BÄNDIRIIDAT?

Maailma on täynnä bändiriitoja, milloin kyse on taiteesta, milloin rahasta, joskus mene morsmaikot väärään sänkyyn jne. Takavuosien suurin syy riitoihin oli ”myrkyt”, kun jätkät oli puolivuotta keikkarundilla monet oli täysin vinttipimeenä. Osa ryyppäsi aivonsa hyytelöksi ja sekakäyttäjinä poistuivat nuorina (Häkkinen ja Järvinen) näitä oli ja on maailmalla tuhansia.

Se maailma jossa monet bändit elää on jotain muuta kun hitsarin työt Kiteen konepajalla. Täysin riidaton bändi on kummajainen, ei sellaista olekaan. Jätkien kesken turpaan mättö ei ole mikään harvinaisuus, kun oikein sekaisin ollaan morsiamesta tulee nyrkkeilysäkki pumpattavan barbaran ohessa.

En tällä sitä tarkoita, että Tuomas ja pojat paukuttaisivat toisiaan otsaan, kyllä siellä riidat tunnetaan, ilman riitoja ei synnyt mitään. Se tuo bändiläisyys on vakava tauti eikä se hellitä iän myötä riidoista huolimatta (Rolling Stones) veri vetää keikoille ja studiossa voi olla joskus kivaa, ilman myrkkyjä ja viinaa. Yleisö, musiikki ja suosio palkitsee, parantaa haavat ja antaa intoa taas uuteen yrittämiseen.