Rakkaus,miksi se sattuu?

It’s easier to be alone, than fear the time is over.

Ei sitä pysty sanoin kuvailmaan. Sitä tunnetta, mikä oli, on vieläkin, mutta se jää surun alle. Surun joka on kuin kivinen, kova, kuristava nyrkki. Se kiertyy kaulan ympärille, pakottaa kyyneleet silmistä ja salpaa hengityksen. Se ei anna armoa, eikä tunne sääliä.

Vain 11 tuntia aikaisemmin kaikki oli melkein niin kuin pitäisikin. Hän oli paikalla, ja olin onnellinen. Mikään kun ei vain mene niin kuin koskaan suunnittelee. Jos olisi mennyt, mä en olisi tässä kirjoittamassa tätä, vaan nukkumassa oman kullan kainalossa. Jokainen tekee virheitä, mutta minun elämäni on yksi suuren luokan virhe.

Mikään elämässäni ei ole koskaan onnistunut. En koskaan ollut kiitettävä oppilas, hyvä urheilija tai loistava lapsi.
En ole elänyt edes kahtakymmentä vuotta, mutta kokenut asioita, mitä kenenkään ei koskaan tarvitsisi kokea. Kenenkään ei tulisi koskaan tuntea niitä tunteita mitä minä, ja valitettavan moni muu on joutunut kokemaan. Miten se ihminen, ketä eniten rakastaa, myös satuttaa eniten? Miten voi olla, että se kenen takia yleensä elää, aiheuttaa niin kauhean tuskan?

Onko oikeastaan helpompaa olla yksin? Ei tarvitse miettiä kun omia tarpeitaan, ei tarvitse miettiä, että sattuuko toista. Ei tarvitse koskaan pelätä, että menettää toisen. Ei koskaan tarvitse pelätä, että toinen löytää uuden.
Miksi seurustella, jos yksin on parempi? Yksin ei ole välttämättä mukavaa olla, ei itse pysty täyttämään sitä kohtaa sydämessä, missä olisi tilaa toiselle ihmiselle.

Miksi rakkaus sattuu niin paljon? Eikö rakastuminen ole ruusuja, kynttilöitä ja palava tunne sisällä. Ei se tunne, että veitsi on sydämessä, ja jokainen sitä vuorollaan käy kääntämässä ja takaisin tullessaan käy vielä heittämässä suolaa avonaiseen haavaan.

Elämä ilman rakkautta olisi niin paljon helpompaa, mutta kukaan meistä ei pysty siihen.
.....

Tiedän,aika kulunut aihe.
Ja kuten aiemmatkin novellit,tämäkin tehty määrätystä biisistä, elikkäs kyseessä on Sonata Artican Tallulah-kappale.

Saa arvostella.