Kesä kohta syksyksi muuttuu
kaikki kauneus katoaa
lehtein vehreys kohta puuttuu
ruoho keltaiseks muuttua saa.
Päivät pitkät ne lyhenevät
yötkin kylmemmiks muuttuvat
sateet, myrskytkin tihenevät
kesän syksyksi muuttavat.
Ei järvien päilyvä selkä
enää tyynenä kimmellä
kesän tuuli ei lämpöinen, hellä
rannan puita saa hyväillä.
On ihmisen elo kuin kesä
kevään alkaissa syntyvä
kesän kestävä, kylmenevä
maahan martaiseen päättyvä.
kaikki kauneus katoaa
lehtein vehreys kohta puuttuu
ruoho keltaiseks muuttua saa.
Päivät pitkät ne lyhenevät
yötkin kylmemmiks muuttuvat
sateet, myrskytkin tihenevät
kesän syksyksi muuttavat.
Ei järvien päilyvä selkä
enää tyynenä kimmellä
kesän tuuli ei lämpöinen, hellä
rannan puita saa hyväillä.
On ihmisen elo kuin kesä
kevään alkaissa syntyvä
kesän kestävä, kylmenevä
maahan martaiseen päättyvä.
Vastaukset 23
Vanhimmat
ja papukaijamerkki päälle. Niin sitä pitää! Tämä runo löytää paikkansa Ruuneperin Kootuista, osasta vuodenajat. Nyt ei minun enää tarvitsekaan niin ahkerasti runoja kopioida kirjoista, kun omaa tuotantoakin taas löytyy. Tuota noin... Olisikohan kesäflunssan tipoteeraus auttanut tähänkin vaivaan?
Tämä tyttö lähtee nyt luontoon. Illalla taas koneen ääreen istahdan. Olisi yksi tyhmä kysymys esitettävänä - kehtaankohan? Tuskailen tietokoneen johtojen kanssa. Niitä tuntuu olevan kuin sähkölaitoksessa. Mitenkähän te toiset olette ne järjestelleet? Toinen asia, joka askarruttaa, on pölyt ja sähkölaitteet. Televisiokin on varmasti hurjan näköinen sisältä. Mitenkä näitä vempaimia pitäisi hoitaa? En ole siivousintoilija, mutta sähköturvallisuus askarruttaa...
Johdot panet parhaaksi katsomaasi järjestykseen, niin ne ovat muillakin. Mitähän Sinulla onkaan? Itselläni pieni matkakone, printteri, pöytälamppu ja kännykkä piuhan päässä.
Taidat turhaan pelätä laitteiden pölyisyyttä. On totta, että televisio kerää runsaasti pölyä onhan niissä 25000 V jännitettä vetämässä puoleensa (kuvaputken sisällä tosin). Ei tulipalovaaran kovin suuri pitäisi olla. Vaikka kuivaa pölyä onkin ovat komponentit (osat) palamattomia, joten vaara on minusta vähäinen.
Ei runolla ja tipoteerauksella ole syy-yhteyttä. Olen joskus kyllä miettinyt, että "sitä" voisi käyttää syyntakeettomuuden hankintaan, periaatteella, no juu, mä olin pikkusen ottanut, hik.
En malta olla vastaamatta, kun asia niin on askarruttanut. Tällaisia laitteita ja niiden johtoja löytyy tietokoneeni ympäriltä: keskusyksikkö, näyttöpääte, näppäimistö, kirjoitin, kovaääniset 2 kpl, hiiri, puhelin, pöytälamppu. Tulikohan kaikki? Ja nyt ylös, ulos ja luontoon...
a typical one.
