Pidin jo pyöriväkennoisen ilmanvaihtokoneen hankintaa salettina, mutta pitäisikö asiaa vielä miettiä. Sen vahvuutena on hyvä hyötysuhde, mutta kuulin (lankomieheltä) että se ei poista kosteutta talosta niin hyvin kuin olisi tarpeen. Kuulemma ikkunat huurtuvat. Moittivat myös pyörivänkennon tiiviyttä, alkaa kuulemma vanhemmiten falskaamaan??
Tämä kidemallinen (oliko ristiinvirtaustyyppi??) ei ole hyötysuhteeltaan niin hyvä, vastavirtakennotyyppi (jos muistan sen nimen oikein) pääsee hyötysuhteeltaan jo aika lähelle pyöriväkennoista. Olisiko se sitten oikea valinta?
Entäpä jos pyöriväkennoiseen yhdistää ilmalämpöpumpun, jossa on kosteutta poistava toiminto? Silloinhan kosteus ei kierrä koko ajan talossa.
Onko pyöriväkenno sittenkään
paras?
26
6896
Vastaukset
- Reiska-75
Tuo "mahdollinen" kosteuden säilyminen sisätiloissa oli tärkein ominaisuus, jonka vuoksi päädyin pyöriväkennoiseen laitteeseen. Hyvä hyötysuhde on toisarvoinen. Nykyisillä ilmanvaihtomääräyksillä sisäilma on itselleni aivan liian kuivaa, minkä seurauksena usein esiintyy kurkun ärsytystä yms.
Ikkunoiden huurtuminen johtuu huonoista ikkunoista, falskaavista tiivisteistä. Itselläni ei ole vielä edes ilmanvaihtokone käynnissä, eikä ikkunat kuitenkaan ole huurussa. Kuivasta sisäilmasta valittajien joukkoon :-)
Huurtuvat ikkunat johtuvat väärästä tiivistyksestä ja/tai säätämättömästä ilmanvaihtolaitteista.
Tiivisteet ovat huoltokohde kuten roottorin puhdistuskin, ehkä 5-10:n vuoden välein.- Kva
Toi kosteus juttu on totta välittömästi saunan jälkeen (pesuhuoneessa ja KHH:ssa), mutta ei muissa huoneissa. Jos sitä vettä on normaalisti koko ajan ikkunoissa (varsinkin tälleen syksyllä kun on muutenkin kosteampaa), jossain mättää.
Suihkun jälkeen seinät ja lattiat kannattaa laapata viemäriin, koska haihtuminen vie aina energiaa (kuten täällä on kirjoiteltu). Tämän lisäksi ilmanvaihtoa pitää tehostaa.
Kuutiokone/PILPPI tietysti kuivattaa nopemmin, mutta äkkiäkös sitä toiseen ääripäähän mennään (liian kuivaa) varsinkin talvipakkasilla.
ILP:llä et varmasti halua kuivattaa (silloin päällä jäähdytys).
PS. suodattimet kannattaa toisinaan vaihtaa.- kosteudenpoistaja
Kosteus kannattaa poistaa pesu/sauna-tiloista avaamalla ikkuna vähäksi aikaa käytön jälkeen.
Se toimii ainakin talvella kaikkein tehokkaimpana kosteuden poistajana riippumatta siitä minkälainen ilmanvaihtokonen on. Kun tilojen välillä on iso lämpötilaero menee kosteus nopesti ikkunasta pihalle. Talvella riittää monesti ikkunan avaaminen 15 min. Ilmanvaihtokoneet eivät pysty poistamaan kosteutta kovin nopeasti koska niissä se kosteus menee sen lämpimämmän ilman mukana ja kosteus pyrkii aina kohti kylmempää ilmaa. Itse uskoin pari vuotta ilmanvaihtokoneen myyjän myyntipuheita ettei ikkunoita tarvitse availla ollenkaan esim saunan jälkeen kun on koneellinen ilmanvaihto, mutta kun kokeilin käytännössä tuota ikkunan avaamista niin totesin että se tekee saman 15min mihin kone tarvitsee 3tuntia. Kaikista hulluinta tuossa koneellisessa kuivatuksessa on se
että ilmanvaihto tehostuu saman verran myös niissä tiloissa joissa ei ole tarvetta. Itse nykäisin lopulta koko kosteusanturin irti koneesta, koska on aivan turha ja energiaa tuhlaava kapistus. - Pyöriväkennoinen
kosteudenpoistaja kirjoitti:
Kosteus kannattaa poistaa pesu/sauna-tiloista avaamalla ikkuna vähäksi aikaa käytön jälkeen.
