kirjoittelin siihen kaikkea mahdollista ennen muinoin.
Onko teillä päiväkirjoja ja onko ne tallella, luetteko niitä, onko joku muu mennyt lukemaan päiväkirjaasi ja olet suuttunut?
Mitä ajattelet päiväkirjan pitämisestä?
Osaatko kertoa tarinana, vai laitatko vaan tylsästi vastauksen 1) ja 2) ja niin edelleen?
Onko teillä päiväkirjoja ja onko ne tallella, luetteko niitä, onko joku muu mennyt lukemaan päiväkirjaasi ja olet suuttunut?
Mitä ajattelet päiväkirjan pitämisestä?
Osaatko kertoa tarinana, vai laitatko vaan tylsästi vastauksen 1) ja 2) ja niin edelleen?
Vastaukset 4
Vanhimmat
pitämisen n. 10-vuotiaana ja kirjoitan vieläkin sillon tällön vaikka oon jo 19.
Oon huomannu et on kiva lukee jälkeenpäin mitä on joskus nuorempana kirjottanu, ja mulle toi kirjottaminen on ehkä vähän terapeuttistakin, siis että samalla voi purkaa mieltä ja tulee vähän helpompi olo.
Aion jatkaa päiväkirjan kirjottamist niin kauan ku vaan viittin ja on aikaa siihen.
mulla on ihan sama juttu. Meinasin lopettaa kun viime päiväkirja loppui, mutta kumminkin oli pakko vaan jatkaa, ku se rentouttaa. Oon 18w.
Kannattaa kirjoittaa, omista kokemuksista, ajatuksista.Ajan kanssa siitä tule HISTORIAA. Myöhemmin on kiva lukea itse.Ei kannata suuttua, jos joku lukee- alhaista se on- ja kai se häpeääkin sitä. Itse aloitin 18 vuotiaana, nyt on kertynyt vuosia,kirjoitan vieläkin, aiheet vain ovat muuttuneet. Jätän ne joskus tyttärelleni luettavaksi. Luen niitä joskus, kun olen surullinen=muistutan onnellisia hetkiä.Ensirakkauden pettymyksistäkin sain voiton päiväkirjani avulla.
miksi sitä pitäis hävetä muka? Monet kirjoittaa päiväkirjaa. Mut toivottavasti siellä ei ole mitään sellaista mitä ET haluaisi tyttäresi joskuskaan tietävän? Kannattaa lukea ne itse ensin melko tarkkaan???? ehkä??
En mnyt muista mitä tuos aloitukses kirjoitin, kun siitä jo aikaa enkä huomannut tarkastaa sitä nyt, mutta sen halua sanoa että säilytä ihmees ne kirjas!
Itse poltin omani suutuspäissäni kun entinen 8silloinen) miesystäväni luki ne töissä ollessani miltei kaikki ja alkoi niistä minulle uhoamaan.
Poltin ne luetut ja loputkin, lukematta niitä edes itse kuin sieltä täältä.
Mielestäni hän teki törkeän ja anteeksiantamattoman teon!