Minä perheenrikkojana??

Mintsa

Tästä tulee nyt pitkä juttu mutta johonkin haluan sen purata. Elikkä stoori on tällanen:

Tapasin itseäni 12 vuotta vanhemman miehen puoli vuotta sitten. Hänen kertomansa mukaan hän rakastui minuun samantien. Ystävystyimme ja nykyään olemme hyvinkin läheisiä. Hän on työnsä puolesta paljon poissa kotoa ja työ mahdollistisi myös meidän suhteemme. Mitään enempää ei suhteessamme tapahtunut, koska hän on perheellinen. Tosin he ovat yhdessä vain ja ainoastaan lapsen takia. Mitään parisuhdetta heillä ei ole. Ei läheisyyttä, ei rakkautta.

Olin viikon hänen reissussaan, toisen viikon ja vielä kolmannenkin. Mitään ei välillämme tapahtunut, paitsi henkiset keskustelut. Hän ei tehnyt mitään sellaista jota minä en halunnut. Tunsin kerrankin, että minun tunteillani oli jotain merkitystä. Yht´äkkiä huomasin miten tulin hänestä riippuvaiseksi. Vihasin sitä hetkeä kun erosimme ja tiesin hänen menevän kotiin. Hän kuitenkin soitti aina kun meni ulos kotiportista.

Neljäs ja viimeisin viikko kun olin hänen mukanaansa niin kaikki muuttui. Kaipasin ja sainkin hänet lähelleni. Nukuimme yöt vierekkäin lähellä toisiamme. Hän jopa jäi extra töihin sinä työvuorona, jotta saisi olla kanssani. Mutta kun se eron hetki tuli niin se oli taas yhtä vaikeaa. Ja enkä usko että 25 h puhelimessa tässä kuussa edes riittää.

Hän on kertonut kaiken perheestään ja myös se, että hän haluaa lapselleen onnellisen lapsuuden eikä siksi halua lähteä kotoa ennenkuin lapsi on kouluikäinen. Hän on myös puhunut meistä perheenä mutta äitipuolen rooli hieman pistää miettimään.

Vaikeinta tämä on minulle. Minä olen se, joka on huolissaan perheestä ja syytän itseäni tästä kaikesta. Pelkään olevani perheenrikkoja ja säälin hänen avovaimoaan (joka on täysin uranainen eikä osaa mielestäni arvostaa sitä mitä hänellä on kotona). Mies on ilmoittanut kuitenkin lähtevänsä kotoaan jossain vaiheessa. Ja olisi jo lähtenyt mikäli ei lasta olisi.

Viime viikolla ilmoitin olevani valmis kokeilemaan mikäli meidän suhteemme toimii. Hänelle olen tehnyt selväksi omat periaatteeni, eli en harrasta seksiä ennenkuin olen siihen itse valmis ja olen varma että suhde toimii. Hän arvosti myös tätä periaatetta.

Hänen kanssaan ei tarvitse pelätä ja tiedän olevani turvassa. Se vaan sattuu niin helvetisti kun meistä kumpikin haluaa muodostaa suhteen mutta minä en voi olla ottamatta huomioon hänen perhettään.

Vihaan salailua ja totuuden kertomatta jättämistä. Mitä pitäisi tehdä?

13

1630

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • on nyt

      sinua pahan kerran vedättänyt.
      Itku tosta vielä tulee.
      Yleisin lause ukkomieheltä on: "Olen vaimoni kanssa yhdessä vain lapsen takia". Tai joku variaatio samasta aiheesta.

      • Mintsu

        Ehkä se kuulostaa siltä ja tämäkin on aika traditionaalinen vastaus että tämä on ihan eri juttu. Osasin odottaa tällasta...

        Ei minua niin vaan vedätetä. Eikä minulla ole mitään hävittävää, toisin kun hänellä. Elikä kaipaan asiallisia kommentteja...


      • kirpaisee
        Mintsu kirjoitti:

        Ehkä se kuulostaa siltä ja tämäkin on aika traditionaalinen vastaus että tämä on ihan eri juttu. Osasin odottaa tällasta...

