Minkälaista suomenkieltä Porvoossa puhutaan? Guuggelilla etsimällä "Porvoon murre" ei irtoa kuin yks sättilogi paikallisesta *ruotsin* murteesta. Mitenkäs suomi? Käsittääkseni se on murteetonta, koska Porvoo on perinteisesti ruotsinkielinen, eikä voimakkaasti erottuvaa omaa suomen muotoa pitäisi siis olla.
"Porvoon murre"?
30
4489
Vastaukset
- ex-askolalainen
Askolan murre vois olla aika lähellä Porvoon suomenkieltä...
- mullquist
Juu..se perin konu askulan murre..
- aasi
Siis Porvoossa puhutaan Hämeen kieltä? "Nuari tyämiäs"? "Lählen ottaan henken vakkuutusta vahinkon varalta"?
En kyllä menisi takuuseen mistään arvioista lähikuntien perusteella. Kukaan ei puhu laihiaa Vaasassa, paitsi laihialaiset itse, joita ei paljon näy. - ex-askolalainen
aasi kirjoitti:
Siis Porvoossa puhutaan Hämeen kieltä? "Nuari tyämiäs"? "Lählen ottaan henken vakkuutusta vahinkon varalta"?
En kyllä menisi takuuseen mistään arvioista lähikuntien perusteella. Kukaan ei puhu laihiaa Vaasassa, paitsi laihialaiset itse, joita ei paljon näy.Appiukkoni (ja moni meidän kylällä), joka asuu (ja me myös) Porvoon perukoilla, lähellä Askolaa, puhuu "puhdasta" askolan murretta, vaikka onkin syntysin Karjalasta.
Porvoo on nykyisin niin laaja, että eri osiin mahtunee monenlaista puhetta...
- tylyä!
porvoon murteen tunnistaa siitä, että se kuulosta esim.puhelimessa tosi tylyltä ja laiskalta. hirveen paljon slangi-sanoja, esim. handut studaa. s-kirjaimet sihahtaa ilkeesti etenkin tyttöjen puheessa. etenkin kyllä se tylyys on korvaan pistävää, vaikka elekieli ja esim.hymy osoittavat muuta kasvokkain puhuttaessa.
- aasi
Toihan kuulostaa vähän ku stadin slangilta. Näinpähän kerran Kari Toivosen TV:ssä puhumassa omaa kieltänsä eli stadin slangia. Ihan niinku olis nähny teletapit tupakalla.
Mutta, muistuttaaks se (eli porvoo) enemmä' yleiskieltä vai Hämeen murretta?
- Fransson
Porvoossa ei ole selvästi erottuvaa omaa murretta, kuten esim. Raumalla tai Kuopiossa. Jotkut aikoinaan muualta tulleet ovat säilyttäneet oman murteensa. Joku puhuu "h:n-päältä", toinen taas Pukkilan murretta, kuten "pumppa" (pumppu), tai "vähäpoika" (pikkupoika).
Kun muutin 10-vuotiaana Porvooseen, oli outo sana "naata." Keski-suomessa se oli "iippa", tarkoittaen hippasilla oloa.
Vaikka Pernaja on lähellä, ei Porvoon ruotsinkieliset juurikaan käytä sen varsin erikoista murretta. Mahtaako olla häviämässä?
Onko kukaan kuullut "savon ruotsalaisista?" 2-30-luvulla muutti useita neitosia Savosta ja muualta työnhakuun Porvooseen. He olivat kunnollisia ja ahkeria ja monet avioituivat ruotsinkielisten poikien kanssa.
Pieni ylpeys iski kuitenkin! Kun olivat oppineet ruotsinkielen, eivät mukamas enää ymmärtäneetkään suomea.
