Oletteko yleensäkään keskustelleet vanhempienne kanssa ahdistuksesta, kapinahengestä ym.Tiedän ettei kaikkien kera pysty keskustelemaan, mutta suuri enemmistö vanhemmista on tehnyt vuosikausia "tähtenne" töitä, siis hoitoa, teidän hyväksenne. Älkää unohtako heitä!
Kapinamieli
Äiti
6261
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Isän kanssa näistä asioista ei juurkaan pysty keskustelemaan. Äitin kanssa kyllä ja usein ja ei se ole edes vaikeaa.
Isä on aina ollut sellainen, että potkii perseelle että no lähdeppäs lenkille siitä tai teepä ne läksyt nyt. Mutta jos hänelle alkaa jostain epämääräisestä pahasta olosta puhumaan niin ei ymmärrä.
Muistan kerran kun niin paljon ahdisti ja melkein itkin ja sanoin isälle, että tänään en mene kouluun niin se alko huutamaan ja ajoi autolla mut sinne. Lähdin seuraavalla bussilla kotiin.
Miehillä ei ole empatiaa yhtälailla kuin äideillä. Äitini olisi lähttänyt minut hullujenhuoneelle, mutta isä ajoi psykologin, joka sitä ehdotti kirouksien saattamana pos kotoa: "Lapseni ei ole hullu!" Olen nyt ikuisesti kiitollinen isälleni. Lapselleni kun kävi samoin ja joutui hullujen huoneeseen äidin huolen takia - vaikka nyt on suvussa todettu asperger. Hullujenhuoneesta on todella vaikea päästä pois, sillä siellä löytyy diagnoosi kaikkeen poikkeavaan käytökseen. Sanovat, että alakoululaisella on skisofrenia!
Olen äidin kanssa samaa mieltä. Keskustelkaa vanhempienne kanssa. Kyllä he ymmärtävät.
Kaikki puhuvat vain itsestään. Ajatteletko vanhempianne? He rakastavat teitä, Sinua! Moni täällä seilaa itsekseen. Tukeutukaa läheisiinne. Ette tajua mitä vanhenpanne, sisaret, ystävänne kokevat tilanteesi. Et ole yksin. Sinun pitää vaan tajuta se.
Olen kertonut. Ja tuntuu pahalta kertoa ahdistuksesta. En haluu et ne porukat alkais syyttää itseään mun olosta.
Kapinamielisyys yleisesti yhdistetään murrosikään jonkilaisena vivahteena ja aikuisuudessa sairauteen, mutta useimiten kyse nuorella on itsenäistymisestä ja siitä, ettei nuorelle haluta antaa tämän kehityksen mukaisia vapauksia ja oikeuksia. Kyseisiä asioita saattaa tulla vanhempien korviin päivittäin, eikä vanhemmat osaa silti toimia asianmukaisesti saamiensa tietojen valossa. Toisinaan kotiväki syyllistyy itse liialliseen holhoamiseen taikka painostamiseen, jolloin kotiväki itse toimii ongelman aiheuttajana. Nuorten kohdalla pitää muistaa, ettei nuorilta voida edes odottaa aikuisen käytöstä, jolloin kotiväen näkemys saattaa olla liiankin poliittinen ja jälleen ongelmia aiheuttava.
Aikuisten poliittinen erimielisyys ratkeaa useimiten nyrkillä taikka poliisissa. Ikävää mikäli poliisi ei osaa toimia puolueettomasti.