Pitääkö aina olla johonkin rähmällään?

patakomustaa...

Kun Neukkujen valvonnasta päästiin, pitää pelätä sanomisiaan EU:n takia.
Kokoomuslaiset on nyt ottaneet vietinviejän roolin, jos joku uskaltaa arvostella EU:ta.
Siinä varsinainen kykypuolue, jolle isänmaan etu ei merkitse näköjään mitään.

7

228

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • hörökorva

      "Neuvostovastaisuutta Suomessa!"
      Kirjoittanut: Beispiel 24.10.2005 klo 10.19
         
         Onko Suomessa neuvostovastaisuutta? Tätähän taistolaiset 1970-luvulla etsivät ja kävivät tavan takaa Moskovassa kielimässä.

      Stubb on löytänyt itselleen hyvän esikuvan maamme historiasta.

      • Tiistai.

        >Eero Heinäluoma sanoi aika osuvasti, että kokoomus ampuu nyt omaan jalkaansa.<
        *******

        Heinäluoma sanoissaan ja Hokkanen kirjoituksessaan taitaa olla oikeassa.
        Linkki kirjoitukseen tuossa alempana.
           


      • Otsikossa hymiö

        14.10. 2002 Turun Sanomat:
        ”Arvo Korsimon konstit
        Maalaisliiton puoluesihteeriksi nousi vuonna 1952 Arvo Korsimo - legendaarinen persoona, joka Urho Kekkosen aseenkantajana (V.J. Sukselaisen ollessa puolueen puheenjohtaja) johti suvereenisti puolueensa politiikkaa 1950-luvulla sekä käytännön että aatteen tasolla.
        Korsimon kädenjälkeä on mm. erikoislaatuinen ja yhä - paranneltuna elävä - tukimiesverkosto, mikä osaltaan selittää puolueen korkeaa kannatusta tänäkin päivänä.
        Korsimo (1901-1969) oli kotoisin Sauvosta. Valtakunnallinen poliittinen ura urkeni hänelle sodan jälkeen Turusta maalaisliiton Varsinais-Suomen piirin piirisihteerin paikalta. Korsimo oli pian puolueensa keskushallinnossa ja vuonna 1947 hänestä tuli järjestösihteeri eli vaalipäällikkö. Heti vuoden 1948 vaaleissa maalaisliitto koki suuren menestyksen. Vuonna 1949 Korsimo palkittiin maalaisliiton kultaisella ansiomerkillä - ennen lukuisia veteraaneja ja ennen Kekkosta.
        Korsimo valittiin puoluesihteeriksi keväällä 1952 Sotkamon puoluekokouksessa. Hän oli hoitanut tehtävää vt:nä vuodesta 1950 Martti Miettusen jälkeen tämän siirryttyä valtioneuvoston jäseneksi.
        Korsimo oli henkeen ja vereen Kekkosen mies. Pääministeri Kekkonen oli vaalissa Korsimon voimakas tukija. Valinta ratkesi äänin 200-119 Johannes Virolaisen tappioksi.
        Korsimosta kirjan kirjoittanut Sakari Virkkunen kertoo, että puolueen oikeisto-oppositio ja eduskuntaryhmä olivat nostaneet vastaehdokkaaksi Maaseudun Nuorten Liiton puheenjohtaja Virolaisen.
        Tuohon aikaan maalaisliitossa oli jo mielenkiintoinen linjajako. Korsimo veti maalaisliittoa vasemmalle keinona lisätä kannatusta Sdp:n ja Skdl:n kustannuksella. Virolainen taas puhui sellaisten köyhien ihmisten puolesta, jotka eivät olleet tuottajia, mutta eivät hyväksyneet sosialistien ja kommunistien ohjelmia.
        Korsimo käännytti maaseudun korpikommunisteja; Virolainen puolestaan etsi uusia sieluja. Kekkosen mukaan kyse oli maalaisliiton käännytystyöstä nimen omaan maaseudulla. Kaupunkikommunisteja ei voinut käännyttää.
        Korsimon kuuluisa iskulause 1950-luvun alkupuolelta kuului: "On mentävä niin vasemmalle että hirvittää".
        Skdl-kommunistien varpaille astuminen merkitsi valtakunnan tasolla propagandaa vasemmistoa vastaan ja kyläpolitiikassa epävarmojen äänestäjien käännyttämistä. Tämä taktiikka johti voittoon mm. vuoden 1953 kunnallisvaaleissa.
        Paitsi että oltiin sotajalalla, myös yhteistyö pelasi. Virkkusen mukaan ainakin 1950 ja 1953 Kekkosen hallitus sai luottamuslauseen Skdl:n tuella. Tähän yhteistyöhön ja idän suhteisiin liittyi myös kokoomuksen eristämisen oppi.
        Neuvostomyönteinen politiikka, jopa kumartelu oli myös Kekkosen ja Korsimon oppia, tietysti maan edun nimissä. Tämä vaati kovaa agitaatiota tupailloissa, jotta myös kansa käsittäisi.
        Maalaisliitto meni Virolaiselle ja muille oikeistohenkisille kauhistukseksi mukaan vasemmistolaiseen rauhanliikkeeseen. Yhteys alkoi Maaseudun Nuorten Liitosta, ja muutamaa vuotta myöhemmin koko puolue oli rauhanpuolustajien jäsenjärjestö.
        Korsimon suurena ansiona puolueessa pidetään todella toimivan valtakunnallisen vaaliorganisaation, tukimiesjärjestelmän eli "Korsimon kaartin" luomista sodan jälkeen.
        Pyramidin huipulla oli vaalipäällikkö, kentällä olivat avainhenkilöitä kyläpäälliköt, kylätoimikunnat ja pitäjänpäälliköt.
        Kylätoimikunnissa käytiin läpi äänestysalueen äänioikeutetut sielu sielulta. Erikoisesti ne tosinajattelijat otettiin seurantaan ja käsittelyyn, joihin uskottiin voitavan vaikuttaa. Korsimon Tukimiehen kirjan mukaan näitä henkilöitä puhutellaan ja valistetaan ikään kuin ohimennen ja innostetaan puhetilaisuuksiin. Kylällä tiedettiin ketä käännytettävä henkilö parhaiten uskoo, ja tämä tukimies lähetettiin asialle. Jokaista kymmentä äänestäjää kohti piti olla yksi tukimies, piiskaaja ja varmistaja.
        Vaaliväittelyihin piti osallistua, jos uskoi menestykseen. Parasta oli kysyä vastapuolelta mahdollisimman paljon, ja hyvä jos sai vastustajan suuttumaan.
        Vaalikyyditykset oli tärkeä asia. Kaksipäiväisissä vaaleissa seurattiin tarkkaan, ketkä eivät ensimmäisenä päivänä äänestäneet. Kaikki omat kynnelle kykenevät kyydittiin toisena päivänä äänestämään ja epäröiviin pyrittiin luomaan uutta uskoa.
        Kaksoisjärjestelmästä syntyi tietysti kitkaa. Varsinaista puoluelaitosta johtivat kuntatasolla yleensä kunnianarvoisat vanhat isännät, jotka kyllä pitivät pontevia puheita, mutta eivät juuri viitsineet tehdä kenttätyötä. Vaalijärjestelmä merkitsi nopean toiminnan joukkojen liikkeellelähtöä, jolloin syrjään saattoivat jäädä paitsi isännät myös joskus puoluedemokratia.
        VELI JUNTTILA
        Kirjoittaja on Turun Sanomain toimittaja.”


      • Historian lukija
        Otsikossa hymiö kirjoitti:

        14.10. 2002 Turun Sanomat:
        ”Arvo Korsimon konstit
        Maalaisliiton puoluesihteeriksi nousi vuonna 1952 Arvo Korsimo - legendaarinen persoona, joka Urho Kekkosen aseenkantajana (V.J. Sukselaisen ollessa puolueen puheenjohtaja) johti suvereenisti puolueensa politiikkaa 1950-luvulla sekä käytännön että aatteen tasolla.
        Korsimon kädenjälkeä on mm. erikoislaatuinen ja yhä - paranneltuna elävä - tukimiesverkosto, mikä osaltaan selittää puolueen korkeaa kannatusta tänäkin päivänä.
        Korsimo (1901-1969) oli kotoisin Sauvosta. Valtakunnallinen poliittinen ura urkeni hänelle sodan jälkeen Turusta maalaisliiton Varsinais-Suomen piirin piirisihteerin paikalta. Korsimo oli pian puolueensa keskushallinnossa ja vuonna 1947 hänestä tuli järjestösihteeri eli vaalipäällikkö. Heti vuoden 1948 vaaleissa maalaisliitto koki suuren menestyksen. Vuonna 1949 Korsimo palkittiin maalaisliiton kultaisella ansiomerkillä - ennen lukuisia veteraaneja ja ennen Kekkosta.
        Korsimo valittiin puoluesihteeriksi keväällä 1952 Sotkamon puoluekokouksessa. Hän oli hoitanut tehtävää vt:nä vuodesta 1950 Martti Miettusen jälkeen tämän siirryttyä valtioneuvoston jäseneksi.
        Korsimo oli henkeen ja vereen Kekkosen mies. Pääministeri Kekkonen oli vaalissa Korsimon voimakas tukija. Valinta ratkesi äänin 200-119 Johannes Virolaisen tappioksi.
        Korsimosta kirjan kirjoittanut Sakari Virkkunen kertoo, että puolueen oikeisto-oppositio ja eduskuntaryhmä olivat nostaneet vastaehdokkaaksi Maaseudun Nuorten Liiton puheenjohtaja Virolaisen.
        Tuohon aikaan maalaisliitossa oli jo mielenkiintoinen linjajako. Korsimo veti maalaisliittoa vasemmalle keinona lisätä kannatusta Sdp:n ja Skdl:n kustannuksella. Virolainen taas puhui sellaisten köyhien ihmisten puolesta, jotka eivät olleet tuottajia, mutta eivät hyväksyneet sosialistien ja kommunistien ohjelmia.
        Korsimo käännytti maaseudun korpikommunisteja; Virolainen puolestaan etsi uusia sieluja. Kekkosen mukaan kyse oli maalaisliiton käännytystyöstä nimen omaan maaseudulla. Kaupunkikommunisteja ei voinut käännyttää.
        Korsimon kuuluisa iskulause 1950-luvun alkupuolelta kuului: "On mentävä niin vasemmalle että hirvittää".
        Skdl-kommunistien varpaille astuminen merkitsi valtakunnan tasolla propagandaa vasemmistoa vastaan ja kyläpolitiikassa epävarmojen äänestäjien käännyttämistä. Tämä taktiikka johti voittoon mm. vuoden 1953 kunnallisvaaleissa.
        Paitsi että oltiin sotajalalla, myös yhteistyö pelasi. Virkkusen mukaan ainakin 1950 ja 1953 Kekkosen hallitus sai luottamuslauseen Skdl:n tuella. Tähän yhteistyöhön ja idän suhteisiin liittyi myös kokoomuksen eristämisen oppi.
        Neuvostomyönteinen politiikka, jopa kumartelu oli myös Kekkosen ja Korsimon oppia, tietysti maan edun nimissä. Tämä vaati kovaa agitaatiota tupailloissa, jotta myös kansa käsittäisi.
        Maalaisliitto meni Virolaiselle ja muille oikeistohenkisille kauhistukseksi mukaan vasemmistolaiseen rauhanliikkeeseen. Yhteys alkoi Maaseudun Nuorten Liitosta, ja muutamaa vuotta myöhemmin koko puolue oli rauhanpuolustajien jäsenjärjestö.
        Korsimon suurena ansiona puolueessa pidetään todella toimivan valtakunnallisen vaaliorganisaation, tukimiesjärjestelmän eli "Korsimon kaartin" luomista sodan jälkeen.
        Pyramidin huipulla oli vaalipäällikkö, kentällä olivat avainhenkilöitä kyläpäälliköt, kylätoimikunnat ja pitäjänpäälliköt.
        Kylätoimikunnissa käytiin läpi äänestysalueen äänioikeutetut sielu sielulta. Erikoisesti ne tosinajattelijat otettiin seurantaan ja käsittelyyn, joihin uskottiin voitavan vaikuttaa. Korsimon Tukimiehen kirjan mukaan näitä henkilöitä puhutellaan ja valistetaan ikään kuin ohimennen ja innostetaan puhetilaisuuksiin. Kylällä tiedettiin ketä käännytettävä henkilö parhaiten uskoo, ja tämä tukimies lähetettiin asialle. Jokaista kymmentä äänestäjää kohti piti olla yksi tukimies, piiskaaja ja varmistaja.
        Vaaliväittelyihin piti osallistua, jos uskoi menestykseen. Parasta oli kysyä vastapuolelta mahdollisimman paljon, ja hyvä jos sai vastustajan suuttumaan.
        Vaalikyyditykset oli tärkeä asia. Kaksipäiväisissä vaaleissa seurattiin tarkkaan, ketkä eivät ensimmäisenä päivänä äänestäneet. Kaikki omat kynnelle kykenevät kyydittiin toisena päivänä äänestämään ja epäröiviin pyrittiin luomaan uutta uskoa.
        Kaksoisjärjestelmästä syntyi tietysti kitkaa. Varsinaista puoluelaitosta johtivat kuntatasolla yleensä kunnianarvoisat vanhat isännät, jotka kyllä pitivät pontevia puheita, mutta eivät juuri viitsineet tehdä kenttätyötä. Vaalijärjestelmä merkitsi nopean toiminnan joukkojen liikkeellelähtöä, jolloin syrjään saattoivat jäädä paitsi isännät myös joskus puoluedemokratia.
        VELI JUNTTILA
        Kirjoittaja on Turun Sanomain toimittaja.”

        Tuo Junttilan kuvaus saattaa olla pikkuisen värittynyt, mutta ei siinä valheitakaan ole.

        En vaan ymmärrä, miten se kommunismiin liittyy ?

        Kyseessä on ollut täysin laillinen, vapaa kansalaistoiminta.

        Mielenkiintoista on se, että vaikka keskustan äänestäjät maaseudulla ovat rajun rakennemuutoksen seurauksena romahdusmaisesti vähentyneet, on puolueen kannatus edelleen yhtä korkealla tasolla kuin Korsimon aikoihin.

        Mielipiteenilmaisun vapaus on meillä kunniassaan edelleenkin.

        http://www.kokoomus.fi/tavoitteet/


    • Otsikossa hymiö

      *25.10.-96 Verkkouutiset: ”
      Paradoksaalinen eurovaalitulos - - -
      EU-vastustajat ja EU-skeptikot protestoivatkin vasemmistoliiton ja keskustan kautta. Oma paradoksinsa on siinäkin.
      Europarlamentti ei myöskään päätä, liittyykö Suomi EMU:uun vai ei. Päätös tehdään Suomen eduskunnassa, josta nyt lähti EMU:n ja euron kiivain vastustaja parlamenttiin, joka ei asiaa ratkaise. Tekipä Esko Seppänen mitä tahansa. Kukahan tässä meni lankaan, Seppänen vai äänestäjät? Luultavasti molemmat.
      Kummallinen tilanne syntyi myös liberaaliryhmään, johon Paavo Väyrynen tuo vanavedessään kaksi uutta EU-vastustajaa, Sirkka-Liisa Anttilan ja Kyösti Virrankosken. Itse ryhmä kun on vankkumaton EU:n tukija ja monet ajatukset ovat siellä hyvinkin federalistisia. Se on myös EMU:n innokas kannattaja.
      On ihme, elleivät sukset mene ristiin ryhmän valtaenemmistön ja kolmikon välillä. Ja mitä tekee Mirja Ryynänen? Ollako vai eikö olla?
      JARI ERHOLM
      Bryssel”

    • Kunhan kysyn

      kuka on yrittänyt estää ketään arvostelemasta EU:ta?

      Ei kukaan.

      Joka tuollaista väittää, puhuu täyttä paskaa tai ei tahua koko asiaa.

      Ainoa, mitä on vaadittu, on se, että Tuomioja ottaa itse vastuun naljailevasta ja ylimielisestä haastattelustaan, johon hän oli täysin vapaa sanomaan mitä halusi, mutta myös vastaamaan EU:n parlamentin puheenjohtajalle siitä, mitä sanoi.

      On törkeää, miten sananvapauden käsitettä raskataan näissä keskusteluissa, kun ei haluta ymmärtää, ettei ole mitään vapautta ilman vastuuta tuon vapauden käyttämisestä.

      Mikä tässä on ylivoimaista tajuta?

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. en vaan saa häntä pois

      Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va
      Ikävä
      176
      2134
    2. Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi

      “Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe
      Suomi24 Blogi ★
      36
      1756
    3. Ohhoh! Glamourmalli Elena, 29, teetti tiimalasivartalon - Vei rahaa ja tuotti tuskaa - Katso kuvat!

      Transtaustainen glamourmalli Elena Vikström on käynyt vuosien ajan plastiikkakirurgisissa toimenpiteissä. Tästä näet lopputuloksen: https://www.suomi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      11
      1479
    4. Ostiko Martina uuden ponin tyttärelleen, vai oliko myös Stefan itsekkin valitsemassa ponia .?

      Kiva kun on tyttärelle mielekäs harrastus annettu, ehkä vielä on tulevaisuudessa hänelle tärkeä ja valitsee sen perusteella tulevan ammatin.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      234
      1253
    5. Sinä olet tärkeä

      Herätät minussa kunnioitusta. Kiehdot minua. En oikein saa kiinni sinusta. Ehkä juuri siksi. Aistin että sinäkin pidät minusta. Vetovoima on ollut alu
      Ihastuminen
      61
      1234
    6. Varisjärvellä mersu.

      Varisjärven tiellä tuli vanhamersu kylkiedellä mutkassa vastaan ja vähällä keulaan mutta tökkäs penkkaan, hyppäsin omasta autosta ulos ja kävin kiskas
      Suomussalmi
      16
      1072
    7. Belorf haistattaa seuraajiaan "You can hate me now"...

      Vai haistattaako lompakkoa, joka taisi viimeinkin ymmärtää häipyä Sofian ulottumattomiin ? Sofia raukka on niin typerä, että ottaa nostetta "omasta tv
      Kotimaiset julkkisjuorut
      59
      993
    8. Mitähän ajattelet J

      Tästä kaikesta? Mä välitän susta oikeasti.
      Ikävä
      60
      975
    9. Wau mikä kroppa Sofialla

      Kuva instassa kun on suihkurusketuksessa. Kyllä on muodot kohdallaan, on kuin jumalainen Venus patsas. Eikä ole mitään järkyttäviä lonkero tatuointeja
      Kotimaiset julkkisjuorut
      103
      675
    Aihe