että ihan normaali varustus on tämä minun "sähkölaitokseni". Kaksi johtoa vielä unohtui: jalkalamppu ja ikkunavalaistus. Nyt ei sitten muuta kuin miettimään mieleistä johtojen järjestystä. Siihen kyllä taidan tarvita ainakin yhden liitäntäjohdon. Siis taas yksi johto lisää... Kiitos, kun rauhoittelit tulipalovaarasta. Ehkäpä tuo ukkonen sai minut ajattelemaan vähän yliherkästikin kaikkea paloturvallisuuteen liittyvää. Ja onhan lehdissä aina välillä uutisia, että tulipalon aiheutti vanha televisio. Olen hankkinut sammutuspeitteen -varmuuden vuoksi. Sen käytön luulisin hallitsevani, vaikka muuten olenkin tosi tumpelo tekniikassa.
sitä nyt ollaan. Kun mainitsitte noista johtohommista niin minulla johdot on jossain pöydän takana, en niihin ulotu enkä niistä mitään tiedä enkä niihin liioin koske.
Minulla on niin vanhat laitteet - kun on lastenlasten jämät - ettei tällaisella koneella enää kukaan pyöri, mutta mulle välttää varsin mainiosti. Harrastushan tämä vain on. (Eipä silti, kyllä minäkin kannettavasta haaveilen)
Mutta Ruuneperille erityiskiitokset siitä DNA-vinkistä. Että vähän tässä tekniikassa mentiin taas eteenpäin!
Olen kuullut lastenlasten taholta murinaa tehottomista koneistaan, että näinköhän tässä mummolla olisi vähän toivoa uudemmasta....
ryömitään jo. Solmin nauhalla johtoja toisiinsa kiinni. On sitten helpompi imuroida. Eiköhän tämä tästä jotenkin lutviinnu. Nuorilta perittyä tekniikkaa tämä minunkin koneeni tykötarpeineen on. Väittävät tätä hitaaksi, mutta minullahan on aikaa. Kannettava ei olisi hassumpi juttu ollenkaan. Nytkin voisi ottaa mukaan maalle. En tiedä pääsenkö ollenkaan koneella käymään siellä ollessani. Kirjasto maalla kyllä on, mutta tietokoneesta en tiedä. Täytyypä käydä vilkaisemassa. En ole aikaisemmin tietokonetta maalla kaivannut, mutta nyt taidan kaivata. Niin muuttuu maailma, Muoriseni!
juuri niin...!
Olet siis modernisoitunut Lyylin ja minun lailla. Ajattelinkin, että meni hyvät neuvot tämän halvan yhteyden suhteen hukkaan mutta ei. Kuinkas on toiminut? Mihinkäs Sinä sitä nopeaa konetta tarvitset? Meinaatko ruveta pelaamaan samoja pelejä kuin lapsenlapsesi? Älä nyt sentään ihan vaippaikäiseksi heittäydy, me tarvitaan Sua!
mutta näin kesällä ei tule koneella oltua niin paljon,että jätin hommat myöhempään. Tottakai se pelaa - kuinkas muuten.
Kyllä se vaippaikä voi olla lähempänä kuin luuletkaan - mutta ensin nettaillaan...
Kuuletko vielä heinäsirkan sirittävän? Minä en ole enää tänä kesänä kuullut. Pitääköhän paikkansa, että vanhetessa kuulo alenee "heinäsirkan äänilajin" verran vähintään. Sääli. Sirkkojen siritys on ollut minulle oleellinen osa Suomen kesää.
Kun aloitin televisioitten tekemisen v. 56, olin 21 vuotias. Juovapäätteestä kuuluva 15625 Hz:n taajuinen korkea ääni kiusasi alussa kovin mutta ei kauaa. Nykyisin kuulen ehkä 4000 Hz. Ylä-äänet leikkautuvat ensin ja esim. puheen selvyys kärsii.
Aika kapealla taajuuskaistalla sitä kuitenkin pärjää. Esim. tavallisen lankapuhelimen taajuuskaista on vain 120-3200 Hz (muistinkohan oikein ylärajan?), kuitenkin puhelimella saa hyvin selvää puheesta. Osasyynä on myös matalien äänien tehokas leikkaus. Esim. korkeatasosisista stereolähetyksistä pitäisi matalia ääniä leikata, sillä näiden, bassojen, kumina sotkee puheen selvyyttä. Ja taas tuli teoriaa!
