Atlantin ylittäjät!?

Perinteisesti on oikean seilorin mittapuuna pidetty sitä,onko hän ylittänyt Atlantin valtamerta. Ketkä tähän ovat pystyneet,ja miten se on tänäpäivänä mahdollista? Vai onko enää? Esim.Suomen Joutsenella ko.lätäkön ylittäneet merimiehethän on kansan syvissä riveissä tituuleerattu jo legendoiksi vaikka osa heistä vielä elääkin.
134173
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 13

Vanhimmat

kun työmaa menee meren yli.
Alkaa olla naurettavuudessaan huippuja nämä
sepustukset täällä.

Kanveesi klyyvari pentteri jne jne.

Tedoksi muuten aiemmille kirjoittelijoille
ettei pentteri ole byssä.

Lapsellista piipitystä.

Äänestä

Eikö oikean skönärin mittapuuna ole pidetty pikemminkin Kap Hornin kiertämistä ja päiväntasaajan ylitystä? Atlantin pääsee vielä suomalainenkin merimies tänä päivänä ylittämään, mutta Kap Horn taitaa jäädä suurimalle osalle unelmaksi. Ja vittuilijoille tiedoksi, en ole kiertänyt Kap Hornia ja Atlanttikin on ylitetty lentokoneella.

Äänestä

väärä. Purjelaiva-aikoina mittana oli Kap Horn ja sen jälkeen on ollut päiväntasaaja.
Mutta toisille on riittäny kulliviinat ja effoan biskaja.
Olihan niitä itämerelläkin villin linjan laivoja - ei ikinä tiennyt kumpi puoli tulee kaijaan.

Äänestä

Jo Kolumbuksen ajoista lähtien Atlantin valtameri (sen ylittäminen) on ollut oikean merimiehen mitta.

Nää jotka huutelee täällä omiaan,on vaan kateellisia kun itse eivät ole sitä Päijännettä isompaa lätäkköä ylittäneet.Itseasiassa Atlantin ylitys on tänäpäivänä jo vaikea temppu suomalaiselle, melkein ainoita keinoja on onnistua pääsemään laivaston lippulaivan kyydissä valtameripurjehdukselle, niitäkin vaan järjestetään kerran vajaassa 10:ssä vuodessa ja yhdelle saapumiserälle ja parillekymmenelle onnekkaalle asevelvolliselle.

Kyllä se niin on,että se sulkavan busterilla tyynellä ylittänyt ei ole kokenut vielä mitään verrattuna siihen joka on kerran levottoman (tai ei tarvitse olla edes kovin levoton) Atlantin ylittänyt ;)

Äänestä
  • Tietämättömyyttä.

    Kerran vielä.

    Atlantinylitys nykypäivänä lastenleikkiä.

    Äänestä

  • Vai on se PV ainoita tahoja jotka Atlantin ylittävät nykyään? Kummasti vaan näyttää esim. Nesteen Tervi menevän tämän tästäkin Atlantin yli, tälläkin hetkellä rapakon takana. Keskiverto merisotilas käy kerran kesässä Airistolla.

    Äänestä

  • Maakrapu kirjoitti:

    Vai on se PV ainoita tahoja jotka Atlantin ylittävät nykyään? Kummasti vaan näyttää esim. Nesteen Tervi menevän tämän tästäkin Atlantin yli, tälläkin hetkellä rapakon takana. Keskiverto merisotilas käy kerran kesässä Airistolla.

    jotka pyörivät kauppalaivastossa ovat surkeimpia
    otuksia joita siellä toisinaan näkee.

    Mistään ei paskankaan hajua.