Vuosikymmeniä sitten oli kaksi puhelinlinjaa suunnittelevaa miestä joutuneet erään talon puutarhaan. Nainen tuli huutamaan heille ruotsiksi! Toinen miehistä tiesi naisen entiseksi savolaiseksi. Toinen, umpisuomalainen kysyi, että mitä nainen sanoo? "Se pyytää meitä kahville." Jopas alkoi kuulumaan suomenkieltä! - ehkäpä
Porvoon murre on kaikki se, mitä porvoolaiset puhuvat. Ehkä kuvaavin on kuitenkin se, että porvoolaiset kääntävät ruotsinkielisiä sanoja suomenkieliseen muotoon. Eli moni sana saattaa kuullostaa oudolta. Tai sitten ruotsinkieliset ottavat suomenkielisiä sanoja ja kääntävät niitä ruotsinkieleen sopivaksi. Tämä ei ole esimerkki moisesta, mutta kuitenkin kuvaava esimerkki "murteesta": "Det var kiva det."
Askolalaisten murretta en ottaisi vahvasti mukaan porvoolaisten murteeseen, koska Häme vaikuttaa siellä jo aika vahvasti. Ja ne askolalaiset, jotka tunnen, käyttävät vahvasti hämäläistä murretta (Lahti).
Myös 1970-luvulla Porvooseen muutti paljon ulkopaikkakuntalaisia töihin Nesteelle esim. Savosta, Etelä-Karjalasta/Pohjois-Karjalasta jne. Useat heistä jäivät Porvooseen ja sekin on valitettavasti vähentänyt ruotsinkieltä osaavien määrää, koska lapset kasvatetaan suomenkielisiksi. Ei voi enää edes sanoa, että Porvoo olisi ruotsinkielinen paikkakunta.
Murre on muuttunut paljon viimeisen kymmenen vuoden aikana, eikä voi enää sanoa, että vain yksi murre olisi valloillaan Porvoossa. - aito porvoolainen
En osaa puhua, ku omasta puolesta, mut kokoikäni Porvoossa asuneena voin vakuuttaa, että Porvoossa ei ainakaan nuorten keskuudessa mitään hämeen murretta väännetä. Ite puhun mielestäni, kuin kuka tahansa helsinkiläinen nuori... stadin slangi nyt on ihan omassa sarjassaan, mutta noin yleensä.
- Porvoosta
Kyllä Porvoossakin on oma "murteensa". Hesassakin on slangi (=murre), kulkee vaan eri nimellä siellä. Joka paikkakunnalla on jotakin ominaista kielessä ja se tekee siitä sen paikkakunnan murteen...
- liikut
Porvoosta kirjoitti:
Kyllä Porvoossakin on oma "murteensa". Hesassakin on slangi (=murre), kulkee vaan eri nimellä siellä. Joka paikkakunnalla on jotakin ominaista kielessä ja se tekee siitä sen paikkakunnan murteen...
muualla Suomessa, tunnistetaanko sinut porvoolaiseksi murteesi perusteella? Tuskinpa vain. Keskiverto porvoolainen puhuu lähinnä yleiskieltä. Nuoriso on asia erikseen.
- että olen
liikut kirjoitti:
muualla Suomessa, tunnistetaanko sinut porvoolaiseksi murteesi perusteella? Tuskinpa vain. Keskiverto porvoolainen puhuu lähinnä yleiskieltä. Nuoriso on asia erikseen.
Uudeltamaalta. Ei ehkä juuri Porvoosta, mutta itäiseltä puolelta kuitenkin. Tiedoksi vaan, että nykyään katselen asioita vähän eri tavalla, koska olen asunut yli viisi vuotta muualla. Minun "murteeni" on jo muuttunut, mutta erotan kyllä esim. Porvoossa puhutun ruotsinkielen Sipoossa puhutusta...