        Ei minua niin vaan vedätetä. Eikä minulla ole mitään hävittävää, toisin kun hänellä. Elikä kaipaan asiallisia kommentteja...

        Hän on ilmoittanut, että lapsi pitää saada ainakin kouluun. Kai nyt itsekin ymmärrät, että ei ihan huomenna muuta sinun luoksesi.
        Todella hyvät vedättäjät vievät myös "kokeneita".
        Sano, että odotat just siihen saakka kun lapsi menee kouluun, etkä sitten usko, että pitää katsoa vielä, kuinka koulu lähtee käyntiin ja siirtyminen yläasteelle ja rippikoulu ja ylioppilasjuhlat....
        Olen vakuuttunut siitä, että jos on kohdannut ihmisen, jonka kanssa haluaa nähdä vanhuudenkin, ei lapsen koulun aloitus estä eroamista. Lapselle voi luoda hyvän suhteen vaikka ei asu samassa osoitteessa ja varsinkin jos kotona on järkyttävää.


      • Mintsu
        kirpaisee kirjoitti:

        Hän on ilmoittanut, että lapsi pitää saada ainakin kouluun. Kai nyt itsekin ymmärrät, että ei ihan huomenna muuta sinun luoksesi.
        Todella hyvät vedättäjät vievät myös "kokeneita".
        Sano, että odotat just siihen saakka kun lapsi menee kouluun, etkä sitten usko, että pitää katsoa vielä, kuinka koulu lähtee käyntiin ja siirtyminen yläasteelle ja rippikoulu ja ylioppilasjuhlat....
        Olen vakuuttunut siitä, että jos on kohdannut ihmisen, jonka kanssa haluaa nähdä vanhuudenkin, ei lapsen koulun aloitus estä eroamista. Lapselle voi luoda hyvän suhteen vaikka ei asu samassa osoitteessa ja varsinkin jos kotona on järkyttävää.

        Itse asiassa en tiedä jos edes itse viitsin sen vertaa odottaa! Olen myös kysynyt häneltä, että mitä hän odottaa minulta! Siis meinaan sitä että luuleeko hän tosiaan että minä istun kotona odottamassa niin kauan että jos vaikka sit yritettäis. Ei käy! Antaa ajan näyttää.. Parin kuukauden päästä luulen ratkaisuni tehneen!


    • kokemusta on!

      Ensinnäkään et olisi hänen lapselleen "äitipuoli", lapsellahan on äiti ?? Älä ikinä kuvittele että olisit äitipuoli, se loukkaa lasta ja se loukkaa lapsen äitiä. Äitipuoleksi kelpaat vasta jos äitiä ei ole ja lapselle sopii että adoptoit hänet. Muussa tapauksessa olet "isän uusi nainen", sinulla on joku nimikin, ja lapsen kanssa pyrit ytulemaan toimeen ja ehkä teistä tulee kavereita.

      Toisekseen, kehottaisin että mies muuttaa ensin omilleen (n. vuosi). Vaikka olisi "turhaa ja kallista"'maksaa kahdesta asunnosta kun kuitenkin olisitte "aina" yhdessä, mutta miehelle on hyvä saada jotkut perusasiat järjestykseen ennen uuteen suhteeseen loikkaamista.

      Kolmannekseen korostan edellistä erilleen muuttoa myös sillä, että hänen avovaimonsa ja lapsensa sopeutuvat eroon ennen kuin joutuvat sopeutumaan sinuun. Muussa tapauksessa saat perheenrikkojan leiman AIHEETTOMASTI ja se ei edistä kenenkään asioita. Päinvastoin. Vaimoilta puuttuu kyky ymmärtää, että toinen nainen EI ole perheenrikkoja, vaimot eivät ymmärrä jos miehen mielestä av(i)oliitto on jo vuosia ollut ohi, vaikka muodollisesti yhdessä on asuttu. Poikkeuksellisiakin vaimoja on, ja heille nostan hattua!

