Eikös täällä ole ketään muita ketä ahdistaa suunnattomasti opinnäytetyö? Tai näkyyhän noita olevan muutama, mutta onko se homma kaikille muille niin simppelijuttu et ei mitään hätää..? nimim. ahdistunut tyhmäkö?
ahdistuneita?
kräks
71563
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Vaikka se silloin voi vaikuttaakin tärkeältä, niin se on vain opinnäytetyö, pääte yhdelle elämänvaiheelle, opiskeluajalle. Kun sen tekee parhaansa yrittäen, niin siitä se tulee valmiiksi ja sillä siisti.
Tämän voin sitten sanoa omasta kokemuksestani, sillä onhan noita omakohtaisia opinnäytetöitä elämän varrella tullut muutama tehdyksi.
Itsekin meinasin tässä kannustaa ja puhua "vain" opinnäytetyöstä. Fakta on kuitenkin, että sille,joka tekee ensimmäistä opinnäytettään, kyse on paljon enemmästä. Siksi vähättely ei mielestäni juurikaan auta.
Voi kuns e vain riittäisikin että tekee parhaansa ja se siitä..kyllähän minä väännään ja käännään ja kirjotan ja podhin ja mietin sitä työtä melkein 24 h, mutta kun tuntuu että olen koko homman kanssa totaalisen yksin. Ohjaajaa ei hirveesti tunnu kiinnostavan koko homma, olen kyllä aina lähettänyt säännöllisesti edistymisen mukaan tekstiä hänelle, mutta jos kommenttia on edes tullut, niin se on negatiivista aina. Eihän siinä mitään, mutta voisihan sitä sanoa mikä siinä on niin huonoa eikä aina vaan ympäripyöreää " teoriassa käsittelet ihan vääriä asioita" yms...enhän minä voi sitä paremmin kirjoittaa kun ei kerrota edes mikä mättää.
Olen muutaman kerran miettinyt graduahdistusta ja havaintoni on, että itse gradun tekeminen ei siinä ahdista, vaan se, että gradun valmistumisen jälkeen ihminen menettää lopullisesti opiskelijastatuksensa ja joutuu tulemaan toimeen itsenäisesti. Vakituisen työpaikankin hakemista loppututkinnon suorittaneelta vielä yleisesti oletetaan. Tilanne hirvittää monia ainakin alitajuisesti, ja siksi gradua ei uskalleta saattaa valmiiksi.
Sovi ohjaajan kanssa henkilökohtainen tapaaminen ja käykää siinä sitten yhdessä läpi työn sisältöä ja ongelmia. Ohjaajan on suorassa henkilökontaktissa melko vaikea väistellä suoran vastauksen antamista. Mutta älä sitten itse masennu, vaikka lunta saattaa tulla melkoisestikin näissä tilanteissa tupaan.
Todella helppoa sopia tapaaminen kun ukkoa on hyvin vaikea tavoittaa. Ei puhelimella ei sähköpostilla..ei auta soittopyynnöt, ei mitkään. Eikä edes koulusta varmalla löydä. Ja toisekseen en pysty koululla joka päivä roikkumaan ja vahtaamaan, koska en asu ko. paikkakunnalla. Ensi viikolla olis kyllä tarkoitus lähteä yrittämään taas, mutta..
Valmis,valmis, valmis!!!! Vaikka vaikeuksia oli niin nyt se on valmis! *tooosi ilonen ex-opiskelija*