Tyttäreni Maria on aina ollut urheilullinen ja on nyt 14 ja hän harrastaa karatea ja tennistä ja pianon soittoa, kun ehtii.
Kun Maria oli pieni, hänen veljensä harrasti karatea ja hän halusi kokeilla sitä myös. Hyvinhän se sujuikin, mutta kun hän oli 10, hän halusi lopettaa. Häntä ei huvittanut mennä enään harkkoihin. Mutta viime keväänä Maria kysyi, että voisiko jatkaa sitä. Mielestäni oli upeaa, jos tyttäreni haluaa jatkaa jotain harrastusta. Myös tennis loppui häneltä vähäksi ajaksi, mutta hän aloitti sen uudestaan viime vuonna.
Mutta hänellä on kolmesti viikossa karatea kerrallaan 1½ tuntia ja tennistä kerran viikossa 2tuntia. Hänellä ei ole aikaa paljon muuhun, joten kaikki antakaa lapsenne olla harrastuksista pois, jos hän haluaa esim. tavata kavereitaan, nimittän Marian hyvällä kaverilla on myös paljon harrastuksia ja heidän on vaikea sovittaa tapaamiset.
Kun Maria oli pieni, hänen veljensä harrasti karatea ja hän halusi kokeilla sitä myös. Hyvinhän se sujuikin, mutta kun hän oli 10, hän halusi lopettaa. Häntä ei huvittanut mennä enään harkkoihin. Mutta viime keväänä Maria kysyi, että voisiko jatkaa sitä. Mielestäni oli upeaa, jos tyttäreni haluaa jatkaa jotain harrastusta. Myös tennis loppui häneltä vähäksi ajaksi, mutta hän aloitti sen uudestaan viime vuonna.
Mutta hänellä on kolmesti viikossa karatea kerrallaan 1½ tuntia ja tennistä kerran viikossa 2tuntia. Hänellä ei ole aikaa paljon muuhun, joten kaikki antakaa lapsenne olla harrastuksista pois, jos hän haluaa esim. tavata kavereitaan, nimittän Marian hyvällä kaverilla on myös paljon harrastuksia ja heidän on vaikea sovittaa tapaamiset.
Vastaukset 5
Vanhimmat
itse olen tällä hetkellä entinen taitoluistelija(4v-19v), ja pienempänä minulla oli useita muitakin harrastuksia, mutta 4 viimeistä vuotta luistelu oli ainoa, joten tyttäresi harrastusmäärä tuntuu aika vähältä. kun olin 3. luokalla minulla oli joka päivä koulun jälkeen klo 14 (tai 15) tunnin jääharjoitukset, sen lisäksi illalla oli aina toinen harrastus, partio, kokkikerho, telinevoimistelu, sirkuskoulu, postimerkkikerho. lauantaisin oli baletti ja sunnuntaina tennis. silti minulla oli paljon ystäviä, sekä koulussa että harrastuksissa, enkä ollut kavereiden takia poissa harrastuksista. koulukin sujui hyvin, keskiarvo siinä 9 tienoilla ( /- 0.2, myös yläasteella). ainoa, mistä joutui tinkimään oli perheen yhteiset lomamatkat, kun harkkoja ja kisamatkoja oli silloinkin. kun luistelu tuli yhä tärkeämmäksi lopulta jäi vain tennis kerran viikossa ja luistelu 12h/viikossa. sen lisäksi kolme vuotta vedin lastenkerhoa joka sunnuntai aamupäivällä 10-12. abivuonna lastenkerhokin jäi, mutta luistelua n. 14h/vko plus tietenkin matkat ja esim. lauantaina koko päivä(10-17) harkkoja pienillä tauoilla. luistelusta en ole ikinä edes halunnut olla pois kavereiden tai koulun takia, edelleen koulu meni hyvin ja kirjoitin e:n paperit. mutta tosiaan, lasta ei saa pakottaa harrastamaan paljon! itse olen aina ollut aktiivinen ja harrastaminen on tullut minusta itsestäni. vanhemmat eivät voi tietää, mikä lapsesta tuntuu liian paljolta ja mikä sopivalta tai vähältä. mutta jos harrastus häiritsee koulunkäyntiä, se on sitten oma lukunsa. ahkera harrastaminen opettaa suunnittelemaan ajankäyttönsä, sillä kaiken minkä haluaa tehdä, voi tehdä. itselleni harrastus ei ikinä ollut ongelma, se ei ollut edes "vain harrastus" vaan elämäntapa. silti kävin baareissa, ulkona ja kavereiden kanssa, opin ajan käyttöä ja todella nautin joka hetkestä. välillä oli toki rankkaa, mutta se oli sen arvoista!
olet pätevä pillu!
Joo elikkäs oon nyt 14v, ja mulla on ollu tähän mennessä harrastuksina: Kiipeily, jääkiekko, futis, airsoft, tennis, uinti, pyöräily. Ja kaikki melkeen yhtäaikaa! Mulla ei oo ollu vaikeuksia tavata kavereita, vaikka jääkiekkoharjoitukset oli jopa 4 kertaa viikossa. Joten .....?
.. että nykyaikana koulu on pikkusen erilaista kuin esim.sillon ku sinä oot siellä ollu (kirjotuksesta aattelin et oot jo aika "vanhus"). Mutta en silti rasittais lasta kun korkeintaan 2-3 harrastuksella.KOHTUUS -se on se sana!
Onhan se toisaalta niinkin.
Itse käytän harrastuksiini (olen nyt 18-vuotias) 5-8 tuntia viikossa, joskus enemmänkin. Käyn töissä, tapaan kavereitani, ja lukion viimeinen luokkain edessä. Ja vapaaehtoistyötäkin teen ohessa.
Harrastukset ovat olleet elämänrytmissäni säännöllisesti mukana 15 vuotta. Olin noin 2-3 vuotias kun aloitin omasta tahdostani ensimmäiset harrastukseni.
Harrastukset ovat antaneet minulle elämän arvoja. Olen oppinut niiden kautta sitoutumaan asioihin ja ottamaan vastuuta omista tekemisistäni. Mielestäni, ilman säännöllistä harrastusta - edes yhtä - lapsi helposti alkaa luuhaamaan kadulla. Viimeistään MURROSIÄSSÄ!
Mielestäni vanhempani ovat tehneet oikein, kun ovat sanoneet, että kun olen noin 16-17 vuotias, saan lopettaa harrastukset jos vain ITSE haluan. Mutta siihe asti oli sopimus, että käyn harrastuksissani.
Enkä ole halunnut niitä lopettaa. Niissä on kiva olla, ja kavereita on enimmäkseen harrastusten parissa. Voin siis tavata kavereitani ja harrastaa yhtä aikaa - KÄTEVÄÄ!
JOTEN VANHEMMAT. ÄLKÄÄ ANTAKO LAPSEN LIIAN AIKAISIN PÄÄTTÄÄ OMISTA MENEMISISTÄÄN. HARRASTUKSET KEHITTÄVÄT LASTA JA ANTAVAT HEILLE AVARAKATSEISUUTTA JA TIIMIHARRASTUS YHTEISTYÖKYKYÄ. SAMALLA LAPSI KEHITTYY, SAA UUSIA KAVEREITA JA TUNTEE OLONSA MUKAVAKSI JA HÄNELLÄ ON HAUSKAA.