen psykologi sanoi, että lestadiolaisilla mielenterveysihmisillä on usein helpompaa, koska heillä on yhteisön tuli ympärillä. He eivät niinkään helposti syrjäydy ja yksinäisty, koska yhteisö pitää heitä toiminnassaan mukanaan ja ihmiset muistavat toisiaan. Eli vahvasta yhteisöllisyydestä on myös etujakin.

...silloin eräällä mainitsemattomalla vuosikymmenellä, kun vl-piireissä kuohui tiettyjen mainitsemattomien asioitten ympärillä eräs mielenterveysalan ammattilainen ihmetteli ääneen:

"mikähän siinä on, että ennen kun potilaat tekivät (vl-)parannuksen, niin ne paranivat ja pääsivät kotiin (sairaalasta), mutta nykyään niitä vain tulee sairaalaan entistä enemmän..."