Televisiossa setä selvitti, kuinka riittävät eristepaksuudet, parhaat ikkunat ja tehokkain lämmöntalteenotto saavat aikaan sen, että näin paksusti tehtyä taloa ei varsinaisesti enää tarvitse pakkasillakaan lämmittää, vaan pelkkä tuloilman lisälämmitys riittää.
Kuulostaa siltä, että eihän muulla tavalla kannata rakentaakaan. Jos talo tehdään toimimaan lähes sata vuotta, riittävän laadukas rakentaminen ehtii nousevilla energian hinnoilla maksaa itsensä takaisin monet kerrat. Lisäksi rakennusvaiheessa ei ole tarvetta esimerkiksi maalämmön kaltaisille kalliille järjestelmille, jotka tuovat suuria säästöjä vain lämpöä hukkaaviksi rakennetuissa taloissa.
Kysymys: Paljonko tavallisen kokoisen 120-150 neliön talon rakennuskustannukset nousevat normaalista nykytasosta, jos lämmöneristepaksuudet ovat alhaalta lukien 200/300/500 mm? Entäs kun vaihdetaan ikkunat eristävyydeltään parasta laatua? Ja tehokkaimman luokan lämmön talteenotto?
Vähennystä tulee sitten ultrakevyistä lämmitysratkaisuista, mutta annetaan sen puolen vielä olla ja keskitytään eristykseen ja ilmanvaihtoon.
Kiitokset niille asiaa tunteville, jotka jaksavat tähän koko ajan kiinnostavammaksi käyvään kysymykseen hiukkasen paneutua.
Kuulostaa siltä, että eihän muulla tavalla kannata rakentaakaan. Jos talo tehdään toimimaan lähes sata vuotta, riittävän laadukas rakentaminen ehtii nousevilla energian hinnoilla maksaa itsensä takaisin monet kerrat. Lisäksi rakennusvaiheessa ei ole tarvetta esimerkiksi maalämmön kaltaisille kalliille järjestelmille, jotka tuovat suuria säästöjä vain lämpöä hukkaaviksi rakennetuissa taloissa.
Kysymys: Paljonko tavallisen kokoisen 120-150 neliön talon rakennuskustannukset nousevat normaalista nykytasosta, jos lämmöneristepaksuudet ovat alhaalta lukien 200/300/500 mm? Entäs kun vaihdetaan ikkunat eristävyydeltään parasta laatua? Ja tehokkaimman luokan lämmön talteenotto?
Vähennystä tulee sitten ultrakevyistä lämmitysratkaisuista, mutta annetaan sen puolen vielä olla ja keskitytään eristykseen ja ilmanvaihtoon.
Kiitokset niille asiaa tunteville, jotka jaksavat tähän koko ajan kiinnostavammaksi käyvään kysymykseen hiukkasen paneutua.
Vastaukset 5
Vanhimmat
arvoksi 25-75 €/m2 . Jostain on minulle tullut käsitys, että tuo jälkimmäinen luku sisältäisi maalämmönkin lisäkustannuksen.
Lämmitys- ja eristäminen palstalla on kerrottu muistaakseni luokkaa 15-25 €/m2 kustannuksista.
Riippuu tietysti rakenteesta, varsinkin rakennuksen rungon, mutta itse lämmönerismateriaalihan ei ole kallista.
Ikkunoista ei synny isoja lisäkustannuksia, jos ei mennä ihan tehokkaimpiin laseihin saakka. Jotkut väittävät tinkineensä toimitukseen ilman lisäkuluja argontäytteitä, selektiivilaseja superlaseja yms. Kohtuu hyvät lasit saa varmaan 500 € lisäsatsauksella?
http://www.tkk.fi/Yksikot/Talo/opetus/Elinkaari/luentomateriaali/Luento14.pdf
Energiatehokas ilmanvaihdinkaan ei juuri lisää maksa, mutta sitten siihen (ja tietysti muihinkin) tulee hintaa, kun ottaa lisävarusteita. Tarkoitan säätöautomatiikkaa, jäähdytystä ja sen semmoista.
http://www.enervent.fi/family/fi/pdf/hinnasto2005.pdf (Nmähän ovat kaikki semmoisia)
Esmi tai espi matalaenergia pietaloista. pitäisi löytyä haulla vtt:n sivuilta.
50 sivua asiaa matalaenergiarakentamisesta.
energiatalo kauppíaitakin on vähän kaikenlaisia....
Talo lahoaa kun seinärakenne ei saa yhtään lämpöä ja on kylmä koko ajan. Kun kaikki lämpö pysyy sisällä niin esim. mahdolliset kosteusvauriot seinässä ei kuiva.
remonttireiska tietää matalaenergiarakentamisesta, mutta hyvä koneellinen ilmanvaihto on kaiken A&O