      Neljännekseen, suhteenne taitaa olla aika tuore, ja tuoreutta pitää yllä rajoitettu aikanne. Korostan kohtaa kaksi, erillään asuminen. Katsokaa millaista elämänne on, jos miehen ei tarvitse valehdella vaimolleen sinusta, vaan voitte tavata vapaasti silloin kun se on mahdollista. Vasta siten testaatte millaista suhteenne olisi ja onko siinä pohjaa yhteen muuttoa varten.

      Viidennekseen: miehen on syytä keskustella avovaimonsa kanssa heidän suhteestaan, ja jättää sinut jutun ulkopuolelle. Sillä totuushan on, että sinä et ole heidän välejään rikkonut, vaan heidän suhteensa on miehen mielestä ohi ? Eikö niin..?

      JOS siis uskotte miehen kanssa, että teidän suhteenne on rakkautta, niin se kyllä kestää että luotte suhteellenne hyvän pohjan maltilla. Hosumalla tulee vain k-päisiä lapsia kuten sanotaan.

      • Mintsu

        Tuo äitipuoli-juttu toi näkemykseen uutta valoa ja helpotusta.

        Yhteenmuuttaminen ei minun osaltani tulisi vielä kuuloonkaan elikkä siinäkin ollaan samaa mieltä. Välimatkaa meillä kuitenkin on reilut 100 km ja minulla on oma elämäni täällä. En ole siitä valmis luopumaan noin vain varsinkaan jos suhde ei toimi niin joutuisin täällä "aloittamaan alusta". Itse tarvitsen paljon omaa aikaa ja omaa tilaa. Siksi myös aion pitää oman asuntoni vaikka muuttaisin minne.

        Itse olen sitä sanonut että minullahan on vain miehen näkökulma suhteesta. Enhän voi tietää jos hän valehtelee. Olen kuitenkin reissuillamme nähnyt heidän yhteydenpitonsa, mikä rajottuu kerran pari viikossa ja silloinkin asia on tärkeä. Yleensä lapseen liittyvä. Me sen sijaan soittelemme vähintään neljä kertaa päivässä, pelkästään siksi että saa toisen ääntä kuulla ja kysellä miten päivä on sujunut.

        Olen myös yrittänyt miehelle sanoa että korjaisivat suhteensa ja jatkaisivat onnellisina mutta "sellaista paskaa hän ei jaksa enää kuulla". He ovat asioista monta iltaa keskustellut ja mies sanoi että viimeisen 1,5 vuoden aikana avovaimo on sulkenut hänet pois kokonaan elämästään.

        Olen myös sitä miettinyt että mistä voin tietää ettei hän tee samaa minulle. Vastaus oli että jos suhteessa on kaikki mitä tarvitsee niin kukaan ulkopuolinen ei pysty siihen puuttumaan tai vaikuttamaan. Hän on myös oppinut sen, että ongelmiin on puututtava heti eikä sitten kun on liian myöhäistä, kuten nyt.

        Tuntuu vain niin pahalta kun tietää että johonkuhun sattuu kun tehdään ratkaisu. Jos ei se ole avovaimo niin se olen minä.


      • soittelu
        Mintsu kirjoitti:

        Tuo äitipuoli-juttu toi näkemykseen uutta valoa ja helpotusta.

        Yhteenmuuttaminen ei minun osaltani tulisi vielä kuuloonkaan elikkä siinäkin ollaan samaa mieltä. Välimatkaa meillä kuitenkin on reilut 100 km ja minulla on oma elämäni täällä. En ole siitä valmis luopumaan noin vain varsinkaan jos suhde ei toimi niin joutuisin täällä "aloittamaan alusta". Itse tarvitsen paljon omaa aikaa ja omaa tilaa. Siksi myös aion pitää oman asuntoni vaikka muuttaisin minne.

        Itse olen sitä sanonut että minullahan on vain miehen näkökulma suhteesta. Enhän voi tietää jos hän valehtelee. Olen kuitenkin reissuillamme nähnyt heidän yhteydenpitonsa, mikä rajottuu kerran pari viikossa ja silloinkin asia on tärkeä. Yleensä lapseen liittyvä. Me sen sijaan soittelemme vähintään neljä kertaa päivässä, pelkästään siksi että saa toisen ääntä kuulla ja kysellä miten päivä on sujunut.