Et sinäkään voi varmasti sanoa, että savoa puhuva ihminen on varmasti esim. Kuopiosta! Hänhän voi olla lähikunnasta! Kyllä Porvoossa oma "murteensa" on. - rupea
että olen kirjoitti:
Uudeltamaalta. Ei ehkä juuri Porvoosta, mutta itäiseltä puolelta kuitenkin. Tiedoksi vaan, että nykyään katselen asioita vähän eri tavalla, koska olen asunut yli viisi vuotta muualla. Minun "murteeni" on jo muuttunut, mutta erotan kyllä esim. Porvoossa puhutun ruotsinkielen Sipoossa puhutusta...
Et sinäkään voi varmasti sanoa, että savoa puhuva ihminen on varmasti esim. Kuopiosta! Hänhän voi olla lähikunnasta! Kyllä Porvoossa oma "murteensa" on.käsittelemään maakuntien murteita, tähän löytynee oma palstansa. Yksimielistä ratkaisua ei löydy, onko Porvoolla oma murteensa?
- murre-ekspertti
Johtuu siitä, ettei ihmisillä ole käsitystä siitä mitä hämäläismurteilla tarkoitetaan. Itse asiassa myös Helsingin murre perustuu etelähämäläiselle kieliainekselle. Itse jollain tavalla puhuva ei koskaan miellä puhuvansa murretta. Hämäläismurteet ovat keskimäärin neutraaleimpia, puhekieltä lähimpänä olevia.
- Eirek O.
Olen asustellut paljon muualla, ja huomannut Porvoon murteen melko heikoksi. Tämä on ilmennyt siten, että asuinpaikkakuntani murre on tarttunut joka kerran parissa viikossa. Olen myös omaksunut suhteellisen hyvin monia muita murteita (kainuu, savo, tampere, pori), koska oma murre on niin heikko.
Porvoon murteeseen kuuluu omien havaintojen mukaan "mie" - sanan käyttö, joka lienee Kouvolan suunnasta tarttunutta. "Kyl mie tykkään ja, et se niin se oli. Enste mie pidin, et se oli enempi." saattaisi paljasjalkainen porvoolainen todeta.
Hesan slangista on omaksuttu paljon ilmauksia, ohan se nii makeeta puhuu vähä niinku hesaski. Ruotsin kielen taito auttaa ymmärtämään hesan slangia, jossa on erittäin paljon lainasanoja ja väännöksiä nimenomaan ruotsin kielestä.
Svetisistiset ilmaisut ovat täällä (ärsyttävän) yleisiä. Porvoolaiset lähtevät jopa "alas" landelle! Monia ruotsinkielisiä sanoja on lainattu suomen kirjakieleenkin, mutta Porvoon seudulla niiden käyttö on moninkertaisesti yleisempää kuin esim. Kainuussa. Passiivin käyttö on puhekieleen omittu usein ruotsin kielestä, esim. "Det regnar" = "se sataa (nyt)"
Futuurin (=tuleva aikamuoto, jota ei tietääkseni suomen kielessä ole?) käyttö on täällä yleisempää ja alkanut yleistyä aikaisemmin kuin muualla suomessa.
Porvoon seudun puhetapaa voidaan mielestäni kutsua murteeksi. Sitä vain on vaikeaa määrittää tietyn "epämääräisyytensä" takia.
terv. nimim. lähes ummikkosuomalainen syntyperäinen porvoolainen- murre-ekspertti
"Mie" on tyypillinen kaakkoishämäläismurteiden iitin ja porvoon ryhmän piirre. vanha laina karjalaisilta. hyvin muinaista perua.
- staidin friidu
murre-ekspertti kirjoitti:
"Mie" on tyypillinen kaakkoishämäläismurteiden iitin ja porvoon ryhmän piirre. vanha laina karjalaisilta. hyvin muinaista perua.
Porvoolainen lähtee Hooforsiin.
- hfhkjgh
Ja vain ulkopaikkakuntalainen puhuu hesan slangista. Se on stadin slangi. Ja se elää ja kehittyy koko ajan. Porvoolaista suomenkielistä nuorta ei erota stadilaisesta normipuheessa. Vain paikailliset ilmaisut ovat nitä, joista eron huomaa.
