Minusta migreeni voisi olla herkkyyttä hapen vähenemiselle.
Kohtaukset alkavat parasympaattisen hermoston vallitessa, jolloin verenpaine on yleensä laskeva. Verenpaine laskee ihmisellä niin, että verisuonet laajenevat ja se laajeneminen tapahtuu typpioksidilla, jota valmistuu hapesta ja L-arginiinista. Eli mitä enemmän typpioksidia tarvitaan, sitä enemmän happea kuluu!
Parasympaattinen hermosto on aktiivinen levossa, palautuessa, syödessä ja sillä on paljon päätteitä
silmissä (migreeni kirkkaasta valosta) ja suolistossa (vatsamigreeni).
Myös tyramiinia sisältävät ruoka-aineet(punaviini, juustot) aiheuttavat typpioksidin lisääntymistä ja glutamaatti (natriumglutamaattikin?) mainitaan aineena, joka kiihdyttää typpioksidin tuotantoa.
Lämpö laajentaa verisuonia (typpioksidin avulla) ja saunastahan jotkut saavat migreenin. Suuri ilman kosteus vähentää hapen saantia ilmasta, ja kuuma ja kostea kesähän tekee monelle migreeniä.
Joillekin migreenikohtaukseen auttaa päivystyksessä hapen hengittäminen säiliöstä, toisille aerobinen liikunta toimii estolääkkeenä (jonkin verran), kunhan se on tarpeeksi rauhallista ja silti riittävää.
Miltäs tämä kuullosti, voisko se olla näin? Haluaisin haastaa teidät kaikki miettimään, omista tuntemuksistanne lähtien, mistä tämä vaiva voisi johtua!
Kohtaukset alkavat parasympaattisen hermoston vallitessa, jolloin verenpaine on yleensä laskeva. Verenpaine laskee ihmisellä niin, että verisuonet laajenevat ja se laajeneminen tapahtuu typpioksidilla, jota valmistuu hapesta ja L-arginiinista. Eli mitä enemmän typpioksidia tarvitaan, sitä enemmän happea kuluu!
Parasympaattinen hermosto on aktiivinen levossa, palautuessa, syödessä ja sillä on paljon päätteitä
silmissä (migreeni kirkkaasta valosta) ja suolistossa (vatsamigreeni).
Myös tyramiinia sisältävät ruoka-aineet(punaviini, juustot) aiheuttavat typpioksidin lisääntymistä ja glutamaatti (natriumglutamaattikin?) mainitaan aineena, joka kiihdyttää typpioksidin tuotantoa.
Lämpö laajentaa verisuonia (typpioksidin avulla) ja saunastahan jotkut saavat migreenin. Suuri ilman kosteus vähentää hapen saantia ilmasta, ja kuuma ja kostea kesähän tekee monelle migreeniä.
Joillekin migreenikohtaukseen auttaa päivystyksessä hapen hengittäminen säiliöstä, toisille aerobinen liikunta toimii estolääkkeenä (jonkin verran), kunhan se on tarpeeksi rauhallista ja silti riittävää.
Miltäs tämä kuullosti, voisko se olla näin? Haluaisin haastaa teidät kaikki miettimään, omista tuntemuksistanne lähtien, mistä tämä vaiva voisi johtua!
Vastaukset 6
Vanhimmat
toi ei ainakaan pidä mun kohdalla paikkaansa. mulla on tosi matala yläpaine, kun tulee migreenikohtaus se nousee normaaliksi. ala paine on normaali.
Useimmilla migreenikoilla on normaalisti matala yläpaine ja migreenikohtaus on niin raju tapahtuma, että varmaan siinä kohtauksessa paine nouseekin esim. kivusta.
Mutta jos kohtaus alkaa vaikka yöllä (mikä on hyvin tavallista) niin se voi silloin saada alkunsa verenpaineen laskusta, koska aina kun verisuonet laajenee niin kokonaispaine laskee ja verisuonet laajenee aina "relatessa".
