Miten teillä on "puhjennut" paniikkihäiriö?
Itselläni selvät oireet, en uskalla mennä lääkäriin koska mut leimataan kuitenkin huonoksi äidiksi..
Itselläni selvät oireet, en uskalla mennä lääkäriin koska mut leimataan kuitenkin huonoksi äidiksi..
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mulla puhkesi lapsen saannin jälkeen ja aina oireilee vieläkin vaikka oon 6v syönyt lääkkeitä. paroxetiinia ja xanoria tarpeen mukaan.Mulla oli samoja tuntemuksia koko ajan mutta se on naisilla yleinen juttu varsinkin lapsen saanti ja hormooni myllerrys laukasee. Et sä voi muuta kuin hoitaa itseäsi, niin jaksat lapsen kanssa. Hyvää jtkoa! Ehkä sen joskuis hyväksyy että se on aso persoonaa ja reagointi amme
huonoksi äidiksi. Nyt varaamaan aikaa, jotta saat oikean lääkkeen itsellesi ja näin itsesi kuntoon. Ei mitään syytä pelätä lääkärille menoa. Sinua ei leimata. Nykyisin Paniikkihäiriö on hyvin yleinen. Itsellänikin on useita lapsia ym....sairauksia ja kukaan ei koskaan ole leimannut minua huonoksi äidiksi. Kaikkea hyvää sinulle.
ei ole itselläni kokemusta paniikkihäiriöstä,mutta suosittelen ottamaan yhteyttä ÄIMÄän,joka on synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsivien äitien yhdistys - siellä kyllä varmaankin osataan neuvoa ja auttaa
Itselläni alkoi paniikkihäiriö jo 20-vuotiaana ja tähän aikaväliin mahtuu niin hyviä kuin huonojakin aikoja.Itse odotusaika meni kokonaan paniikitta.Poika kerkesi jo 3-vuotiaaksi kun paniikki taas muistutti olemassaolostaan.Menin terveyskeskuslääkäriin joka sitten kirjoitti lähetteen psykiatrian poliklinikalle.Lääkkeet ja terapia nostivat taas suosta ja jaksoin taas uskoa huomiseen.Itse ajattelin aikoinani tuota samaa kuin sinä nyt mutta olen tullut siihen tulokseen että se on sairaus muiden sairauksien joukossa.Hyvää jatkoa sinulle ja hae ihmeessä apua!
Sinä olet hyvä äiti jos hoidat itseäsi. Lapsesi ansaitsee äidin joka pitää huolta myös itsestään. Jos nyt vaan kipuilet tuossa mielentilassa et todellakaan ole parasta seuraa lapsellesi etkä itsellesikään. Silloin "leimatuksi" tuleminen on todennäköisesti varmempaa.
Käännä siis ajatus toisin päin.
Lykkyä t. Säde