    Äänestä

  • Maakrapu kirjoitti:

    Vai on se PV ainoita tahoja jotka Atlantin ylittävät nykyään? Kummasti vaan näyttää esim. Nesteen Tervi menevän tämän tästäkin Atlantin yli, tälläkin hetkellä rapakon takana. Keskiverto merisotilas käy kerran kesässä Airistolla.

    alle 80 metrisellä "laivalla" Atlantin ylittäminen (se PV:n tapa,eli Miinalaiva P-maa) on varmaan vähän erilainen kokemus kun paahtaa miljoonaluokan tankkerilla sama reitti. No ei ole ihan jokaisen turistimatka sitäpaitsi vieläkään toi Atlantin ylitys jos sinne nyt yksi kotimainen tankkeri kulkee ja sitten toi armeijan laiva kymmenen vuoden välein,taitaa alkaa olla liian vanha siihenkin jo.

    Atlantin ylityksessä legendan muodostaa pitkälti paitsi pitkä matka syvässä meressä ja se että ei näe maata aikoihin, myös sen kultainen historia; Valtamerihöyryjen wanhat matkaennätykset ovat vieläkin kulttitavaraa ja toisaalta sellaiset kohtalot kuin Titanic muistuttavat matkan romanttisen vaarallisesta puolesta.

    Äänestä

  • Suomessa on edelleen satoja minun ikäisiäni merimiehiä, jotka ovat ylitttäneet Atlantin kymmeniä kertoja, esimerkkinä vaikkapa: Finlines, Lundqvist, Algot, Erikson, Vasa Lines, Wihuri, Nielsen jne. Varustamoita riitti.
    Atlantin ylitys on ollut merimiehen mitta vain laivastossa, koska se oli siellä niin harvinaista. Itse en edes viitsi laskea montako kertaa olen ylittänyt Atlantin, maapallo tuli kuitenkin kierrettyä neljä kertaa.

    Äänestä

HALOO lautturit..
Kyllä päiväntasaajan ylityksen seremoniat teki pojasta miehen, tervoineen ja höyhenineen..
Atlantin ylitys ei ole mikään meriitti ajatellen merenkulkua.. Minut tervattiin ja höyhennettiin Ahdin toimesta vuonna 1961, kun lähdin 15 vuotiaana AL:n m/s Aymaralla Etelä-Amerikkaan.. Ensimmäinen satama siellä oli Recife..

Suomen Joutsenen tärkein etappi aikaanaan oli Kap Hornin kierto, matkalla Australiaan.. Liekö heistä kukaan enää edes elossa..

t.. vanha pieru ..

Äänestä
  • ...Ankka kiersi Sarven vain kerran, eli viidennellä matkallaan v.1935-36 reitillä: Helsinki-Lissabon-La Guaira (Venezuela)-Cartagena (Kolumbia)-Balboa (Panama)-Callao (Peru)-Valparaiso (Chile)-Buenos Aires-Rio de Janeiro-Ponta Delgada-Helsinki.

    No joo, kiersihän se tietysti Hornin useinkin kauppalaiva-aikoinaan, ensin Laennecina ja sitten Oldenburgina, mutta se on eri asia.

    Gustaf Eriksonin ja muiden oolanderien viimeiset tuulenpurijat (kuten nykyään Maarianhaminassa museona toimiva Pommern tai vastaavaa tehtävää Travemündessä hoitava Passat) kuskasivat vehnäkuormia Australiasta Eurooppaan ja useimmiten tulivat PALUUMATKAN Etelä-Amerikan ympäri. Tämä johtui siitä, että eteläisellä valtamerellä puhaltavat jatkuvat länsituulet antoivat purjelaivoille paremman kyydin, kuin Intian valtameren epävarmat pasaatit (joita niitäkin tietysti kokeiltiin välillä).
    Matkaa Euroopasta Australiaan ei kukaan taatusti ole ikinä yrittänytkään tehdä Hornin kautta, koska siellä a)puhaltaa aikamoinen vastatuuli ja b)se on maantieteellisesti aika huimasti pidempi reitti, kuin Intian valtameren kautta meneminen.

    Äänestä

  • mikkooskari kirjoitti:

    ...Ankka kiersi Sarven vain kerran, eli viidennellä matkallaan v.1935-36 reitillä: Helsinki-Lissabon-La Guaira (Venezuela)-Cartagena (Kolumbia)-Balboa (Panama)-Callao (Peru)-Valparaiso (Chile)-Buenos Aires-Rio de Janeiro-Ponta Delgada-Helsinki.

