Onko kohdeltu

minulla on vain positiivisia kokemuksia.monet ihmiset hymyilevät lempeästi nähdessään minut lyllertämässä mahani kanssa.kaupassa kannoin täyttä ostoskoria ja joku todella vanha mummo tuli kysymään tarvitsenko kanto-apua korin kanssa. mummo oli todellakin niin iäkkään näköinenkin ettei varmaan ollut sen parempi vaihtoehto kantajaksi kuin minäkään. ihana mummo :) ihmiset ovat paljon avuliaampia esim.avaamaan ovia jne. yhtään negatiivista kokemusta ei minulla ole. kaikki ovat olleet ystävällisiä ja ihania!

Meinasin ohittaa kysymyksen "turhana", mutta pakko oli silti vastata. =O) Eihän tuo henkinen puoli oikeasti niin kovin turha ole.

Itselläni ns. ongelman muodostaa miehen puolen perhe. Anoppi osaa käyttäytyä kyllä asiallisesti ja liiemmin raskauttani paisutellen, mutta appiukko saa paksun tilani mahtumaan jokaiseen lauseeseensa. Minä kun tätänykyä syön, nukun ja varmaan istun ulostamassakin KAHDEN EDESTÄ. Joku saattaisi huomioinnista olla hyvillään, mutta minä olisin mieluummin edelleen oma itseni, enkä jokin lapsenlasten tuotantolaitos.

Samoin tuleva täti, miehen puolelta, jaksaa jatkuvasti olla lääppimässä mahaani. Minusta on yksinkertaisesti kuvottavaa, että joku muu tahtoo kosketella kohtuani kuin mieheni tai terveydenhoitohenkilökunta. Varsinkin, kun sitä kättä pitää pitää siinä mahalla sitten niin kauan kunnes vaavi herää ja alkaa potkia - eli pohjattoman pitkiä aikoja. Yleensä wc-hätä tuleekin aina silloin, kun toinen ryhtyy kiinnostuneeksi mahastani.

Vaikka ei tämä masun lääppiminen ole vain miehen perheen juttu, sillä samoja ärsyyntyneitä fiiliksiä koin jo silloin, kun töissä mainitsin raskaudesta (kun se ei vielä näkynyt) ja kaikki olivat melkein jalkovälissä kiinni.

Sitä kai oletetaan, että odottava äiti on VAIN odottava äiti ja yleinen koskettelupatsas. Ehkä ylireagoin, mutta nämä asiat ovat minua todella harmittaneet.

Viime lauantaina sattui sappea kiehuttava tapaus. Tulin kahden kauppakassin kanssa marketista vesisateessa ja ilman sateenvarjoa. Olin ylittämässä tietä, kun samaa kaistaa lähestyi auto. Kiiruhdin äkkiä tien puoliväliin, että ei joudu pysähtymään minun takia. Sitten hidastin ja hidastin ja odotin, että toista kaistaa lähestyvät 3 autoa ehtivät mennä ohitseni ennen kuin jatkan tien ylitystä. Ensimmäinen auto kuitenkin alkoi jarruttelemaan eikä mennyt, vaikka kuinka annoin tietä. Siispä katsoin hänen tarjoavan tietä ja jatkoin matkaa. Sen että pääsin tielle, niin noin 25-35-vuotias herra löi räikät pohjaan niin että korvat soi vielä puoli tuntia jälkeenpäinkin. Äly kuitenkin sanoi, että muista isoa mahaasi. Muuten olisi tehnyt mieli pysähtyä seisomaan keskelle katua ja antaa torven soida ja käydä vielä huutamassa muutama valittu sana sekopäälle.