Varsinaista mongerrusta on esimerkiksi lause, jonka kuulin eräässä lounaspaikassa Espoossa. eräs nuori mies puhui jostain autosta seuraavasti: "V***u den tar snabbare från nollasta sataan än formula ykkönen."
- metalmega
mitä helvettiä luuletko et porvoos yli puolet on ruotsinkielisiä . yli 70% puhuut täällä suomea. terveisiä Porvoosta. Mä en luennu sit aikasempia viestejä :D
- Porvoolainen ainakin
kolmessa sukupolvessa haluaa muistuttaa, että puhuttu kieli kehittyy, oli kyse murteista tai slangeista. Valitettavaa on sekin, että pidemmälle kouluttautumattomien rannikkoruotsinkielisten ruotsinkielentaito vain huononee. On säälittävää, että pitää vääntää svenskaa, vaikka ei osata enää suurinta osaa sanojakaan. Vähänkin vaikeammat sanat sanotaan suomeksi.
Vielä -60-luvulla kuuli Porvoossa Pernajan saaristolaisten puhuvan sitä ruotsia, jota puhuttiin yleisesti 1900-luvun alkupuolella kaikkialla. Nykyruotsinkielen sana av oli vielä silloin af. Eristyneisyys mantereesta selitti kielen hitaamman kehityksen vanhemmassa väestössä. Toisaalta nuotti muistutti enemmän rikssvenskaa kuin Porvoossa puhuttu. Porvoon ruotsi oli ja on rikssvenskan kaukainen sukulainen tai ottolapsi.. Vähemmän koulua käyneet porvoolaiset ruotsinkieliset menivät Hooforsiin jo 50-luvulla.
Joku tällä palstalla otti esiin "kiva"-sanan. Se on väännös venäjänkielestä, ehkä sanasta giva ja on tullut puhekieleen 1800-luvun loppupuolella tsaarin armeijan juuutalaisupseeriston siirtolaisuuden myötä Suomeen.
Moni puhuu stadin slangista, sekin on kehittynyt tai ehkä liudentunut aikojen saatossa. Kyllä Porvoossakin puhuttiin 20-, 30- ja ehkä 40-luvullakin vielä samankaltaisesti. Porvoossa vaan niitä muistelijoita ei enää ole. Omat tietoni perustuvat muistikuviin faijani käyttämistä sanoista, jolloin nykyisten stadin slangin pakinoiden ymmärtämisessä ei ole mitään vaikeuksia, olkoonkin, että jotkut sanat tuntuvat kovin teennäisiltä ollaksseen olleet yleisesti käytössä.
Omassa nuoruudessani mentiin steissille kuten nykyäänkin. Kukaan ei ostanut asuntoa Rööperistä, nyt on muodikasta asua Punavuoressa.
Mie-kulttuuria on turha sotkea tänne. Se kulttuuri tuli tänne Nesteen alueen rakentamisen alkamisen myötä -64:stä eteenpäin kaksin ja puolenkertaistaen asukasmäärän tilanteesta ennen Sköldvikin kartanon maiden ostoa n. 600 hehtaaria.
Mie-kulttuurille ei ole siksikään perustaa, että jo 800-luvulla tuli Ruotsista Mälarenin alueelta siirtolaisia eteläisen rannikkoalueen sisämaahan ja asuttivat pysyvästi rannikkoalueet. Ristiretket kolmisen sataa vuotta myöhennin edistivät vakituisen asujaimiston vahvuutta tuomalla myös virkamiehistöä maahan.
Vielä vähän käsitteestä "alasmeno landelle, jonka joku nimitti svetisismiksi. Sen käsitteen ymmärtää nykypäivänäkin jokainen kantaporvoolainen. Moni kaupunkiin muuttanut on kotoisin Porvoon eteläisistä kylistä, jolloin on luonnollista mennä sinne alas, jossa on jäljellä vielä jokin kiintopiste esim. vanha tyhjillään oleva kotitalo tai sen maille rakennettu kesämökki tai on vaan muuten kiinnytty lapsuuden maisemiin hankimalla sieltä kesäpaikka. Muu'alta muuttaneiden kesämökit lienevät valtaosin samalla lailla suomenkielisvaltaisilla alueilla.
On totta, että Porvoon nykymurre on heikko, jos sitä ylipäätään onkaan, jos kriteerinä on elävät nykymurteet kuten Turun ja Tampereen murteet, jotka voidaan paikallista tietylle alueelle.
Ruotsinkielen osaamattomuudesta johtuvaa suomen ja ruotsinkielen sanojen sekamelskka ei ole syytä kutsua murteeksi. - Loogisuutta toivova
Aloitat pontevasti: "puhuttu kieli kehittyy, oli kyse murteista tai slangeista." Sitten myöhemmin sanot, että "Mie-kulttuuria on turha sotkea tänne. Se kulttuuri tuli tänne Nesteen alueen rakentamisen alkamisen myötä -64:stä eteenpäin..." Sen sijaan mielestäsi 800-luvulla Ruotsista tulleitten muuttajien murre on oikeampaa kuin nykyinen puhekieli. Kehittyykö siis puhuttu kieli mielestäsi vai ei? Onko sinun mukaasi Porvoon murre se kieli, jota täällä on puhuttu 800-luvulla ja ristiretkien aikoihin vai se jota täällä puhutaan nykyään?
Onhan aivan helppo huomata, että tavallisin puhekielen erityispiirre täällä on mie-sanan käyttö. Olen pahoillani, että yleistän rankasti, mutta mielestäni sorrut kantaporvoolaisten yleiseen tautiin, jossa halutaan nähdä kaikki asiat niin kuin ne joskus muinaisuudessa ovat olleet - ei niin kuin ne nykyään ovat. Se asenne on suurin este tämän kaupungin kehittymiselle ja sen johdosta monet hienot ideat törmäävät täällä tiiliseinään, kun taas muualla ne saisivat/saavat innostuneen vastaanoton. - Väitinkö
Kirjoitin: "On totta, että nykymurre on heikko, jos sitä ylipäätään onkaan ..."
Luit huonosti koko jutun - valmiilla asenteella. Se, että mielestäsi tavallisin puhekielen erityispiirre täällä on mie-sanan käyttö, ei se muutu Porvoon murteeksi. Kertoo vain sen, että Porvoossa on paljon muu'alta muuttaneita.
Mitä tulee puhutun kielen kehittymiseen, sen kehittyminen on on ollut paljon hitaampaa kuin kirjakielen historian saatossa. Ruotsinkieli alkoi kehittyä lukutaidon lisäännyttyä puhekielestä kirjakieleksi 1600-luvun puolivälissä perustuen Mälären-maakuntien kieleen. Tästä murteesta tuli sivistyneen puhekielen pohja.
Kysyit, onko minun mukaani Porvoon murre se kieli, jota täällä on puhuttu 800-luvulla ja ristiretkien aikoihin ...Kerroin jo tämän jutun alussa lukeneesi huonosti mutta kerron kielen kehittymisestä ja esimerkin.
800-luvulta jonnekin 1200-luvun lopulle puhuttiin Ruotsissa muinaisruotsia. Birger-jaarlin kukistettua hämäläiset pakanat Hämeen retkellään, reissusta syntyi kronikkaa mm. "the satto thet land met crisna men som iak väntär at thet star oc än."
Ei liene tällä muinaisruotsilla paljon yhtymäkohtia Porvoossa puhuttavaan.
Saman reissun seurauksena Birger-jaarli täydennysasutti rannikon ruotsinkielisillä Paraisilta Kymijoelle.