Mitä enemmän on ollut aikaisemmin stressiä, sitä enemmän tarvitaan typpioksidia sen rentoutumisen aikaansaamiseksi ja typpioksisi on myös tulehduksia aiheuttava aine. Moniin sairauksiiin, joilla on todettu olevan yhteyksiä migreeniin, liittyy liiallista typpioksidin tuotantoa. Näitä on m.m. reuma, astma ja epilepsia. (Ja kuukautisiinhan täytyy liityä paljonkin verisuonten avautumista.)
Useimmat migreenilääkkeetkin nostavat verenpainetta, supistamalla suonia (erotamiini, triptaanit). Ehkä migreenikohtaus on elimistön oma tapa yrittää nostaa se paine silloin, kun se on huolissaan sen laskemisesta niin alas, että aivot vaaraantuu hapen puutteessa? Mutta se migreenikon elimistön huoli on ylihuolehtimista, sellaista autoimmuuni-tyyppistä.
Olet aivan oikeilla jäljillä: kaikki mainitsemasi laukaisijat voivat toimia, eri ihmisillä vaihdellen.
Itselläni migreeni alkoi 13 -vuotiaana ja nyt eläkeikäisenä, kun oireet ovat kovasti vähentyneet, voin kokemusperäisesti vahvistaa nuo olettamuksesi.
Ovathan ne tietysti olleet tiedossa aiemminkin, ja juuri eri laukaisijoihin on yritetty esim. elämäntapaohjeilla ja lääkkeillä vaikuttaa.
Minulla oli 14-23 vuotiaana pahin "migreeni-ikä".
Salmiakki oli yksi joka tuntui jotenkin luonnostaan auttavan, tai jota kaipasi hieman ennen migreeniä. Olen nyt 31 ja harmikseni minulla on ollut muutaman kerran yöllisiä migreenikohtauksia johon liittyy pahoinvointia.
Onkohan pahus tulossa uudelleen...
Salmiakki tehdään lakritsiuutteesta ja lakritsiuutteen on todettu vähentävän typpiokdsidin tuotantoa ja nostavan verenpainetta. Molemmat siis täsä tapauksessa (migreenikonhtausta ajatellen) hyviä asioita. Jollekin perinnöllistä verenpainetautia sairastavalle ne taas olisi huonoja asioita, koska se on tavallaan päinvastainen sairaus kuin migreeni (siinä typpioksidin tuotanto on vajaata).
Lisäksi salmiakissa on usein arabikumia, jonka myös on todettu estävän typpioksidin tuloa, esim. Sisu salmiakissa arabikumi mainitaan tuoteluettelossa ensimmäisenä, mikä tarkoittaa sitä, että sitä ainetta on siinä eniten.
Tekee mieleni kertoa, että on ehkä vielä yksi typpioksidin estäjä, joka on jokaisen ulottuvilla. Se on mauste nimeltä kurkuma. Mutta jos joku haluaa tätä kokeilla, niin varoitan, että liika on PAHAKSI! Sopiva määrä voisi olla yksi teelusikallinen (ei kukkura-lusikallinen vaan tasa-lusikallinen) neljän (4!) hengen ruokaan.
Kurkumaa on myös Dr. Donsbachin Fortodol valmisteessa, jonka on täällä kehuttu auttavan migreenikohtauksiin, mutta minua ainakin vielä hiukan pelottaa se aine, koska siinä on mukana myös fenyylialaniinia, josta välillä sanotaan, että se on hermomyrkky. Kurkumasta sanotaan, että se on luonnon kortisoni.
Valkosipuli ja chili ei ymmärtääkseni sovi migreenkolle, koska niiden vaikutus on typpioksidia lisäävä. Luulen, että myös kaikki hyvin hapokas lisää typpioksidia eikä sovi migreenikolle.