Se toimii ainakin talvella kaikkein tehokkaimpana kosteuden poistajana riippumatta siitä minkälainen ilmanvaihtokonen on. Kun tilojen välillä on iso lämpötilaero menee kosteus nopesti ikkunasta pihalle. Talvella riittää monesti ikkunan avaaminen 15 min. Ilmanvaihtokoneet eivät pysty poistamaan kosteutta kovin nopeasti koska niissä se kosteus menee sen lämpimämmän ilman mukana ja kosteus pyrkii aina kohti kylmempää ilmaa. Itse uskoin pari vuotta ilmanvaihtokoneen myyjän myyntipuheita ettei ikkunoita tarvitse availla ollenkaan esim saunan jälkeen kun on koneellinen ilmanvaihto, mutta kun kokeilin käytännössä tuota ikkunan avaamista niin totesin että se tekee saman 15min mihin kone tarvitsee 3tuntia. Kaikista hulluinta tuossa koneellisessa kuivatuksessa on se
että ilmanvaihto tehostuu saman verran myös niissä tiloissa joissa ei ole tarvetta. Itse nykäisin lopulta koko kosteusanturin irti koneesta, koska on aivan turha ja energiaa tuhlaava kapistus.Tuo on kyllä täyttä totta. mitään tuollaisia tehostuksia ei kannata koneeseensa ottaa.
- Nimetön
Pyöriväkennoinen kirjoitti:
Tuo on kyllä täyttä totta. mitään tuollaisia tehostuksia ei kannata koneeseensa ottaa.
Rakennusmääräyskokoelman mukaan tehostusmahollisuus on oltava. Elikkä ainkin uudiskohteissa se on valvonnan takia pakko olla.
- ammattilaiskäytössä
Nimetön kirjoitti:
Rakennusmääräyskokoelman mukaan tehostusmahollisuus on oltava. Elikkä ainkin uudiskohteissa se on valvonnan takia pakko olla.
Tarkottaa eri puhaltimen tehoja koneessa, se mahdollisuus on varmasti kaikissa koneissa, muunlaiselle tehostukselle ei ole mitään tarvetta.
Jos halutaan suojata rakenteita kosteudelta on oikea ja energiataloudellinen
tapa tehdä se kastepisteanturilla jolloin ilmanvaihto tehostuu vain jos on vaaraa että rakenteisiin muodostuu kastepiste. Tätä käytetään ammattilaisratkaisuissa julkisissa rakennuksissa. Omakotilaitteissa käytetään kosteusanturia josta suurin hyöty lienee kauppiaalle. Tuo ikkunan avaus
on varmasti paras tehostus kotikäytössä. - raksaaja--sh
kosteudenpoistaja kirjoitti:
Kosteus kannattaa poistaa pesu/sauna-tiloista avaamalla ikkuna vähäksi aikaa käytön jälkeen.
Se toimii ainakin talvella kaikkein tehokkaimpana kosteuden poistajana riippumatta siitä minkälainen ilmanvaihtokonen on. Kun tilojen välillä on iso lämpötilaero menee kosteus nopesti ikkunasta pihalle. Talvella riittää monesti ikkunan avaaminen 15 min. Ilmanvaihtokoneet eivät pysty poistamaan kosteutta kovin nopeasti koska niissä se kosteus menee sen lämpimämmän ilman mukana ja kosteus pyrkii aina kohti kylmempää ilmaa. Itse uskoin pari vuotta ilmanvaihtokoneen myyjän myyntipuheita ettei ikkunoita tarvitse availla ollenkaan esim saunan jälkeen kun on koneellinen ilmanvaihto, mutta kun kokeilin käytännössä tuota ikkunan avaamista niin totesin että se tekee saman 15min mihin kone tarvitsee 3tuntia. Kaikista hulluinta tuossa koneellisessa kuivatuksessa on se
että ilmanvaihto tehostuu saman verran myös niissä tiloissa joissa ei ole tarvetta. Itse nykäisin lopulta koko kosteusanturin irti koneesta, koska on aivan turha ja energiaa tuhlaava kapistus.Kosteisiin tiloihin kannattanee laittaa fläktwoodsin venttiili joka avautuu enemmän kun huonekosteus nousee lähele 80€ tjsp.
