Aamukahvi lukemista:
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/tuoreet/artikkeli/Kontulalaisilla saman verran käyttörahaa kuin töölöläisillä/1101981351621
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/tuoreet/artikkeli/Kontulalaisilla saman verran käyttörahaa kuin töölöläisillä/1101981351621
Vastaukset 30
Vanhimmat
huomioidaan että tutkimustulokset pohjautuvat vuoden 2003 aineistolle (Hinnat nousseet siitä jo paljon) niin voimme todeta että Etu ja Taka-Töölöstä nyt ostavat eivät kuluta muuhun kuin kaurapuuroon seuraavat 40 vuottta. Vielä kun korot nousevat niin huh, huh...
Toisaalta kannattaa myös muistaa että kyseisillä alueilla asuvista vähintään 80% ovat ostaneet asuntonsa ennen 2000-lukua, eli huomattavasti halvemmalla hinnalla.
Jengi kahlaa jättiveloissa velkaa otettu puoli vuosisataa ja alkumetreillä jo vaikeuksia.
Pikaluotoilla paikataan velanmaksua, ei mene hyvin ei todellakaan.
Noin viisi prosenttia asuntovelallisista on mitoittanut lainansa väärin, syy pankin holtiton lainananto. Tämä sakki tulee vaikuttamaan asuntojen hintoihin romahdusmaisesti.
Taas saimme nähdä yhden 0-tutkimuksen. Ja näitä riittää asumisen ja rakentamisen saralla.
Tutkimuksessa siis verrattiin asuntojen hintoja ja ihmisten verotettavia tuloja.
No otettiinko tutkimuksessa huomioon kuinka monella ko. alueilla asuvilla ON LAINAA?? Eipa tietenkään, sillä tälläistä tietoa ei ole tarjolla. Joten tutkimuksen pohja on poissa!
Sillä ei ole mitään TODELLISTA tekemistä asuinalueen ostovoiman kanssa.
Tyhmiä tutkimuksia ja tyhmä lehti joka edes viitsii julkaista mokoman.
Tuskin kaikki ovat lääviänsä perineetkään. Itse ostimme aikanaan Töölööstä kämpän ihan asiallisella hinnalla. Vuosi oli 1995. Kyllästyimme asuinalueeseen, jossa palvelut loistavat poissaolollaan ja jossa vanhat mummot ulkoiluttavat typeriä puudelihauvojansa. Myimme asunnon pois viime vuonna aivan törkeällä hinnalla eräälle kolmekymppiselle pariskunnalle, jotka ostivat asunnon käytännössä kokonaan velaksi.
Nyt suhnuttelemme Kalliossa vuokra-asunnossa ja odotamme hintojen laskua. Kallio on mukava paikka, jossa on palveluita eivätkä ihmiset ole köyhiä kitupiikkejä. Ihmettelen kyllä näitä töölö-eira-skatta-laru -ihmisiä, joille ainoa painava asia asuntokaupoissa on alueen "hyvä" maine.
Täyttä asiaa, paremmin ei voi sanoa.
Ainakin täällä Kulosaaressa.
Lähes kaikki vanhat omakotitalot ovat olleet sukupolvien ajan yhden ja saman suvun hallinnassa. Lisäksi täällä on aika paljon eläkeläisiä, joten tuo tutkimus kyllä kivasti vääristi kulislaisten maksukykyä alaspäin.
Mutta mitä sitten? Ei haittaa.
Hmmm... ja kuinka moni noista keskustassa asuvista
on rikkaita elakeläisiä, joilla tuloja
ei tietenkään ole kovin paljon ?
Ei se maine vaan ne talot. Jugendia on harvassa paikassa, jos sitä haluaa. Ja moni jugend-kämppien hinnoista päätellen haluaa. No Töölöstä sitä nyt ei taida löytyä mutta noin niinkuin yleisesti ottaen. Ihmisillä on hyvin erilaiset kriteerit haluta johonkin. Tärkeintä on että itse tiedostaa minne haluaa.
Ei kai tässä muu auta kun pistää kämppä Krunikassa myyntiin ja muuttaa Jakomäkeen. Sitten se elämän tasokin kohentuu...
krunikassa, mitä en usko, voisi siirto olla ihan järkeväkin.
Mutta mietipä vaikka muuttoa vastapäiselle rannalle merihakaan. Aivan, kaamean näköinen neukkulähiö pahimmalta suomettumisajalta. Mutta eikö sua vituta krunikan surkea parkkipaikkatilanne, olemattomat palvelut sekä se, että joudut katselemaan merihakaa?
Merihaassa olisi parkkipaikat levyn alla, komeat merimaisemat josta kaunis krunikka näkyy, vieressä hakaniemen palvelut. Ja tekisit ihan helevatan hyvän tilin vaihtamalla asuinpaikkaa kilometrin pohjoiseen.