        Olen myös yrittänyt miehelle sanoa että korjaisivat suhteensa ja jatkaisivat onnellisina mutta "sellaista paskaa hän ei jaksa enää kuulla". He ovat asioista monta iltaa keskustellut ja mies sanoi että viimeisen 1,5 vuoden aikana avovaimo on sulkenut hänet pois kokonaan elämästään.

        Olen myös sitä miettinyt että mistä voin tietää ettei hän tee samaa minulle. Vastaus oli että jos suhteessa on kaikki mitä tarvitsee niin kukaan ulkopuolinen ei pysty siihen puuttumaan tai vaikuttamaan. Hän on myös oppinut sen, että ongelmiin on puututtava heti eikä sitten kun on liian myöhäistä, kuten nyt.

        Tuntuu vain niin pahalta kun tietää että johonkuhun sattuu kun tehdään ratkaisu. Jos ei se ole avovaimo niin se olen minä.

        "Me sen sijaan soittelemme vähintään neljä kertaa päivässä, pelkästään siksi että saa toisen ääntä kuulla ja kysellä miten päivä on sujunut."

        Huhhuh, eikö vähempikin riittäisi? Ei kuulosta ihan terveeltä. Tietysti suhteen huumavaiheessa (jota tekin nyt ilmeeisesti elätte) tuo voi olla ok, mutta älä nyt ainakaan puhelinsoittojen määrällä vertaile itseäsi miehen avovaimoon! Ja mistä sitä paitsi niin tarkkaan tiedät miehen soittojen määrät ja sisällöt avovaimolleen?

        En voi epäillä miehen tunteita sinua kohtaan suuntaan tai toiseen kun en tilannetta tarkemmin tunne, mutta suosittelisin pistämään vähän jäitä hattuun. Kuten joku aikaisemmin ketjussa totesi, jos rakkaus on molemminpuolista, niin mies kyllä tekee pian ratkaisunsa erota avovaimostaan. Lapseen ja hänen kehitykseensä vetoaminen on typerä tekosyy, älä tyydy tuollaisiin selityksiin!


      • smargii
        soittelu kirjoitti:

        "Me sen sijaan soittelemme vähintään neljä kertaa päivässä, pelkästään siksi että saa toisen ääntä kuulla ja kysellä miten päivä on sujunut."

        Huhhuh, eikö vähempikin riittäisi? Ei kuulosta ihan terveeltä. Tietysti suhteen huumavaiheessa (jota tekin nyt ilmeeisesti elätte) tuo voi olla ok, mutta älä nyt ainakaan puhelinsoittojen määrällä vertaile itseäsi miehen avovaimoon! Ja mistä sitä paitsi niin tarkkaan tiedät miehen soittojen määrät ja sisällöt avovaimolleen?

        En voi epäillä miehen tunteita sinua kohtaan suuntaan tai toiseen kun en tilannetta tarkemmin tunne, mutta suosittelisin pistämään vähän jäitä hattuun. Kuten joku aikaisemmin ketjussa totesi, jos rakkaus on molemminpuolista, niin mies kyllä tekee pian ratkaisunsa erota avovaimostaan. Lapseen ja hänen kehitykseensä vetoaminen on typerä tekosyy, älä tyydy tuollaisiin selityksiin!

        Oi voi Sinua. Taidat yrittää epäluulon kylvöä väärään kohteeseen :) ,,säälittävää''


      • kokemusta on!
        Mintsu kirjoitti:

        Tuo äitipuoli-juttu toi näkemykseen uutta valoa ja helpotusta.

        Yhteenmuuttaminen ei minun osaltani tulisi vielä kuuloonkaan elikkä siinäkin ollaan samaa mieltä. Välimatkaa meillä kuitenkin on reilut 100 km ja minulla on oma elämäni täällä. En ole siitä valmis luopumaan noin vain varsinkaan jos suhde ei toimi niin joutuisin täällä "aloittamaan alusta". Itse tarvitsen paljon omaa aikaa ja omaa tilaa. Siksi myös aion pitää oman asuntoni vaikka muuttaisin minne.