- raksaaja--sh
raksaaja--sh kirjoitti:
Kosteisiin tiloihin kannattanee laittaa fläktwoodsin venttiili joka avautuu enemmän kun huonekosteus nousee lähele 80€ tjsp.
80%
Hintaa vehkeellä on abouttia 200€ - Tex
kosteudenpoistaja kirjoitti:
Kosteus kannattaa poistaa pesu/sauna-tiloista avaamalla ikkuna vähäksi aikaa käytön jälkeen.
Se toimii ainakin talvella kaikkein tehokkaimpana kosteuden poistajana riippumatta siitä minkälainen ilmanvaihtokonen on. Kun tilojen välillä on iso lämpötilaero menee kosteus nopesti ikkunasta pihalle. Talvella riittää monesti ikkunan avaaminen 15 min. Ilmanvaihtokoneet eivät pysty poistamaan kosteutta kovin nopeasti koska niissä se kosteus menee sen lämpimämmän ilman mukana ja kosteus pyrkii aina kohti kylmempää ilmaa. Itse uskoin pari vuotta ilmanvaihtokoneen myyjän myyntipuheita ettei ikkunoita tarvitse availla ollenkaan esim saunan jälkeen kun on koneellinen ilmanvaihto, mutta kun kokeilin käytännössä tuota ikkunan avaamista niin totesin että se tekee saman 15min mihin kone tarvitsee 3tuntia. Kaikista hulluinta tuossa koneellisessa kuivatuksessa on se
että ilmanvaihto tehostuu saman verran myös niissä tiloissa joissa ei ole tarvetta. Itse nykäisin lopulta koko kosteusanturin irti koneesta, koska on aivan turha ja energiaa tuhlaava kapistus.Saunan kosteudenpoistosta välittömästi löylyjen jälkeen ajttelen seuraavasti:
Ei ehkä ole aivan viimeisen päälle ajateltua tuulettaa noin. Kun saunassa on vielä varsin kuuma, niin jos ikkuna nyt avataan ja ulkolämpötila on vaikkapa -20, niin kaikki kosteus ei suinkaan haihdu ulos, vaan osa kosteudesta tiivistyy rakenteisiin (höyrysulun ja alupaperin) pintaan. Sieltä se tosin aikanaan poistuu - kiitos koneellisen ilmanvaihdon - mutta hitaammin, kuin jos olisi annettu koneen hoitaa tuuletus alunperinkin. Näin väitän, mutta olenko oikeassa?
Kamoon, tyrmätkää väittämäni! - Jeppes
Tex kirjoitti:
Saunan kosteudenpoistosta välittömästi löylyjen jälkeen ajttelen seuraavasti:
Ei ehkä ole aivan viimeisen päälle ajateltua tuulettaa noin. Kun saunassa on vielä varsin kuuma, niin jos ikkuna nyt avataan ja ulkolämpötila on vaikkapa -20, niin kaikki kosteus ei suinkaan haihdu ulos, vaan osa kosteudesta tiivistyy rakenteisiin (höyrysulun ja alupaperin) pintaan. Sieltä se tosin aikanaan poistuu - kiitos koneellisen ilmanvaihdon - mutta hitaammin, kuin jos olisi annettu koneen hoitaa tuuletus alunperinkin. Näin väitän, mutta olenko oikeassa?
