Tekstiä

Kirjoitin tämän alunperin aivan toista forumia varten, mutta ajattelin että ehkä mokoman voisi tunkaista tännekin. Nim. mehiläispesiä on kiva tökkiä.

Alanpa piruuttani politisoimaan samantien kun nyt taas aiheeseen päästiin. Huumeista, yhteiskunnasta ja niin eteenpäin. Tämä varmasti kuulostaa kärjistetyltä, ja osittain sitä onkin tarkoituksella, muuten olisi hieman vaikeaa saada pointtejaan läpi. Osannette varmaan itse käyttää järkeänne löytääksenne sen keskitien ja järjen sieltä seasta, tai ainakin yritän vielä uskoa ihmisten omaan, avoimeen ajattelukykyyn sen verran.

Lyhyesti sanottuna huumeet ovat poliittisessa mielessä nykyään verrattavissa keskiajan noitavainoihin, natsisaksan juutalaisvainoihin tai vaikkapa USA:n sotaan terrorismia vastaan. Niiden syyksi laitetaan mitä äärimmäisimpiä asioita, ja jokaisen päähän on iskostettu, että jos asiaan jotenkin liittyvät huumeet, niitä on syyttäminen kaikesta pahasta. Tästä pitävät mediat huolen. Siitä huolimatta jos perheenisä jouluna lahtaa kännissä perheensä haulikolla, niin kohautetaan olkapäitä ja todetaan että "näitä sattuu" sen sijaan että oltaisiin barrikaadeilla vaatimassa alkoholia pois kaupoista. Huumeet ovat yksinkertaisesti hyvä poliittinen symtipukki. Tätä taktiikkaa on käytetty läpi historian viemään ihmisten huomio pois todellisista ongelmista. Read the books, it's all there. Suomalaiset nimesivät vuosi-pari takaperin suurimman huolenaiheensa yhteiskunnassa. Arvatkaapa mikä oli ykkösenä...

Ja todellisuus? Huumeiden aiheuttamat ongelmat tässä maassa ovat erittäin minimaalisia. Joitain kymmeniä kuolemantapauksia vuosittain, omaisuusrikoksia, hädintuskin mitään muuta. Järjestäytynyt rikollisuuskin tässä maassa on melko minimaalista. Kuinka paljon syrjäytymistä, itsemurhia, rikollisuutta, sosiaalisia ja psykologisia ongelmia, jne, aiheuttavat esim työttömyys, kodittomuus, sosiaaliturvan riittämättömyys, terveydenhuoltojärjestelmän jatkuva heikentyminen... Silti jos haluaa menestyä seuraavissa vaaleissa (tai halusi edellisissä), riittää pitkälle kun sanoo julkisesti vastustavansa huumeita henkeen ja vereen. Esimerkkejä löytyy: Keijo Korhonen, Ville Itälä.. Ja tietysti Ilta-Lehteen vakiokolumnistiksi päässyt mediapersoona Ritva Santavuori.

Mediassa ja politiikassa luodaan huumeiden ympärille keinotekoista hysteriaa, jonka tarkoituksena on hyödyttää sillä ratsastavia ihmisiä, ei niinkään parantaa yhteiskuntaa tai selvittää ongelmia. Tätä varten huumeet ovat helppo kohde. Ihmisten tietämys niistä on vähäinen, ne ovat marginaaliporukan juttu, ne ovat laittomia ja ne ovat jo saaneet median ansiosta suuren myynti- ja pelotearvon. Kuka tässä tilanteessa nousisi esiin kertomaan vaihtoehtoja tai asian toista puolta? Poliitikolle se olisi poliittinen itsemurha, koko elämäntyö alas viemäristä, ja melkein kelle tahansa muullekin se tietäisi suuria ongelmia loppuelämäksi. Edes tuosta toisesta puolesta puhuminen kun leimataan lähes automaattisesti peruskansan keskuudessa "huumemyönteisyydeksi" joka taas lähentelee ihmisten mielissä pahuustasoltaan jotain Osama Bin Ladenin ja Saatanan välimaastoa nyky-yhteiskunnassa. Ihmekös tuo kun iltapäivälehtien sivuilta saattaa helposti bongata kannabiksesta kertovan uutisen vierestä suuren kuvan piikeistä ja ruiskuista.

Tätä tasoa aivopesu ja hysterian levitys tässä maassa edustaa. Jokainen voi sitten itse rauhassa miettiä että paljonko tuolla kaikella propagandalla on todellisuuspohjaa ja mikä sen todellinen tarkoitus on. Annan vinkin: Se ei ainakaan ole huumeongelman hoitaminen.

Jos rupeatte miettimään, niin erinäisille valtaorganisaatioille on tästä huumepelottelusta kilokaupalla hyötyä, niin poliitikoille, poliisille, medialle kuin muillekin. Ja eihän tässä kärsi kuin muutaman kymmenen tuhannen ihmisen pieni ryhmä, jolla ei ole juuri mitään mahdollisuutta saada omaa versiotaan kuuluviin tai puolustautua. Now you think about that for a second.