En ymmärrä teitä snobeja.
Heti aletaan puhua 0-tutkimuksesta, vaikka ei edes ymmärretä mitä tutkimuksen tuloksen on tarkoitus osoittaa; asunnon ostaminen kyseisiltä alueilta vaatii tuloja huomattavasti enemmän kuin keskimäärin, jos aikoo ylläpitää edes kohtuullista elintasoa.
Sama pätee tällähetkellä moniin muihin alueisiin. e. Espoossa Tapiolassa maksaa remontoimaton kerrostalokaksio 60-70 luvulta noin 200.000eur kun samanlaisen remontoidun saa e. Vantaalta Kaivokselasta hintaan 100.000eur. Todellinen hintaero on siis luokkaa 120-140.000eur. Suurista summista siis puhutaan ja lopputulos sama. Kummassakin tapauksessa asut kerrostalossa. Toisessa tapauksessa sinulle jää käyttörahaa vähemmän / maksat lainaa huomattavasti kauemmin.
Ja kun ottaa huomioon, että molemmat alueet ovat ihan yhtä syvältä, kannattanee mieluummin ostaa se halvempi ja elää leveämmin.
Ainut ongelma siinä on vaan se että nykyisellä hintatasolla ei alle satkun meinaa saada kaksioita edes Kontulasta.
"asunnon ostaminen kyseisiltä alueilta vaatii tuloja huomattavasti enemmän kuin keskimäärin, jos aikoo ylläpitää edes kohtuullista elintasoa."
Tutkimus osoittaa asuntojen hintojen ja ansiotason suhteen, ei muuta.
Joillakin alueilla voi asua läjäpäin pienellä eläkkeellä toimeentulevia mummoja ja pappoja, joilla on velaton asunto. Mieti tämän vaikutusta alueen ns. kertoimeen.
Taisi tutkimuksesta unohtua pääomatulot, jotka
saattavat olla huomattavat.
Mikäli mahdollista palkkatulot kannattaa muuttaa pääomatuloksi jos suinkin mahdollista.
Sillä pääomavero on vain 28 %.
Tavallisella pulliaisella ei pääomatulot ole merkittävä tulonlähde ja kyllä ne otetaan huomioon tuloja laskettaessa.
Hauska seurata kun tyhmät Helsinkiläiset kinastelee keskenään ylihintaisista asunnoista, niiden parkkipaikkatilanteesta, mummojen puudeleista ja palvelujen puutteesta. Eikös siellä pääkaupungissa pitänyt kaikki olla hyvin? Niinhän täällä aina mainostetaan...
Kopio Hesarin nettisivun palaute-palstalta:
Nyt on kyllä tietokeskuksen tutkija Niskalla mennyt pahasti puurot ja vellit sekaisin. Tutkimuksen tulos yllättää juuri sen takia, että se on väärin laskettu! Tässä on keksitty vakiintuneelle termille ostovoima ihan oma merkitys, laskettu se väärin ja saatu sillä perin "omituinen" tutkimustulos.
Tietokeskuksen tutkijan käyttämä mittari bruttotulot jaettuna neliöhinnalla ei kerro kulutukseen käytettävissä olevasta ostovoimasta yhtään mitään, eikä sen avulla voi tehdä mitään vertailuja eri alueiden ostovoimien eroista! Sen sijaan se kertoo vain siitä, mikä on tietyn alueen keskimääräinen tulotaso jaettuna kyseisen alueen keskimääräisellä neliöhinnalla. Eli tulos kertoo vain siitä, miten kalliita eri alueiden asunnot ovat suhteessa kyseisen alueen bruttopalkkoihin. Nähdään, että Kaivopuistossa asuvan bruttopalkalla saisi eniten kaivopuistolaisia asuinneliöitä ja Ruoholahdessa asuvan bruttopalkalla saisi vähiten ruoholahtelaisia asuinneliöitä.
Tutkijan tarkoitus on kuitenkin ainakin Hesarin jutun mukaan ilmeisesti ollut vertailla eri alueiden asukkaiden kulutukseen jäävää ostovoimaa. Tämä on täysin eri asia, kuin tutkimuksessa mitattu suhdeluku eikä se ole edes käytetyillä muuttujilla luotettavasti mitattavissa.
Likimain oikealla tavalla kulutukseen jäävä ostovoima mitattaisiin näin: Otetaan tietyn asuinalueen keskimääräinen nettotulo/kk (käytettävissä oleva tulo), josta vähennetään kyseisen alueen keskimääräinen (laskennallinen) asuntojen hintatasosta aiheutuva asumiskustannus/kk. Erotus tarkoittaisi muuhun kulutukseen jäävää ostovoimaa. Mitä suurempi erotus, sen suurempi ostovoima.
Oikein lasketun ostovoiman alueelliset erot saattaisivat yllättää sillä, että ne eivät juurikaan yllättäisi ketään. Onneksi sentään tutkimusjutun kyljessä oli Hesarin toimittajan, Kaius Niemen kritiikki, jossa selitettiin tutkimuksen joitakin virheitä.
Kaikenlaisia "tutkimuksia" sitä valtakunnan päälehteen päästetäänkin!
Tutkimus ei sinänsä ole virheellinen vaan sitä pitää tulkita oikein. Aivan kuten joku yllä kirjoittikin.
Itse miellän tutkimuksen tuloksen kuvaavan sitä että kyseiselle alueelle ei kannata muuttaa mikäli muuttajan tulot eivät ole paremmat kuin alueella keskimäärin.
Miten tuo sinun mainitsemasi laskentatapa muuttaisi tilanetta tai tulosta ? Kyseessähän ei liene ole ollut tarkoitus laskea reaalikäyttörahoja vaan niiden suhteita eri alueiden välillä.
Se on totta että osalla mm. Töölössä on perintöasunto eli heillä on käyttörahaa, mutta ne jotka ostavat nyt kyseiseltä alueelta asunnon joutuvat useimmiten tinkimään käyttövaroista.
"Miten tuo sinun mainitsemasi laskentatapa muuttaisi tilanetta tai tulosta ? Kyseessähän ei liene ole ollut tarkoitus laskea reaalikäyttörahoja vaan niiden suhteita eri alueiden välillä."
Mieti, lue tuo kritiikki ajatuksella!
Eihän tutkimus vertaa kulutettavissa olevien tulojen määriä eikä suhteita vaan bruttotulojen ja asuntojen hintojen välisiä suhteita. Eihän sillä ole mitään tekemistä Hesarin otsikossa mainostetun kulutuksen ostovoiman kanssa.
Mieti, käytä aivojasi, yritä edes!
Niin,miksi puhutaan bruttotulosta? Suomessa tasataan verotuksen avulla todella tehokkaasti tuloeroja? Kuinka paljon enemmän sulla jää rahaa käteen verotuksen jälkeen 5000 euron bruttotuloista verrattuna 3000 euron bruttotuloon?
Eihän tutkimuksessa edes huomioitu ovatko asunnot velattomia vai onko asukkaalla asunto ym. lainoja. Vasta kun nämä luvut saadaan tutkimukseen mukaan, voidaan puhua ns. ostovoima vaikutuksesta.
Ja mitenkäs suhtaudutaan velattomissa asunnoissa asuviin pienituloisiin eläkeläisiin, näitäkin kaupunginosia on Helsingissä, joissa eläkeläisten osuus alkaa hipomaan jo 50% asukkaista.
Ko. HS:n tutkimus nykyisessä olemuksessaan ei ole edes se paperin arvoinen jolle se on painettu!
Tässä kiteytyy hyvin se mihin ollaan menossa. Nuoret lapsiperheet ostavat / rakentavat suurilla lainoilla ja pitkillä maksuajoilla (liian) kalliita asuntoja. Heidän käyttörahansa on ulosmitattu seuraavat 20-30 vuotta. Elää voi, mutta joutuvat viettää suhteellisen alkeellista elämänmuotoa. Kun sitten laina on maksettu ja käyttörahaa alkaa olla tuossa 60-vuotiaana, huomataan että elämä meni jo.
Fiksumpaa on odotella rauhassa hintojen laskua ja tehdä kunnon tili romahduksen jälkeen. Sitten riittää rahaa muuhunkin kuin tonnikalaan ja näkkileipään.
..niin, että siinäkin tulee 60-vuotta täyteen ja silloin täytyy vain todeta että siinähän se elämä meni enkä saanut muuta aikaiseksi kuin ostettua vuorkaisännälle pari asuntoa....Noh, elämä on valintoja
Luulenpa, että voi silti olla järkevää odotella sitä romahdusta omassa (tai omahkossa) kohtuuhintaisessa ja vaikka pienessäkin kämpässä, mikäli elämäntilanne sen sallii. Vuokrallakaan ei tunnu kovin järkevältä olla, vaikka vuokra ihan kohtuupieni olisikin.
Eli meille on siirtynyt uusi "kohta mulle kaikki heti" -luokka (vrt. nyt mulle kaikki heti). Saas nähdä, kuinka lihavasti tämä kohta-luokka elää. Ehkä nimenomaan lihavasti, koska tuhnun tiellä ei ole varaa ostaa terveellisiä elintarvikkeita vaan joutuu tyytymään rasvaiseen sikanautaan. Ne on ihan toiset kun syö wienerleikkeet teidän suunne edestä. Kohta mulle kaikki heti elää tulevaisuuden haaveissa, ei tässä päivässä.
Mitä ihmeellistä tässä on? Noin on aina ollut ja tulee aina olemaan. Kuinka moni perhe tosissaan haluaa asua "stadissa"? Kysyn vaan..