Kamoon, tyrmätkää väittämäni!Olen joskus kokeillut tuota ikkunan kautta kuivattamista ja huommannut että ikkuna kastuu lasien välistä. Se kyllä kuivuu kun pitää ikkunaa tarpeeksi kauan auki mutta silloin alkaa sisälläkin olla kylmä. Ilmanvaihtokoneen avulla kuivattaminen ottaa kuitenkin lämmön osittain talteen. Tuolla ikkunatuuletuksella ei saa kuin pesuhuoneen ja saunan kylmäksi ja lämmöt harakoille.
- kulkusuunta
Tex kirjoitti:
Saunan kosteudenpoistosta välittömästi löylyjen jälkeen ajttelen seuraavasti:
Ei ehkä ole aivan viimeisen päälle ajateltua tuulettaa noin. Kun saunassa on vielä varsin kuuma, niin jos ikkuna nyt avataan ja ulkolämpötila on vaikkapa -20, niin kaikki kosteus ei suinkaan haihdu ulos, vaan osa kosteudesta tiivistyy rakenteisiin (höyrysulun ja alupaperin) pintaan. Sieltä se tosin aikanaan poistuu - kiitos koneellisen ilmanvaihdon - mutta hitaammin, kuin jos olisi annettu koneen hoitaa tuuletus alunperinkin. Näin väitän, mutta olenko oikeassa?
Kamoon, tyrmätkää väittämäni!Kosteus pyrkii siirtymään aina kohti kylmempää ja kuivempaa ilmaa, jos ulkona se -20, niin varmasti kyllä suurin kosteus menee tuosta ikkunasta aika nopeasti, eihän sitä tietenkään kannata pitää auki muuta kuin sen aikaa että suurin kosteus häipynyt(n15-30min). Loput voi jättää ilmanvaihtokoneen huoleksi silloin sitä ei tarvitse huudattaa isommalla teholla ollenkaan.
- raksaaja--sh
Tex kirjoitti:
Saunan kosteudenpoistosta välittömästi löylyjen jälkeen ajttelen seuraavasti:
Ei ehkä ole aivan viimeisen päälle ajateltua tuulettaa noin. Kun saunassa on vielä varsin kuuma, niin jos ikkuna nyt avataan ja ulkolämpötila on vaikkapa -20, niin kaikki kosteus ei suinkaan haihdu ulos, vaan osa kosteudesta tiivistyy rakenteisiin (höyrysulun ja alupaperin) pintaan. Sieltä se tosin aikanaan poistuu - kiitos koneellisen ilmanvaihdon - mutta hitaammin, kuin jos olisi annettu koneen hoitaa tuuletus alunperinkin. Näin väitän, mutta olenko oikeassa?
Kamoon, tyrmätkää väittämäni!Saunan voi tuulettaa katossa olevasta nupilla varustetusta venttiilistä, ei ikkunasta.
Kun pesuhuone tuuletetaan ikkunasta, ikkunaa pidetään auki alle 15 minuuttia.
>Kun saunassa on vielä varsin kuuma, niin jos ikkuna nyt avataan ja ulkolämpötila on vaikkapa -20, niin kaikki kosteus ei suinkaan haihdu ulos
Tempulla ei haeta haihtumista.
Vaan sitä että pesuhuoneen ilma joka on kuumaa ja sisältää valtavasti kosteutta päästetään ulos.
Se menee nopeasti ulos koska A: se on lämpimänä sitä pakkasilmaa keveänpää, B: se on kosteana sitä pakkasilmaa keveänpää.
> vaan osa kosteudesta tiivistyy rakenteisiin (höyrysulun ja alupaperin) pintaan.
Ei tiivisty koska rakenteet on lämpöisenpiä kuin sisään virtaava ilma.
Sisään virtaava ilma on todella kuivaa ja pyrkii voimakkaasti sitomaan itseensä kosteutta.
Kun sisään virrannut ilma alkaa lämmetä se pyrkii sitomaan itseensä lisää kostautta.
Edelliset auttaa voimakkaasti pintojen kuivumista, KUNHAN irtonainen vesi on ensin lastattu pois.
