Olen sairastanut bulimiaa 17 vuotiaasta, eli 11 vuotta. Viimeisen kolmen vuoden ajan olen parantunut. Nyt vuoden aikana olen oksentanut vähemmän kuin kymmenen kertaa. Ongelma on vain se, että vihaan itseäni. En pystynyt lopettamaan ahmimista samalla, kun lopetin oksentamisen. Lisäksi sairastuin kilpirauhasen vajaatoimintaan, joka siis nostaa painoa, eikä laihtuminen onnistu oikein...
Ahmiminen on tasoittunut ja ruokailut on suht normaaleja; leneekö tämän terveemmästi ikinä pystyn syömäänkään. Tämä itseviha vain syö minut sisältä. Vihaan tätä ruhoa, johon olen pakotettu. Vihaan sitä, etten siitä pääse. Pelkään, että sairastun uudelleen. Olen puhunut lääkärille, joka sanoi, ettei minun kannata aloittaa mitään laihdutuslääkettä; pitäisi vain elää normaalia elämää ja oppia pitämään itsestä.
En voi ikinä pitää itsestäni tällaisena.
Ahmiminen on tasoittunut ja ruokailut on suht normaaleja; leneekö tämän terveemmästi ikinä pystyn syömäänkään. Tämä itseviha vain syö minut sisältä. Vihaan tätä ruhoa, johon olen pakotettu. Vihaan sitä, etten siitä pääse. Pelkään, että sairastun uudelleen. Olen puhunut lääkärille, joka sanoi, ettei minun kannata aloittaa mitään laihdutuslääkettä; pitäisi vain elää normaalia elämää ja oppia pitämään itsestä.
En voi ikinä pitää itsestäni tällaisena.
Vastaukset 1
Vanhimmat
...Tuo kuullostaa niin tutulta.
Olen lukenut monia kirjoituksia ja vaikka meidän tilanteet eroaa toisistaan, niin silti tuntuu,että juuri sinä tiedät miltä minusta tuntuu! Minun kirjoitus löytyy otsikolla minä vs.minä, jos haluat kurkistaa minun maailmaan.
-Lily-