    No joo, kiersihän se tietysti Hornin useinkin kauppalaiva-aikoinaan, ensin Laennecina ja sitten Oldenburgina, mutta se on eri asia.

    Gustaf Eriksonin ja muiden oolanderien viimeiset tuulenpurijat (kuten nykyään Maarianhaminassa museona toimiva Pommern tai vastaavaa tehtävää Travemündessä hoitava Passat) kuskasivat vehnäkuormia Australiasta Eurooppaan ja useimmiten tulivat PALUUMATKAN Etelä-Amerikan ympäri. Tämä johtui siitä, että eteläisellä valtamerellä puhaltavat jatkuvat länsituulet antoivat purjelaivoille paremman kyydin, kuin Intian valtameren epävarmat pasaatit (joita niitäkin tietysti kokeiltiin välillä).
    Matkaa Euroopasta Australiaan ei kukaan taatusti ole ikinä yrittänytkään tehdä Hornin kautta, koska siellä a)puhaltaa aikamoinen vastatuuli ja b)se on maantieteellisesti aika huimasti pidempi reitti, kuin Intian valtameren kautta meneminen.

    Joo, kaikki kunnia noille purjelaivoille ja niillä purjehtineille. Kyllä Kap Hornin kiersi varmaan moni Suomen lipun alla seilannut moottoritukin kauppalaiva myöhemmin. Itse en valitettavasti kertaakaan päässyt tuollaiselle reissulle, mutta muistelen, että 70-80 luvulla joku tai jotkut Nielsenin paatit kiersivät Kap Hornin.

    Äänestä

  • old_profile_24297 kirjoitti:

    Joo, kaikki kunnia noille purjelaivoille ja niillä purjehtineille. Kyllä Kap Hornin kiersi varmaan moni Suomen lipun alla seilannut moottoritukin kauppalaiva myöhemmin. Itse en valitettavasti kertaakaan päässyt tuollaiselle reissulle, mutta muistelen, että 70-80 luvulla joku tai jotkut Nielsenin paatit kiersivät Kap Hornin.

    Kap Hor. Kap Hor.
    Kauvan muodissa tuo Kap Horn.On niitä muitakin niemiä. Kuten Kulleni niemi ja Kap finistteri ym ym, pohjoisilla myrkyisillä vesillä. Kap Hornin kiertäjiä oli vielä jokin aikaa sitten hegissä ja kokoontuivat vuosittain sinisissä lubitakeissaan Sant Maloon kuin vanhojen kolkkapoikien kerho.Paljon sankaritarinoita on kerottu kylmistä ja märistä ajoista. Mutta vähän on kerottu tarinoita todelisita sankareista; nimitäin kolia syövä laivan lämmitäjistä, jotka tuohon samaan aikaan kierisivät maapallon selkä edellä, hikoilivat pataruuman helvetilisessä hohkassa, tyynien vyöhykeiden troopisilla vesillä. Joivat kauravelliä, kun muu ei pysynnyt sisuksissa. Lapioivat kolmekymmentä tonnia hiiltä hehkuviin fyyreihin yhden vuorokauden aikana. Vinsasivat vielä puolet siitä slackina ylös täkille ja yli buurin. Ei näistä miehistä kerrota sankaritarinoiden yhteydessä He yleisessä poro porvarilisessa katsanossa he eivät olleet sankareita, vaan hamppeja.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


TermosDiesel kirjoitti:

Perinteisesti on oikean seilorin mittapuuna pidetty sitä,onko hän ylittänyt Atlantin valtamerta. Ketkä tähän ovat pystyneet,ja miten se on tänäpäivänä mahdollista? Vai onko enää? Esim.Suomen Joutsenella ko.lätäkön ylittäneet merimiehethän on kansan syvissä riveissä tituuleerattu jo legendoiksi vaikka osa heistä vielä elääkin.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu