että menin ja rakastuin työkaveriin! Piti olla vaan työpaikkasalarakasjuttu ja tänään tajusin, että rakastan sitä ihmistä ihan helvetisti. Ollaan vaan molemmat perheellisiä ja naimisissa, että silleen...täytyy vaan odottaa että tämä hulluus lakkaa tai muuten menee liian monen ihmisen elämä häränpyllyä :(
Voi paska se sitten tapahtui
27
19069
Vastaukset
- onneton nainen
Täysin samassa tilanteessa minäkin. Olisin voinut kirjoittaa tuon itse. Molemmat tiedetään, ettei suhteella ole näissä olosuhteissa tulevaisuutta, mutta silti sattuu ihan hemmetisti. Tämä mies vetää mua puoleensa edelleen aivan sairaasti ja pahalta (ja samalla hyvältä..) tuntuu nähdä hänet töissä. Toivoisin, että tää mies muuttuisi ikäväksi paskiaiseksi, niin tämä olisi ehkä helpompaa, mutta tiedän että hän on jatkossakin yhtä suloinen, kuin aina ennenkin... Tää on ihan helvettiä!
- wife
Tutustu siihen mieheen kunnolla, äläkä anna helpolla. Siinäpä mittaat suhteenne todellisen arvon. Tein itse saman, ja paljastui, että "sielunkumppanini" oli todellisuudessa kiinnostunut vain jalkovälistäni.
Jos sun liitto on suht kunnossa, niin mitä suotta alat vaihtaa miestä ja haikailla muualle. Saat pelkkää pahaa mieltä joka tapauksessa. Viat ja epäkohdat eivät häviä minnekään, ne siirtyvät vain toisiin paikkoihin. Avioero ei ole hieno asia! - Magda
wife kirjoitti:
Tutustu siihen mieheen kunnolla, äläkä anna helpolla. Siinäpä mittaat suhteenne todellisen arvon. Tein itse saman, ja paljastui, että "sielunkumppanini" oli todellisuudessa kiinnostunut vain jalkovälistäni.
Jos sun liitto on suht kunnossa, niin mitä suotta alat vaihtaa miestä ja haikailla muualle. Saat pelkkää pahaa mieltä joka tapauksessa. Viat ja epäkohdat eivät häviä minnekään, ne siirtyvät vain toisiin paikkoihin. Avioero ei ole hieno asia!Ihan totta puhut! Tämä meidän juttu on lähinnä tällaista leikkimistä...eikä kai kummallakaan ole tarkoitus viedä sitä avioeroon asti. Silti tunnen syvästi tätä toista kohtaan, mutta voi olla että se on vaan himoa...
- wife
Magda kirjoitti:
Ihan totta puhut! Tämä meidän juttu on lähinnä tällaista leikkimistä...eikä kai kummallakaan ole tarkoitus viedä sitä avioeroon asti. Silti tunnen syvästi tätä toista kohtaan, mutta voi olla että se on vaan himoa...
Tämmöistä sattuu. Olin itse viime keväänä aivan hullun lailla ihastunut ja rakastunut vieraaseen mieheen. Voi hyvänen aika sitä tunnetta, kun jalat ovat 10 senttiä irti jalkakäytävästä. Ja kun koskaan ei ole tuntunut niin hyvältä! Me pöllöt saatoimme olla puhelimessa hiljaa tuntikausia, ja hymyillä vaan.
Kaverini sanoi, että sähän olit aivan yhtä sekaisin kun tapasit aviomiehesi. Oli vissiin kuullut tuon lauseen ennenkin. Tulin siihen tulokseen, että olen niin herkästi ihastuvaa tyyppiä, että minun ei kannata perustella mitään elämäni ratkaisuja tunteilla. Saisin vaihtaa miestä farkkujen tahtiin, jos seuraisin "ah kun mä olen niin sekaisin" -tunteitani.
Sinänsä olisi kyllä hauskaa testailla, miten koviin tunnesuorituksiin pystyisi. Jos aina olisin enemmän sekaisin kuin edellisellä kerralla, taitaisin saada itsestäni jo melkoiset vibat irti 60-70-kymppisenä. Mikäli olisin aina vaan sekopäisempi ja euforisempi.
