OLIN

minähän olin alokasaikana ampumakiellossa. minun kuulo meni kokonaan taisteluharjoituksessa. minun korvat ei kestä kovapanosammuntoja eikä upseerien huutoa. sodan aikainen tehtäväni löytyy esikunnista, varushuollosta, propaganda-osastolta tai jostain sellaisesta. helkkarin hienoo kun kirjoittivat kenttäkelpoisuuden kohdalle mitättämän asian. ei tarvitse mennä pauketta kuunteleen. minä olen kuitenkin onnellinen. armeijan jälkeen opiskelin asesepäksi ja nykyjään silloin tällöin toimin asehuoltajana en ampujana, ainakaan ilman kuuöosuojaimia. ikinä ei minusta lääketieteellisesti ole etulinjaan. se johtuu vain herkistä korvista.

Niin, no, melkoisen suurella varmuudella olisi sinut voinut laittaa KP:llä riviin, kun tarkkaan tekee kliinisen tutkimuksen ja ottaa hyvän anamneesin (=esitiedot suomeksi) ja sydänsähkökayrän ja hieman tarkemmin kuuntelee ja selvittelee vielä itse sivuääntä veksissä (ne ovat kuitenkin järjestään ns. hyvälaatuisia ja systolisia eli supistuksen aikana kuuluvia) ja ellei ole aiemmin ollut siviilissä oiretta, niin KP vaan. Mutta: sitten on aina pieni riski, että ellei sitä ole ultraäänellä varmistettu, niin tulee kovassa rasituksessa jotain ongelmia, etenkin jos siviilissä ei ole rasittanut itseään niin, että voisi siitä mitään päätellä. Jos olisi käynyt niin, että olisit saanut sydämeen korjaantumattoman vaurion tai jopa kuollut rytmihäiriöön tai sydämen tulehdukseen tai muuhun sydämeen kohdistuneeseen vaurioon, niin miten sitten suu pannaisiin? Tietenkään sitä riskiä ei mielellään oteta, siinä on varusmiehen terveydestä kyse ja sitten täällä varmaan kirjoiteltaisiin hieman vakavampaan sävyyn, kuoleman sattuessa tietysti omaisten toimesta ja lääkärikin saisi antaa selvityksen ja saisi mahdollisesti huomautuksen asiasta.