Agricola kirjakielen isänä kuvasi pakanuuden aikaisen jumalan Ukon vaimoa Raunia: "Quin Rauni Vkon Naini härsky / ialosti Wkoi Pohiasti pärsky. Se sis annoi Ilman ia Wdhen Tulon." Väinämöisestä:" Äinemoinen wirdhet tacoi"
Olisikohan puhuttu kieli ja kirjakieli hieman kehittyneet?
En ota enemmälti kantaa, mikä on Porvoossa suurin este kaupungin kehittymiselle. Ei kehittymistä ainakaan edistä vihamielisyys kantaväestöä kohtaan tai tulo mestaroimaan asioita.
Listaapa ne hienot ideat, jotka ovat törmänneet tiiliseinään kantaporvoolaisten toimesta. - footballgirl
Itse asun Askolassa, olen teini-ikäinen eikä täällä tuota Hämeen murretta kuule enää kuin 65 vuotiaiden Askolan herrojen suusta.
Annan alas pari esimerkki lausetta, miten mä puhun esimerkiksi kavereitten kanssa ja oon siis yläaste-ikäinen.
Tuletko sinä bussilla kotiin tänään vai menetkö kaverille?
=
Tuuksä bussil kotii/himaa tänää vai meeks kaverille/frendille?
Olen yläasteikäinen jalkapalloa harrastava pitkä tyttö.
=
Oon yläasteikäne futista harrastava pitkä tyttö.
Odota hetki, ihan varmasti joku opettaja huutaa minulle.
=
Venaa, salee joku ope tulee ragee/skitsoo mulle.
Mielestäni ainakin 10-20 vuotiaat porvoolaisnuoret puhuvat lähes samalla tavalla. Ja aikuisetkin aikalailla puhekielta tällä seudulla puhuu. "Mä", "Sä", "No mee vaa" jne. ovat nykyään tällä seudulla arkipäivää. - KoneKoppa
Ei Porvoossa ole vahvaa murretta, mutta muodollinen subjekti on siirtynyt suomeen (se sataa ulkona, se paistaa, se on lämmin ilma nyt". TS-äänteen muuntuimen muotoon TT (esim metsässä -- metässä) on tyypillistä ainakin Porvoon suomenkielisten parissa. Oman mausteensa tuovat sitten toki lainasanat ruotsista, sekä Helsingin läheisyys, joka tuo mukanaan slangisanoja.
Porvoolainen puheenparsi on lyhyttä. Päätteit pudotellaa iha surut pois, enkä mä tiiä sit et onk se sit aitoo porvoolaist vai onk se enempi hesalaist vaikutet vai oonksmä täst asiast vaa kujal. Nii, stadi o tosiaan yleensä hesa. :D
Mietä ja sietä kuulee, se johtunee Kouvolan läheisyydestä, mutta väitän, että mietä ja sitä käytetään ennemmin liudentamaan hieman tylyltä lyhyytensä vuoksi kuulostaa"mä"sättelyä ja "sä"sättelyä. Harva syntyperäinen porvoolainen käyttäisi personapronominimuotoja mie ja sie ellei tavoittele lähestyttävämpää ja ystävällisemmän kuuloista rekisteriä, tiettyä "lupsakkutta". Itse yleensä teitittelen vieraita, varsinkin vanhempia, niin ei mennä mettään. - Sekapuhuja
Ei porvoolla ole omaa murretta. Porvoossa puhutaan suomea, huono ruotsia ja muualta tullutta murretta ja vähän slangia.
- kärpäne
nuoruuteni kamppulassa 70-80 luvulla ei juuri ruotsia sekoitettu, "murre" oli lähinnä stadin slangia johon sitten ilmestyi uusia käyttösanoja lähinnä ruotsista ja enkusta
myöskin monet wanhat stadin slangin ilmaisut pikkaisen muuttuivat enemmän suuhun sopivaksi esim g -> k
ikinä ei lähdetty mihinkään alas ja ensimmäisen kerran kuulin jonkun sanovan "mie" joskus 90 luvun taitteessa jonkun vasta muuttaneen suusta - häijjuu
Puoli vuosisataa sitten paikkakunnalle muuttaneena en vieläkään osaa sanoa mitään porvoolaisesta murteesta. Murre, jota kuulee paljon, on kotoisin Askolasta.
- PK33366
Hei,
ajattelin kirjoittaa ajatuksia syntyperäisen 30-vuotiaan porvoolaismiehen näkökulmasta. Täällä on keskusteltu mie -ilmauksen käytöstä. Tiedän yhden paljasjalkaisen paikallisen 60-vuotiaan, joka on aina puhunut mie ja sie. Olisi hyvin vaikea kuvitella hänen puhuneen näin vain itsekseen, joten uskoisin ilmauksen käytöllä olevan jotain historiaa paikkakunnalla. Siltikään nuoremmissa polvissa näitä ilmauksia ei todellakaan käytetä. Muualta muuttavat ottavat hyvin nopeasti mä ja sä -ilmaukset käyttöön.
Porvoossa puhutussa suomenkielessä on melko vähän erittäin tunnistettavaa paikallisuutta. Minusta kysymys pitääkin esittää niin, että onko porvoolaisten puhe erilaista kuin Keski-Uudellamaalla, Loviisan seudulla, Mäntsälässä, Sipoossa, Vantaalla tai Helsingissä.
Ainakin 60- ja 70-luvulla syntyneet miehet tuntuvat omaksuneen nuoruudessaan joitain stadin slangin ilmaisuja. "Jätkät prötäs" muistan kuulleeni. Kovasti täällä Porvoossa on ilmeisesti aina haikailtu katu-uskottavamman hesalaisuuden perään, jonka myötä muualta tulevat ilmaukset ovat nopeasti kovaa kamaa. - Borgmästarn
De va bättre i Borgå innan ni kom hit från Impivaara :)
- SWEkunkaikenpitäänatsata
Porvoon murre; Vittu, de va takavetone! Sii mamma, lassiehund! Vittus perus.
Porvoon murre on monikielistä olosuhteiden pakosta. Vähän niin kuin monikulttuurisuus, toimii paperilla ihan eri tavalla, kuin käytännössä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
en vaan saa häntä pois
Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va1762074Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi
“Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe361733Ohhoh! Glamourmalli Elena, 29, teetti tiimalasivartalon - Vei rahaa ja tuotti tuskaa - Katso kuvat!
Transtaustainen glamourmalli Elena Vikström on käynyt vuosien ajan plastiikkakirurgisissa toimenpiteissä. Tästä näet lopputuloksen: https://www.suomi101412Ostiko Martina uuden ponin tyttärelleen, vai oliko myös Stefan itsekkin valitsemassa ponia .?
Kiva kun on tyttärelle mielekäs harrastus annettu, ehkä vielä on tulevaisuudessa hänelle tärkeä ja valitsee sen perusteella tulevan ammatin.2291213Sinä olet tärkeä
Herätät minussa kunnioitusta. Kiehdot minua. En oikein saa kiinni sinusta. Ehkä juuri siksi. Aistin että sinäkin pidät minusta. Vetovoima on ollut alu591203Varisjärvellä mersu.
Varisjärven tiellä tuli vanhamersu kylkiedellä mutkassa vastaan ja vähällä keulaan mutta tökkäs penkkaan, hyppäsin omasta autosta ulos ja kävin kiskas161048- 60962
Belorf haistattaa seuraajiaan "You can hate me now"...
Vai haistattaako lompakkoa, joka taisi viimeinkin ymmärtää häipyä Sofian ulottumattomiin ? Sofia raukka on niin typerä, että ottaa nostetta "omasta tv58961