Toissa yönä minulla oli unensaantivaikeuksia, ja katselin vieressäni tuhisevaa aviomiestäni. Vähän rispaantuneet kalsarit ja parransänkeä leuassa. Mutta voi sitä tuttua tuhinaa, ihanan karheaa mustaa tukkaa. Ja ne turvalliset olkapäät. Otin rakastani kädestä kiinni, unen läpi hän kosketukseeni vastasi. Hymyilin, itkinkin vähän, ja ajattelin, että pidetään me rakas kiinni toisistamme.
- JusTiina
Ai että piti olla vaan "työpaikkasalarakasjuttu". Aivan kuin et olisi siitä lainkaan pahoillasi, vaan ainoastaan siitä että menit rakastumaan tähä varattuun mieheen (varattuna naisena!). Tuollaiset salaromanssit (työpaikalla tai muualla) on todella tuomittavia, koska siinä leikitään tulella, jos kyseessä on varattuja osapuolia.
Haluatko todella tuolla pelilläsi pilata oman liittosi, tämän miehen liiton ja hyvässä lykyssä työpaikkasi???!!! Mutta ihmiset kun ei hurahtaessaan viitsi/halua ajatella yhtään eteenpäin kun vain liehitellään vaaleanpunaiset lasit silmissä tässä ah niin ihanassa rakkauden tunteessa! Ja mietippä nyt kaksi kertaa onko kyseessä rakastuminen vai rakastaminen... Nehän sattuvat olemaan kaksi aivan eri asiaa. Rakastuminen ei ihan äkkiä muutu rakastamiseksi.
Vai että täytyy vaan odottaa että tuo hulluus lakkaa... yritätkö kenties keksiä "hyviä" syitä että saat jatkaa tuota peliäsi työpaikalla (eikö työpaikalla pitäisi keskittyä työntekoon?? Hmm... eikö sinulla ole riittävästi työtehtäviä jos on aikaa työajalla hoitaa vain työpaikan "ihmissuhteita"?). Kuule, ei se itsestään lakkaa, vaan sitten kun SINÄ LOPETAT SEN tai sitten tämä toinen osapuoli. Ja jos vain viitsit hiukan ajatella mitä tuo pelailu pitkän päälle tekee omalle perheellesi tai tämän miehen perheelle, niin luulisi että se pistää sinut miettimään. Minkä mallin lapsesikin saavat parisuhteelta tai äidiltä???
Kaikki kuule riippuu itsestäsi, eikä mikään noin vain tapahdu, kyllä sitä täytyy itse olla edesauttamassa, että turha ruikuttaa täällä "että se vain tapahtui". Mene itseesi ja kasva aikuiseksi, teet sillä itsellesi ja tälle toiselle osapuolelle suuren palveluksen. :)- Magda
Jos se tarkoittaa, että musta tulee yhtä katkeran kuuloinen kuin susta...olen ihan iso tyttö jo tiedän, että leikin tulella ja otan tietoisen riskin, mutta myös kannan seuraukset jos jotain tapahtuu. En halua rikkoa perheitä enkä edes halua erota miehestäni, nimittäin rakastan kyllä häntä, mutta jos aikuisuus tarkoittaa sitä ettei koskaan enää saa heittäytyä tunteidensa, himonsa ja hulluuden vietäväksi, niin en ikinä halua tulla aikuiseksi-sillä se on HELVETIN tylsää!! Tällä hetkellä olen hullusti hullaantunut työkaveriini ja töiden tekeminen on yhtä juhlaa, moneen vuoteen ei ole ollut tällaista drivea päällä. Työt hoidetaan ja tämä ihastus siinä sivussa, jos aikaa jää...ja jäähän sitä aina hymyyn, hipaisuun tms. päivän aikana. Tähän se kuitenkin jää ja molemmat tiedämme sen. Kiitos moraalisaarnasta, but NO thanks!
- ....