Eli kaikinpuolin on maailmanparas patentti se että suihkun jälkeen lastataan vesi kaivoon ja tuuletetaan 5-15 minuuttia ja laitetaan sitten ikkuna kiinni. - saa pesuhuoneen
Jeppes kirjoitti:
Olen joskus kokeillut tuota ikkunan kautta kuivattamista ja huommannut että ikkuna kastuu lasien välistä. Se kyllä kuivuu kun pitää ikkunaa tarpeeksi kauan auki mutta silloin alkaa sisälläkin olla kylmä. Ilmanvaihtokoneen avulla kuivattaminen ottaa kuitenkin lämmön osittain talteen. Tuolla ikkunatuuletuksella ei saa kuin pesuhuoneen ja saunan kylmäksi ja lämmöt harakoille.
ja saunan nopeasti ja tehokkaasti kuivaksi, mikä oli alkup. tarkoituskin
energiaa ei säästy mitään ellei talossasi ole PILP
- ikkunat
Lankomiehelläsi on tavallista huonommat ikkunat jos 50% kosteus aiheuttaa ongelmia.
Jos kosteus lähentee tasoja jossa kunnollisetkin ikkunat huurtuvat, niin vika on vakava ja jossain muualla, kuin ilmanvaihtokoneessa.
Saunasta tullessa saattaa kodinhoitohuoneen ikkunoihin tulla huurretta hetkeksi.
Pyöriväkennoisessa ei ole sellaisia kuluvia osia, jotka lisäisivät falskaamista vanhemmiten.
Sano sille kaikkitietävälle langollesi että, "TARINAAA" - raksaaja--sh
Epäilenpä.
Nykyiset hyvin eristetyt ikkunat eivät huurru ellei ne oo rikki. (luulisin)
Talvella pyöriväkennoinen hieman ylläpitää terveellistä huonekosteutta.
Pyöriväkennoiseen pitää vaihtaa tiiviste aina silloin tällöin, silloin se ei falskaa. (kerran5-10 vuodessa?) - on HVAC labrassa
tehty erilaisia LTO koneita koskeva tutkimus, jonka lukeminen hieman hälventää pyöriväkennoisen ympärillä leijuvaan hypetystä.
Pyörivä on kyllä hyvä kone ja tuo kosteuden palautus kiva talvella, mutta sitten jää vielä 9kk vuodesta, jolloin et halua sitä kosteutta takaisin. Kesällä voit luonnollisesti pysäyttää kennon, mutta samalla menetät viileän sisäilman harakoille.
Sama pätee myös vastavirta koneisiin, tosin sellaisia ei paljon pientalomarkkinoilla näy.- linkkiä?
olisin kiitollinen
- DI_q
heh heh, ei oo kyllä tehty mitään sellaista tutkimusta otaniemessä
- raksaaja--sh
Taitaa suurin osa siitä 9kk:sta olla sellaisia joissa pyöriväkennoinen EI SIIRRÄ sitä kostautta tuloilmaan.
Kondensoitumista nimittäin tapahtuu vain kylmässä. Mitä kylmenpää sitä enemmän poiston kosteutta kondensoituu sisääntulevaan ilmaan, eli homma säätää itse itsensä. Kesällä ei kostutustarvetta, ei kondenssia. - raksaaja--sh
raksaaja--sh kirjoitti:
Taitaa suurin osa siitä 9kk:sta olla sellaisia joissa pyöriväkennoinen EI SIIRRÄ sitä kostautta tuloilmaan.
Kondensoitumista nimittäin tapahtuu vain kylmässä. Mitä kylmenpää sitä enemmän poiston kosteutta kondensoituu sisääntulevaan ilmaan, eli homma säätää itse itsensä. Kesällä ei kostutustarvetta, ei kondenssia.jos sisällä on viileänpää kuin ulkoa tuleva ilma, pyöriväkennoinen mieluummin haluaisi pukata ulkoa tulevan kuumankostean ilman takaisin ulos.
- liittyä
linkkiä? kirjoitti:
olisin kiitollinen
RET lasketoihin, eli projekti koski laskentamallien kehittämistä IV hyötysuhteiden kehittämistä/laskemista varten.
Muuttujia laskennassa on muistaakseni kolmisen sivua, eli hieman enemmän kuin Saame24 fysiikan labrassa. Samassa käydään läpi erityyppiset lämmönvaihdin tyypit ja niiden ominaisuudet sekä osin valmistuksessa käytettyjä materiaaleja ja niiden vaikutusta kennojen toimintaan.
Raportissa ei otetaa kantaa mihinkään tiettyyn laite merkkiin, sillä se on yleisluontoinen.
Raportissa esitetään myös esimerkkikäyrästöt hyötysuhteille. Ne ovat hieman eri näköisiä kuin myytiprosyyreissä.
Erilaite tyyppien jäätymistäkin käsitellään lyhyesti.
En tiedä onko saapuvilla netissä.
Ai niin siinä esitettään myös eri eta maiden vaatimukset LTO koneille. Hyötysuhteen suhteen suomi on yllättäen väljimmästä päästä. Sveitsi ja Ruotsi taas edustavat tiukempaa linjaa. Ruotsissa kaikki koneet on sertifioitava ennen kuin niitä voi myydä ja käkikellot vaatii parempaa hyötysuhdetta kuin muut. Harhat roottorin ympärillä näkyvät jatkuvan.
Kosteuden palautuminen on merkittävää vain kunnon pakkasilla:
Roottorin lämpötilahyötysuhde on käytännössä suuruusluokkaa 70-85%.
Oletamme poistoilmaksi 20C ja 30%RH ja lämpötilahyötysuhteeksi 75%, tällöin
Jos ulkolämpötila on –30 C, kosteushyötysuhde on noin 85%.
Jos ulkolämpötila on –20 C, kosteushyötysuhde on noin 70%
Jos ulkolämpötila on –10 C, kosteushyötysuhde on noin 40%
Jos ulkolämpötila on 0 C, kosteushyötysuhde on noin 0%
Hygroskooppiset roottorit ovat asia erikseen.- roiltakin
R_oi kirjoitti:
Harhat roottorin ympärillä näkyvät jatkuvan.
Kosteuden palautuminen on merkittävää vain kunnon pakkasilla:
Roottorin lämpötilahyötysuhde on käytännössä suuruusluokkaa 70-85%.
Oletamme poistoilmaksi 20C ja 30%RH ja lämpötilahyötysuhteeksi 75%, tällöin
Jos ulkolämpötila on –30 C, kosteushyötysuhde on noin 85%.
Jos ulkolämpötila on –20 C, kosteushyötysuhde on noin 70%
Jos ulkolämpötila on –10 C, kosteushyötysuhde on noin 40%
Jos ulkolämpötila on 0 C, kosteushyötysuhde on noin 0%
Hygroskooppiset roottorit ovat asia erikseen.Ymmärsinkö oikein? Eli roottori palauttaa kosteutta eniten kovilla pakkasilla ja nollakellillä ei ollenkaan.
Silloinhan tuo on vain hyvä asia sisäilma tuppaa kuivumaan liikaa juuri pakkasilla ja lauhalla ilmalla kosteuden palauttamisesta ei ole mitään hyötyä. - "tutkimus"
linkkiä? kirjoitti:
olisin kiitollinen
roiltakin kirjoitti:
Ymmärsinkö oikein? Eli roottori palauttaa kosteutta eniten kovilla pakkasilla ja nollakellillä ei ollenkaan.
Silloinhan tuo on vain hyvä asia sisäilma tuppaa kuivumaan liikaa juuri pakkasilla ja lauhalla ilmalla kosteuden palauttamisesta ei ole mitään hyötyä.vaan faktaa.
Ymmärsit oikein, kosteushyötysuhde kuvaa sitä kuinka paljon kosteutta palautuu ja johtopäätelmäsi asiasta on oikea.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 445795
- 455305
- 483698
- 133653
Vimpelin liikuntahallilla tulipalo?
Katsoin, että liikuntahallista tuloo mustaa savua. Sitten ovet pärähti hajalle, ja sisältä tuli aikamoinen lieska. Toise903201- 313126
- 592874
- 572720
- 532370
- 381834