Leikkiä vai tosiasioita?

Jos suomalainen huumekeskustelu on tätä tasoa niin onko mikään ihme että huumeet on niin yleisiä?

Kyllä, tämän palstan toiminta - etenkin se ideologinen huumevastainen toiminta - on malliesimerkki siitä millaiselle asenteelle koko kieltolaki ilmeisesti toimii. "Pistetään paskaksi. Miksi? Koska nyt vaan sattuu huvittamaan. Emme tarvitse syitä, emme tarvitse järkevää kannanottamista."

Kyllä, tänään ehkä voitte viivästyttää tällä "poltetun maan taktiikalla" huumekeskustelua - asiallista ja oivaltavaa sellaista - ehkä vuoden, kaksi, viisikin.

Mutta oletteko koskaan ajatelleet että kun pato sortuu niin veden raivoisa voima syntyy myös siitä kuinka korkea pato on ollut, paljonko sen taakse on vangittu?

Uskon että jos ongelmista ja tästä älyllisestä puolesta vaietaan ja homma pilataan aina syyttelyllä, naurettavuuksilla ja osoittelulla niin pian emme ole laillistamassa vain kannabista. Vaan koska kulissien takana kaikki sai tapahtua rauhassa niin mihin se raja vedetäänkään kun ei koskaan otettu härkää sarvista? Ekstaasiin? Sieniin? Efedriiniin? Kuinka paljon huumeet saavat pitkällä tähtäimellä etua siitä että asioista vaietaan ja ne painetaan väkisin - oma ideologia ja sen henkinen, opastava ja ennenkaikkea esimerkillinen puoli unohtaen - takaisin maahan?

On ehkä lapsellista käyttää huumeita...

... Mutta tätä palstaa seuraamalla käy selvääkin selvemmäksi että on täysin infantiilia vastustaa niitä.

Tässäkö se henkinen ateria on jota syötätte lapsillenne?

Ensi vuonna taas huumeidenkäyttäjiä on 3400 henkeä enemmän kuin tänä vuonna. Ei siksi että myyntiorganisaatio olisi tehokas, ei siksi että maailmasta on tullut pahempi paikka... vaan siksi että kun piti keskustella niin ne jotka väittivät olevansa oikeassa ja järkeviä nousivat pöydälle ja vääsivät siihen keskelle oikein muhevan paskakasan.

"Ahaa, minä en ainakaan käyttäydy noin" näin uskon viisaiden nuorten ajattelevan kun he tarkastelevat lapsellisia vanhempiaan.