Magda kirjoitti:
Jos se tarkoittaa, että musta tulee yhtä katkeran kuuloinen kuin susta...olen ihan iso tyttö jo tiedän, että leikin tulella ja otan tietoisen riskin, mutta myös kannan seuraukset jos jotain tapahtuu. En halua rikkoa perheitä enkä edes halua erota miehestäni, nimittäin rakastan kyllä häntä, mutta jos aikuisuus tarkoittaa sitä ettei koskaan enää saa heittäytyä tunteidensa, himonsa ja hulluuden vietäväksi, niin en ikinä halua tulla aikuiseksi-sillä se on HELVETIN tylsää!! Tällä hetkellä olen hullusti hullaantunut työkaveriini ja töiden tekeminen on yhtä juhlaa, moneen vuoteen ei ole ollut tällaista drivea päällä. Työt hoidetaan ja tämä ihastus siinä sivussa, jos aikaa jää...ja jäähän sitä aina hymyyn, hipaisuun tms. päivän aikana. Tähän se kuitenkin jää ja molemmat tiedämme sen. Kiitos moraalisaarnasta, but NO thanks!
Jos et halua erota miehestäsi, etkä menettää työpaikkaasi, kannattaa pitää huoli selustastaan. Hullaantuneena kun ei näe nenäänsä pitemmälle. Seinilläkin on korvat....
- JusTiina
.... kirjoitti:
Jos et halua erota miehestäsi, etkä menettää työpaikkaasi, kannattaa pitää huoli selustastaan. Hullaantuneena kun ei näe nenäänsä pitemmälle. Seinilläkin on korvat....
Edellisen kanssa täysin samaa mieltä!!!
Että empä nyt sinuna lähtis kovin paljon leuhkimaan tolla sun touhullas, kun varmasti jossain vaiheessa kalikka kalahtaa ja jäät kiinni tosta touhustasi.
Että mites sitte suu pannaan. Hymyyn varmaan...
Eikä se ole katkeruutta, jos aivot on korvien välissä EIKÄ haarovälissä. - yksi ihminen
JusTiina kirjoitti:
Edellisen kanssa täysin samaa mieltä!!!
Että empä nyt sinuna lähtis kovin paljon leuhkimaan tolla sun touhullas, kun varmasti jossain vaiheessa kalikka kalahtaa ja jäät kiinni tosta touhustasi.
Että mites sitte suu pannaan. Hymyyn varmaan...
Eikä se ole katkeruutta, jos aivot on korvien välissä EIKÄ haarovälissä.Älä tuomitse, voipi sattua itselle omalla kohdallesi. Sanoit että voi jäädä kiinni. Kiinni mistä? Ymmärsin että alkup. kirjoittaja ei ole (vielä) tehnyt mitään eikä aiokaan. Siispä järki ja omatunto vielä kulkee. Eikä se "hullaannus" ikää katso. Itsekkin hurahdin. Järki minullakin kulkee joten emme ole tehneet mitään. Keskusteltu ollaan asiasta mutta ei sen enempää. Itsekin päätin ettei enää koskaan työpaikalta, mutta... Olen nimittäin ex-avomieheni tavannut työpaikallani. Eipä ole helppoa olla samassa työssä eron jälkeenkin.
- Magda
JusTiina kirjoitti:
Edellisen kanssa täysin samaa mieltä!!!
Että empä nyt sinuna lähtis kovin paljon leuhkimaan tolla sun touhullas, kun varmasti jossain vaiheessa kalikka kalahtaa ja jäät kiinni tosta touhustasi.
Että mites sitte suu pannaan. Hymyyn varmaan...
Eikä se ole katkeruutta, jos aivot on korvien välissä EIKÄ haarovälissä.että ei tämä nyt niin ainutlaatuista ole...eikä tarkoitus ole mennä siihen tilanteeseen asti, mutta kuten moni on todennut en olisi vuosi sitten ikinä uskonut itseäni tästä tilanteesta löytäväni ja nyt sitä siinä kuitenkin ollaan. Aika näyttää haalistuuko tunteet vai mihin elämä kuljettaa. Muutama vakava juttu on saanut muuttamaan elämänasennetta, niin että en paljoa nykyisin jaksa murehtia tulevaa, päivä kerrallaan elämä on tässä ja nyt, on mun johtolangat. Ja toivon, että vielä vanhainkodissakin saisi joku pappa lahkeen vipattamaan ;) Ketään ihmistä en omista avioliitosta huolimatta eikä kukaan voi minua omistaa ja eiköhän ne lapset saa ihan iltapvlööpeistä jo hyvät mallit "salarakas" käyttäytymiseen...
- Annukka
Rakastumisen tunne on ihana - rakastatko, vai oletko rakastunut? Rakastuminen kestää noin kaksi vuotta, sitten se muuttuu rakkaudeksi. Onko suhteesi kestänyt jo noin kauan?
Minkä ikäinen olet? Miten työssäsi sujuu? Meillä ihmisillä on erilaisia kriiseja, jotka saavat meidät hetkellisesti muuttumaan ja tekemään päättömiäkin asioita, joita saa katkerasti katua myöhemmin. On hyvä muistaa, että jos teidän molempien liitot päätyvät eroon, teillä on 12 %:n mahdollisuus onnistua uudessa yhteisessä liitossanne.
Kirjoitit kauniisti aviopuolisostasi - rakastatko siis edelleen häntäkin? Miksi aikoinaan rakastuit häneen ja halusit lapsesi hänen kanssaan? Haluatko todella rikkoa avioliittonne ja aviopuolisosi? Ero vaikuttaa moniin muihinkin - lapsiin, isovanhempiin, ystäviin. Kuka asuu eron jälkeen kodissanne? Kuka saa lasten huoltajuuden? Haluatko äitipuoleksi tai viikonloppuäidiksi?
Tunteiden huumassa unohtuu se, mitä salarakasjuttu todellisuudessa tarkoittaa - eihän se koskaan pysy ikuisesti salaisena. Pelaatte kovilla panoksilla.- Magda
rikkoa perhettäni enkä toisenkaan perhettä, joten tämä suhde kaatuu omaan mahdottomuuteensa ennenkuin se edes etenee alkua pidemmälle. Aviomieheni on ihminen jonka kanssa haluan vanhentua, mutta siksi olenkin niin yllättynyt omista tunteistani kun omassa elämässäni kaikki on kohdallaan?! Luulen, että omalta kohdalta tämä on joku keski-iän kriisi...
- Annukka
Magda kirjoitti:
rikkoa perhettäni enkä toisenkaan perhettä, joten tämä suhde kaatuu omaan mahdottomuuteensa ennenkuin se edes etenee alkua pidemmälle. Aviomieheni on ihminen jonka kanssa haluan vanhentua, mutta siksi olenkin niin yllättynyt omista tunteistani kun omassa elämässäni kaikki on kohdallaan?! Luulen, että omalta kohdalta tämä on joku keski-iän kriisi...
Veikkaisin ikäkausikriisiä. Hyvä, kun tiedostat sen ja pystyt toimimaan tahtosi mukaisesti. Maailma on täynnä ihastuttavia ihmisiä, joihin olisi helppo rakastua. Kenelle tahansa meille voi niin tapahtua. Itsekin ihastuin aikoinaan ja pelästyin sitä niin, että olen tietoisesti välttänyt tilanteita, jossa koti unohtuu - vaikkapa ulkomaanmatkoja työtovereiden kanssa. Pikkujouluihinkin olen halunnut mennä puolisoni kanssa.
Yhdessä elämiemme vuosien aikana olen useasti rakastunut uudelleen omaan aviomieheeni. Hän taas ei ollut varuillaan, rakastui ikäkausikriisissään työtoveriinsa ja aloitti sivusuhteen. Tilanteesta tuli kestämätön, mieheni sairastui fyysisesti ja hänen oli kerrottava minulle tapahtuneesta. Meinasimme molemmat nääntyä sen hirveän tuskan alle. Eropaperitkin teimme ja asuin välillä omassa asunnossani. Päädyimme jatkamaan elämäämme yhdessä - ei talon, tavaroiden, eikä aikuisten lastemmekaan vuoksi - vaan siksi, että rakastamme toisiamme. Helppoa ei ole ollut, rikottua ei saa ehjäksi jälleen. Luottamuksen saavuttaminen vaatii vuosia. En toivoisi kenellekään tällaista kokemusta.
Kun rakastat miestäsi, siitä rakkaudesta kannattaa pitää kiinni. Toivon kaikkea hyvää elämääsi! - Magda
Annukka kirjoitti:
Veikkaisin ikäkausikriisiä. Hyvä, kun tiedostat sen ja pystyt toimimaan tahtosi mukaisesti. Maailma on täynnä ihastuttavia ihmisiä, joihin olisi helppo rakastua. Kenelle tahansa meille voi niin tapahtua. Itsekin ihastuin aikoinaan ja pelästyin sitä niin, että olen tietoisesti välttänyt tilanteita, jossa koti unohtuu - vaikkapa ulkomaanmatkoja työtovereiden kanssa. Pikkujouluihinkin olen halunnut mennä puolisoni kanssa.
Yhdessä elämiemme vuosien aikana olen useasti rakastunut uudelleen omaan aviomieheeni. Hän taas ei ollut varuillaan, rakastui ikäkausikriisissään työtoveriinsa ja aloitti sivusuhteen. Tilanteesta tuli kestämätön, mieheni sairastui fyysisesti ja hänen oli kerrottava minulle tapahtuneesta. Meinasimme molemmat nääntyä sen hirveän tuskan alle. Eropaperitkin teimme ja asuin välillä omassa asunnossani. Päädyimme jatkamaan elämäämme yhdessä - ei talon, tavaroiden, eikä aikuisten lastemmekaan vuoksi - vaan siksi, että rakastamme toisiamme. Helppoa ei ole ollut, rikottua ei saa ehjäksi jälleen. Luottamuksen saavuttaminen vaatii vuosia. En toivoisi kenellekään tällaista kokemusta.
Kun rakastat miestäsi, siitä rakkaudesta kannattaa pitää kiinni. Toivon kaikkea hyvää elämääsi!Kiitos mielipiteestäsi arvostan sitä suuresti! Tunnut ihanalta ihmiseltä... :)
"Tahdon toivoa Sinulle jotakin oikein hyvää, enkelin siipien havinaa ja iloa, onnea syvää!" - leenakka
Magda kirjoitti:
Kiitos mielipiteestäsi arvostan sitä suuresti! Tunnut ihanalta ihmiseltä... :)
"Tahdon toivoa Sinulle jotakin oikein hyvää, enkelin siipien havinaa ja iloa, onnea syvää!"Annukka se on ihana kun oikein kannustaa.Voi hyvä ihminen kun oot tyhmä.Luulisi sulla olevan muuta tärkeämpää arvostamista elämässäsi.
- Magda
leenakka kirjoitti:
Annukka se on ihana kun oikein kannustaa.Voi hyvä ihminen kun oot tyhmä.Luulisi sulla olevan muuta tärkeämpää arvostamista elämässäsi.
Päinvastoin Annukka EI kannustanut ryhtymään mihinkään salarakas kuvioon!! Kertoi avoimesti SYYTTÄMÄTTÄ oman mielipiteensä, sitä arvostan!
- karkoski
Tää on TOSI HYVÄ palsta. En oikeastaan koskaan kirjoita tänne mitään, mutta toisinaan, kun alkaa tuntua siltä, että olis kiva, kun olis joku, käyn täällä lukemassa näitä juttuja. Hyvin muistuu mieleen se vuosien takainen, kun uskoin tosissani johonkin ihmiseen. Todennäköisesti hyvin lähelle Sinun kaltaisesi.
Jälleen tuntuu siltä, että oikeastaan mun on ihan oikeinkin hyvä olla tällai itsekseen..;) - Cassandra
Minäkin menin ja rakastuin työkaveriin. Ihastuin häneen yli kaksi vuotta sitten ja aloitimme suhteen puolitoista vuotta sitten. Odotan edelleen, että tämä hulluus lakkaa...
Avioliittoni on pikkuhiljaa alkanut kärsimään, vaikka olen yrittänyt hoitaa sitä. En ole vielä valmis eroamaan, mutta yritän välttää isoja tulevaisuuden suunnitelmia. Työkaverini suhde päättyi elokuussa. Hänen avovaimonsa muutti toisen miehen takia yhteisestä kodista. Heidän eron jälkeen asiat ovat mutkistuneet... - boobee
Voiko ihminen tyhmemmäksi mennä häpee urpo
- tyttöseni
asiat toisinpäin jos miehesi pettäisi ja sinä et tietäisi mitään.Miltä tuntuisi kun kuulisit miehesi pitävän salarakasta.Itse ajattelen aina näin jos ja kun olisi mahdollisuus toiseen salasuhteeseen.Loppuu pelleily siihen tai en ylitä sitä rajaa kun ajattelen miltä minusta tuntuisi jos.....
- Magda
Kannatan aika avointa suhdetta, mutta en silti välttämättä hyväksyisi..voi olla että antaisin kengän kuvan persauksiin ;) Jutun pointti onkin että mitä en tiedä ei myöskään voi satuttaa minua ja päinvastoin. Kiinnijäämisen riski on tosin aina olemassa sitä en kiellä.
- viikun
Magda kirjoitti:
Kannatan aika avointa suhdetta, mutta en silti välttämättä hyväksyisi..voi olla että antaisin kengän kuvan persauksiin ;) Jutun pointti onkin että mitä en tiedä ei myöskään voi satuttaa minua ja päinvastoin. Kiinnijäämisen riski on tosin aina olemassa sitä en kiellä.
kylläpäs saa taas pärskiä kun katselee tätä pikkuleikkiä ja kaksinaamaisuutta hieman ylempää.hirveetä sontaa koko juttu.röh.
laitoin nimittäin korkokengät jalkaan.
- .........JT
Sillä hetkellä se on sen arvoista. Riski oli ottamisen arvoinen.
Elämä sai aivan uuden suunnan ja ikiaikainen haave olla kosketuksissa valtaan ja eliittiin tuli todeksi.
Näin se menee ja ketä voi syyttää, ehkä kuka tahansa meistä olisi tehnyt samoin, samalla elämänkokemuksella ja samalla kypsyydellä siinä tilanteessa.
Nyt elämä vaatii laskua, ennenkuin se kasvaa liian suureksi yhdelle ihmiselle, ja se lasku on maksettava.
Lapsillekkin siinä lankeaa osansa.
Mutta en osaa syyttää sinua, koska jotenkin näin oli Tarkoitettu käymään.
Inhimilliseltä kannalta yksi liitto monista päättyy eroon. Ehkä katkerinta sinulle on huomata että et olekkaan erikoisasemassa muihin ihmisiin nähden.
Tietenkin voi olla että uusi suhde johtaa sinun haaveisiin ja lasku tulee myöhemmin maksuun, en tiedä,itse sen näet.
Valehtelusi jatkuu salasuhteessa, voi tietenkin kysyä tietääkä mies näistä meileistä?
Asiat voi muuttua, mutta ne avaimet on sinulla itsellä?
JT- ...................
Loistava käännös ma-ip:n pornopuhelu=bisnespuhelu.
Tuonkaltaisista seuraa vain se että perhe hajoaa.
- NolotYolotSwagerit
Niin mullakin sama ongelma..
ja kävin muissakin pikoissa.- mieseonn
vau ,mäkin
- lol se oon vaan mä
mieseonn kirjoitti:
vau ,mäkin
mitä jäbä duunaa??????
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
en vaan saa häntä pois
Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va1761976Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi
“Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe361702Ohhoh! Glamourmalli Elena, 29, teetti tiimalasivartalon - Vei rahaa ja tuotti tuskaa - Katso kuvat!
Transtaustainen glamourmalli Elena Vikström on käynyt vuosien ajan plastiikkakirurgisissa toimenpiteissä. Tästä näet lopputuloksen: https://www.suomi81326Ostiko Martina uuden ponin tyttärelleen, vai oliko myös Stefan itsekkin valitsemassa ponia .?
Kiva kun on tyttärelle mielekäs harrastus annettu, ehkä vielä on tulevaisuudessa hänelle tärkeä ja valitsee sen perusteella tulevan ammatin.2241150Sinä olet tärkeä
Herätät minussa kunnioitusta. Kiehdot minua. En oikein saa kiinni sinusta. Ehkä juuri siksi. Aistin että sinäkin pidät minusta. Vetovoima on ollut alu591145Varisjärvellä mersu.
Varisjärven tiellä tuli vanhamersu kylkiedellä mutkassa vastaan ja vähällä keulaan mutta tökkäs penkkaan, hyppäsin omasta autosta ulos ja kävin kiskas151017- 60931
Belorf haistattaa seuraajiaan "You can hate me now"...
Vai haistattaako lompakkoa, joka taisi viimeinkin ymmärtää häipyä Sofian ulottumattomiin ? Sofia raukka on niin typerä, että ottaa nostetta "omasta tv57914