Kaikki muuttuu ihmisten vanhetessa, lumikin, niinkuin olen kertonut.
täytyy nyt vaan minunkin uskoa, että olen jo "siinä iässä". Kuulenkohan enää etelässäkään iltaisin siritystä: muistaakseni Kreikassa sirittäjää kutsuttiin cat-cat tai cut-cut-nimellä. Mikähän ääniala katoaa seuraavaksi?
Algarvessa ne olivat kaskaita ja niiden siritys oli inhottava, jokailtainen konsertti.
Mukava kun muistit nimen. Niitä ne olivat minunkin "sirkkani" Kreikassa. Melu oli välillä niin kova, että ei korviaan ollut uskoa. Mutta etelän muistoihin ne kuuluivat ja sinne myös jäädä saavat. Onhan seuraavalla kerralla hiljaisempaa - samettista lämpöä tuoksuineen vaan! - Onpa Sinulla hyvä muisti - minulla pätkii jo!
ryhmään, suokaa nyt anteeksi että tuppaudun joukkoonne? Voin kuitenkin iloksenne sanoa sellaista että tämä 65 sivu on paras ja mielyttävin. Täällä tuntee itsensä aikuiseksi eikä miksikään pikku kakaraksi joka kiroilee ja haukkuu toiset pystyyn. Niin Heinäsirkoista puheen ollen, nauroin iloisesti kun viime kesänä huomasin sanoa että Heinäsirkat ovat kuolleet sukupuuttoon? Tyttäreni oli saada pullan henkeen."
Kyllä oli lystiä Lastenlapsilla. Tänä kesänä sitten ensitöikseen kysyivät he Onko näillä nurkilla näkynyt yhtään Heinäsirkkaa?
Tänne saa tulla mielelläänkin jos seura kelpaa. Pääasia on, että toimii siinä samassa hyvässä hengessä joka tänne on keskustelujen kautta muodostunut. Joskus joku aina pyrkii rikkomaan tätä Meidän lintukodon rauhaa, hiukan onnistuenkin. Hyviä, asiallisia kirjoittajia ei ole liikka. Keskustelun avaajia varsinkin tarvitaan, uusia, kiinnostavia keskustelujen aiheita. Ota joku iästä kertomaton nimimerkki ja rupea kirjoittamaan. Tervetuloa!
Luulenpa, Frederika hyvä. että emme me niin kuuroiksi vielä ole tulleet ettei niiden Kaskaitten melu kuuluisi, on se senverran toista luokkaa kuin meidän piskuisten heinäsirkkojen.
Olen kyllä ollut kuulevinani vielä nytkin heinäsirkkojen äänen, mutta niitä pitää olla paljon ja ympärillä täydellinen hiljaisuus. Koin tällaisen elämyksen viimekesänä ja olin aika hämmästynyt. Ellen sitten uneksinut!
elämään uudelleen kun niitä hiukan ajattelee.
Muistaako teistä kukaan ensimmäistä uima reissua?
Minkä ikäisiä olitte ja silleen?
No minä muistaakseni olin neljänvanha. Näin kaikki muut järvessä, minä vain pelokkaana seisoin rannalla ja päätin että en varmasti mene uimaan.Vaikka mitä konstia toiset koittivat niin mikään ei auttanut minulla pysyi uinti kammo seitsemän vanhaan.
kuulon alenemisella. Jospa kaskaitten äänetkin alkavat kuulostaa sulosoinnuilta... Tuskinpa Sinä heinäsirkoista uneksit. Jospa minäkin vielä suotuisissa olosuhteissa niitä kuulemaan onnistuisin. Katsotaan!
kiitos runoilijallemme,tämä oli tunnetta täynnä tämä runo.
mut elähän sie viellä kessää päätä onhan tätä viel jälellä.
mitä tarkoittaa martaiseen maahan.
kylmään,multaan ,vai lumiseenko?
on saanut nimensä haarmaasta ehkä huurteisestakin maasta, martaisesta.