        Itse olen sitä sanonut että minullahan on vain miehen näkökulma suhteesta. Enhän voi tietää jos hän valehtelee. Olen kuitenkin reissuillamme nähnyt heidän yhteydenpitonsa, mikä rajottuu kerran pari viikossa ja silloinkin asia on tärkeä. Yleensä lapseen liittyvä. Me sen sijaan soittelemme vähintään neljä kertaa päivässä, pelkästään siksi että saa toisen ääntä kuulla ja kysellä miten päivä on sujunut.

        Olen myös yrittänyt miehelle sanoa että korjaisivat suhteensa ja jatkaisivat onnellisina mutta "sellaista paskaa hän ei jaksa enää kuulla". He ovat asioista monta iltaa keskustellut ja mies sanoi että viimeisen 1,5 vuoden aikana avovaimo on sulkenut hänet pois kokonaan elämästään.

        Olen myös sitä miettinyt että mistä voin tietää ettei hän tee samaa minulle. Vastaus oli että jos suhteessa on kaikki mitä tarvitsee niin kukaan ulkopuolinen ei pysty siihen puuttumaan tai vaikuttamaan. Hän on myös oppinut sen, että ongelmiin on puututtava heti eikä sitten kun on liian myöhäistä, kuten nyt.

        Tuntuu vain niin pahalta kun tietää että johonkuhun sattuu kun tehdään ratkaisu. Jos ei se ole avovaimo niin se olen minä.

        Vaikka kuinka haluaisi erota puolisostaan, niin lapsesta eroaminen on eri asia. Se nostaa erokynnystä kummasti, eikä ulkopuolinen sellaista ehlposti ymmärrä. Että miksi jatkaa huonoa av(i)oliittoa vain lapsen takia. Silti, jos mies haluaa eron, hänen on kyettävä siihen. Toisaalta hänen olisi kyllä kyettävä selvittämään myös miksi avovaimo on sulkenut hänet elämästään. Harvoin asia noin yksisuuntaiinen on kuitenkaan, eli kyllä siinä molempien lusikka samassa sopassa on.

        Ihan jo sen takia, että miehen asenne liiton uudelleen kasaamiseksi on jyrkkä (1,5 vuotta ei nimittäin vielä ole maailmoja kaatava aika jos parisuhteessa on ongelmia..), olisi hyvä että mies ottaisi aikaa itselleen miettiä olisiko suhde kuitenkin vielä... vaikka eipä mies sellaista taida tehdä vaikka sen hänelle joku muukin kertoisi?

        Joka tapauksessa valheessa eläminen ei ole hyvä pidemmän päälle lapsellekaan. Lapsilla on omituinen kyky aistia ja havaita, että asiat eivät ole kohdallaan, vaikka eivät sitä ilmaisisi. Lapsi osaa sulkea vanhempiensa huonon suhteen jotenkin ulkopuolelle, mutta jälkensä se jättää.

        Älä painosta miestä. Hän kai jo tietää mielipiteesi ja asenteesi, joten pallo on hänellä. Vaikutat aika tervepäiseltä ihmiseltä sikäli, että ellei kohtuullisessa ajassa (pari-kolmekin vuotta) asiaan tule muutosta miehen taholta, niin sinä osaat tehdä omat ratkaisusi valheessa elämisen lopettamiseksi. Se sattuu - sen lupaan! vaikka toisenlaista kohtaloa teille toivonkin.


      • Mintsa
        kokemusta on! kirjoitti:

        Vaikka kuinka haluaisi erota puolisostaan, niin lapsesta eroaminen on eri asia. Se nostaa erokynnystä kummasti, eikä ulkopuolinen sellaista ehlposti ymmärrä. Että miksi jatkaa huonoa av(i)oliittoa vain lapsen takia. Silti, jos mies haluaa eron, hänen on kyettävä siihen. Toisaalta hänen olisi kyllä kyettävä selvittämään myös miksi avovaimo on sulkenut hänet elämästään. Harvoin asia noin yksisuuntaiinen on kuitenkaan, eli kyllä siinä molempien lusikka samassa sopassa on.

        Ihan jo sen takia, että miehen asenne liiton uudelleen kasaamiseksi on jyrkkä (1,5 vuotta ei nimittäin vielä ole maailmoja kaatava aika jos parisuhteessa on ongelmia..), olisi hyvä että mies ottaisi aikaa itselleen miettiä olisiko suhde kuitenkin vielä... vaikka eipä mies sellaista taida tehdä vaikka sen hänelle joku muukin kertoisi?

        Joka tapauksessa valheessa eläminen ei ole hyvä pidemmän päälle lapsellekaan. Lapsilla on omituinen kyky aistia ja havaita, että asiat eivät ole kohdallaan, vaikka eivät sitä ilmaisisi. Lapsi osaa sulkea vanhempiensa huonon suhteen jotenkin ulkopuolelle, mutta jälkensä se jättää.

        Älä painosta miestä. Hän kai jo tietää mielipiteesi ja asenteesi, joten pallo on hänellä. Vaikutat aika tervepäiseltä ihmiseltä sikäli, että ellei kohtuullisessa ajassa (pari-kolmekin vuotta) asiaan tule muutosta miehen taholta, niin sinä osaat tehdä omat ratkaisusi valheessa elämisen lopettamiseksi. Se sattuu - sen lupaan! vaikka toisenlaista kohtaloa teille toivonkin.

        Vastasin tossa yhdessä kohtaa jo siitä huonon avoliiton jatkamisesta. Mutta hän ei halua lapselleen sitä ruljanssia mikä erosta seuraa. Vanhemmat ovat kumpikin avioeroperheestä ja eivät halua omalle lapselleen samaa kohtaloa, mutta minua ottaa päähän se, että miltä siltä lapsesta tuntuu kun koti on pelkkää kulissia. Lapsi ei kuulemma koskaan sitä saa tietää, oli vastaus.

        Asiassa pistää myös miettimään se, kun miehen työkaveri on käynyt neljän vuoden aikana saman läpi. Pari vuotta sitten tämä mies ilmoitti kotona että on aika lähteä eri teitä ja tällöin he muuttivat virallisesti yhteen tämän toisen naisen kanssa. Tänä päivänä he ovat onnellisesti yhdessä ja kuin vastarakastuneita. Itse sen totesin kun 2 vuorokautta reissattiin yhdessä kaikki neljä.

        Tuntuu ettei asioihin löydy tänään tai huomenna ratkaisua vaan tämä on pitkä prosessi ja aika näyttää mihin suuntaan lähdetään.

        Vaikeinta tässä minulle on se, että olen ainoa joka omassa lähipiirissäni syytän tästä itseäni. Olen melkein pettynyt kun kuulen sanat: kuuntele sydäntä ja tee ratkaisut sitten kun siltä tuntuu. Niinhän se on, mutta joskus se on vaan niin vaikeeta että toivois jonkun toisen tekevän ratkaisut!


    • jooo

      "vaimoni ei ymmärrä minua" "ei meillä ole enää vuosiin ollut rakkautta tai läheisyyttä". ja mistäs tiedät?? oletko puhunut vaimon kanssa tai kuullut joltain vaimon tuntemalta että näin on.

      todennäköisesti näin ei ole. mies esittää kotona aviomiestä, ja luuletko että mies on jaksanut olla ilman seksiä kun hän on sinun antautumista odotellut?
      kyllä niillä vaimon kanssa sängyssä silloin tällöin puuhaa riittää, älä uskottele itellesi muuta. kun aviomieheni piti teerenpeliä toisen naisen kanssa (selvisi minulle vasta vuoden jatkuttuaan), meillä oli samaan aikaan hyvä ja vilkas seksielämä. mies oli vain sika.

      • Mintsa

        Itse asiassa avovaimon kanssa olen puhunut, ihan vahingossa. Juississa hän oli ja oikein ystävällinen, mutta kun asiasta miehen kanssa keskustelimme niin kävikin ilmi että ystävällisyys olikin teeskenneltyä ja hän itse sen tunnusti krapulasta selvittyään. Hän sanoi minun sanomat asiat juuri päinvastain miehelle. Säälittää..

        Se mitä heidän makuuhuoneessaan tapahtuu niin uskon kyllä miestä. Kuvioissa on sellaisia tapahtumia avovaimon elämässä mitkä eivät minulle yhtään kuulu, saatika alkaisin niitä täällä kertomaan, mutta mistä tiedän että mies puhuu totta. Tai enhän minä sitä voi tietää mutta kun tuntuu siltä.

        Avovaimon tuttujen kanssa en ole keskustellut mutta ei ole mieskään koska heillä ei yhteisiä ystäviä ole. Miehen ystävät sen sijaan tiedän (en tunne) ja he tietävät minusta ja tästä jutusta. Sekin kertoo jo, jos mies avautuu heille. Ja on myös tehnyt selväksi ettemme ole harrastaneet seksiä. Eli ei mitään "sellaisia juttuja".

        Kun olen kysynyt että mitä tapahtuisi jos avovaimo saisi tietää niin vastaus olisi että kiireen vilkkaan sosiaaliin anomaan huoltajuutta ja lusikat jakoon. Siinä alkaisi sellainen hässäkkä. Ja sitä hän ei halua lapselleen. Minkä minä sit taas ymmärrän täysin.

        Että näin... Vieläkö oli jotain?


      • pantannut

        Ei kaikki miehet ole seksin perään.Mä olin yli kolme vuotta ilman kun oma akka ei kiinostanut.Sen takia en voinu pettääkkään kun mä en tiennyt seisooko mulla enää.No se tuli todistettua kännipäissä kun yhden naisen matkaan läksin että pelit toimi.Sit sain jostain itseluottamusta. Erottiin.Nyt mulla on vakituinen emäntä uusi.Eikä tarvitte epäillä jotta onko musta tullut eunukki.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. en vaan saa häntä pois

      Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va
      Ikävä
      176
      2025
    2. Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi

      “Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe
      Suomi24 Blogi ★
      36
      1709
    3. Ohhoh! Glamourmalli Elena, 29, teetti tiimalasivartalon - Vei rahaa ja tuotti tuskaa - Katso kuvat!

      Transtaustainen glamourmalli Elena Vikström on käynyt vuosien ajan plastiikkakirurgisissa toimenpiteissä. Tästä näet lopputuloksen: https://www.suomi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      8
      1358
    4. Sinä olet tärkeä

      Herätät minussa kunnioitusta. Kiehdot minua. En oikein saa kiinni sinusta. Ehkä juuri siksi. Aistin että sinäkin pidät minusta. Vetovoima on ollut alu
      Ihastuminen
      59
      1171
    5. Ostiko Martina uuden ponin tyttärelleen, vai oliko myös Stefan itsekkin valitsemassa ponia .?

      Kiva kun on tyttärelle mielekäs harrastus annettu, ehkä vielä on tulevaisuudessa hänelle tärkeä ja valitsee sen perusteella tulevan ammatin.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      224
      1169
    6. Varisjärvellä mersu.

      Varisjärven tiellä tuli vanhamersu kylkiedellä mutkassa vastaan ja vähällä keulaan mutta tökkäs penkkaan, hyppäsin omasta autosta ulos ja kävin kiskas
      Suomussalmi
      16
      1024
    7. Mitähän ajattelet J

      Tästä kaikesta? Mä välitän susta oikeasti.
      Ikävä
      60
      945
    8. Belorf haistattaa seuraajiaan "You can hate me now"...

      Vai haistattaako lompakkoa, joka taisi viimeinkin ymmärtää häipyä Sofian ulottumattomiin ? Sofia raukka on niin typerä, että ottaa nostetta "omasta tv
      Kotimaiset julkkisjuorut
      58
      934
    Aihe