Avioero vireillä-saanko pitää lapseni!!!

Kuuden vuoden avioliitto on ohitse ja haimme mieheni kanssa yhteisestä sopimuksesta avioeroa.Meillä on 5 vuotias tyttö.
Kaikki meni sopuisasti ja yhdessä tuumin sovimme tulevasta yhteishuoltajuudesta. Mutta kun kohta ex mieheni kuuli minun suunnittelevan muuttoa 50km päähän nykyisestä asuinpaikkakunnaltamme , niin alkoi uhkailu.
Jos muutan pois samalta paikkakunnalta,niin mieheni vie huoltajuuden oikeuteen, ja hakee yksinhuoltajuutta.
On kuulemma vahvoilla,koska olen hänen mielestä "hylännyt lapseni"alkaessani noin 2 vuotta sitten etenemään urallani,jonka vuoksi joudun pitkän työmatkan takia olemaan ma-to erossa lapsestani!!!
Voiko ed mainittu asia olla syy antaa lapsi isälle???
Mielestäni en ole tehnyt mitään väärää tehdessäni töitä. Ja ajan mitä olen ollut viikosta kotona olen käyttänyt 100%lapseni kanssa.Ilman lasta olisin lähtenyt rakkaudettomasta avioliitosta jo vuosia sitten.Nyt vain haluaisin aloittaa elämäni alusta,siirtyä lähemmäksi työpaikkaani ja siten helpottaa tilannetta osaltani, jotta voin olla lapseni kanssa enemmän.En haluaisi alkaa riitelemään oikeudessa,lapsemme takia.
Neuvokaa, ja kertokaa omia kokemuksia jos olette olleet samankaltaisessa tilanteessa.
Kiitos jo etukäteen
4766
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

ei lain mukaan voi evätä jos jompikumpi vanhemmista sitä vaatii. Piste.

Äänestä

pysty sossussa sopimmaan asiaa, se menee oikeuteen, ja se maksaa riidasta riipuen 1000-7000 eur.jos ette tappele tosi laajasti.
Jos sinulla on vakuutus, osuutesi on 15%.
Yksi tunti asianajajan taksaa on noin 160eur. jne.

Kunnallinen oikeusavustaja on halvempi, eikä se asia miksikään muutu kuinka kallis avustaja on.

Ei 50 km. nyt mikään mahdoton ole!

Mutta!
Voisitko odotella hetken, olethan nytkin kulkenut tuota matkaa työhön.
Odottele rauhassa, älä vielä muuta, ja miehesi rauhoittuu. Tulee katsos liikaa tapahtumia yhteen pötköön.
Vuoden päästä katsotaan jo, että lapsen asuinolot ovat vakiintuneet, muutto ei enää kirpase niin paljon, eikä välttämättä oikeusuhkailut enää käy toteen!
Ja onko se kamalin asia, että lapsi jäisi miehelle? Saisithan sinä tapaamiset, ja olisit kuin suurin osa miehistä on: etävanhempi, kyllähän sekin on vallan yleistä nykymaailmassa.
Tsemppiä.

Äänestä
  • .. tämän kirjoittajan kanssa.

    Ensinnäkään 50 km ei todella ole matka eikä mikään (itse kävin katsomassa pientä lastani 380 km päässä keskimäärin kahdesti kuussa).

    Mutta, jos tosiaan malttaisit jonkin aikaa ennen kuin alat rakentaa omaa elämää toisaalla.
    Ymmärrän hyvin isän huolen siitä, että yrität nyt tarkoituksella "viedä lapsen pois isänsä luota", vaikka näin ei ilmeisesti asia olekaan. Mutta erotilanteissa - ja varsinkin lasta koskevissa asiossa - jylläävät voimakkaat tunteet.
    Nyt pitää kiiruhtaa hitaasti.

    Äänestä

Oikeudessa olisitte aika tasavahvoja ja ehkä isä "voittaisi" jos hän jää nykyiselle paikkakunnalle asumaan. Oikeustaistelu on vihoviimeinen asia varsinkin lapselle - näin ollen nyt sitten neuvottelupöydän ääreen. Pystyttekö esimerkiksi järjestämään niin että lapsi asuu isän luona arjet ja on sitten luonasi viikonloppuisin/lomat jne? Lapsella on oikeus elää sekä isän että äidin kanssa ja teillä ei ole kummallakaan oikeutta viedä toiselta hänen lapsensa. Yhteishuolto on kyllä luontevin tällaisessa tapauksessa.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Carita kirjoitti:

Kuuden vuoden avioliitto on ohitse ja haimme mieheni kanssa yhteisestä sopimuksesta avioeroa.Meillä on 5 vuotias tyttö.
Kaikki meni sopuisasti ja yhdessä tuumin sovimme tulevasta yhteishuoltajuudesta. Mutta kun kohta ex mieheni kuuli minun suunnittelevan muuttoa 50km päähän nykyisestä asuinpaikkakunnaltamme , niin alkoi uhkailu.
Jos muutan pois samalta paikkakunnalta,niin mieheni vie huoltajuuden oikeuteen, ja hakee yksinhuoltajuutta.
On kuulemma vahvoilla,koska olen hänen mielestä "hylännyt lapseni"alkaessani noin 2 vuotta sitten etenemään urallani,jonka vuoksi joudun pitkän työmatkan takia olemaan ma-to erossa lapsestani!!!
Voiko ed mainittu asia olla syy antaa lapsi isälle???
Mielestäni en ole tehnyt mitään väärää tehdessäni töitä. Ja ajan mitä olen ollut viikosta kotona olen käyttänyt 100%lapseni kanssa.Ilman lasta olisin lähtenyt rakkaudettomasta avioliitosta jo vuosia sitten.Nyt vain haluaisin aloittaa elämäni alusta,siirtyä lähemmäksi työpaikkaani ja siten helpottaa tilannetta osaltani, jotta voin olla lapseni kanssa enemmän.En haluaisi alkaa riitelemään oikeudessa,lapsemme takia.
Neuvokaa, ja kertokaa omia kokemuksia jos olette olleet samankaltaisessa tilanteessa.
Kiitos jo etukäteen

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu