Kun runoratsuni kuuli Lyylin kaupunkimatkasta se rupesi vikuroimaan niin että. Täytynee yrittää!
Päätti Lyyli kaupunkiin lähteä
vähän katsomaan maailmata
tutkimaan, katsomaan, väkeä, mäkeä
erilaista ja suurempata.
Ei muuta kuin päälle rimplenepuku
ja päähän pillerhattu
mutta varalta että kateiden suku
näkis sulan - se on pois leikattu.
Mutt sittenpä sattui kauheita
piti soppaa valmistella
ja sauvasekoitin apuna
pikkusen muhennella.
Pyörähti terä pikkusen
tuli sormiin haavat suuret
Tääkö matkaani tekee tepposen
onko tehtävä "tuumat uudet".
Mutta mitäs tässä kuin lääkäriin
sormiin tuppoja laittaan
siispä ensin "lasarettiin"
ja sitten matkaa taittaan.
Vielä punaa huuliin, nenään "putskua"
silmäluomet vähän viheriähän
ja sitten on Lyyli valmisna
elämään vähän villinpähän.
Hyppy autoon ja sitten matkahan
mikä olikaan mulla hoppu
lähdin autollla matkahan
vaikk ol tankista pensa loppu.
Hyvin sentään pääsin Kotkahan
ja poikkesin oikein pubiin
siellä pääsin siten tutustumaan
ystäviin kivoihin, uusiin.
Jälkeen muutaman martinin
rupes laulu sujumaan mulla
ja kera pöytäkaverin
vuoro karaokelaulun tulla.
Näin sujui ilta Kotkassa
niin kovin lupsakasti
näitä mukava ompi muistella
kotimatkalle,- portille asti.
Ruum söörvis, pliis ja ja gud nait
tämä reissu nyt saa päättyä kait
koko Lyylin piknik
Hyvää yötä vaan ja - hik.
Päätti Lyyli kaupunkiin lähteä
vähän katsomaan maailmata
tutkimaan, katsomaan, väkeä, mäkeä
erilaista ja suurempata.
Ei muuta kuin päälle rimplenepuku
ja päähän pillerhattu
mutta varalta että kateiden suku
näkis sulan - se on pois leikattu.
Mutt sittenpä sattui kauheita
piti soppaa valmistella
ja sauvasekoitin apuna
pikkusen muhennella.
Pyörähti terä pikkusen
tuli sormiin haavat suuret
Tääkö matkaani tekee tepposen
onko tehtävä "tuumat uudet".
Mutta mitäs tässä kuin lääkäriin
sormiin tuppoja laittaan
siispä ensin "lasarettiin"
ja sitten matkaa taittaan.
Vielä punaa huuliin, nenään "putskua"
silmäluomet vähän viheriähän
ja sitten on Lyyli valmisna
elämään vähän villinpähän.
Hyppy autoon ja sitten matkahan
mikä olikaan mulla hoppu
lähdin autollla matkahan
vaikk ol tankista pensa loppu.
Hyvin sentään pääsin Kotkahan
ja poikkesin oikein pubiin
siellä pääsin siten tutustumaan
ystäviin kivoihin, uusiin.
Jälkeen muutaman martinin
rupes laulu sujumaan mulla
ja kera pöytäkaverin
vuoro karaokelaulun tulla.
Näin sujui ilta Kotkassa
niin kovin lupsakasti
näitä mukava ompi muistella
kotimatkalle,- portille asti.
Ruum söörvis, pliis ja ja gud nait
tämä reissu nyt saa päättyä kait
koko Lyylin piknik
Hyvää yötä vaan ja - hik.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Loukkaantunut kun Sinun ihanan matkakertomuksesi runomuotoon yritin vääntää. Olen aika ajattelematon!!!!!
herranen aika mites tuosta loukkantua,suosion osotushan tuo runo on.otin sen kopiona,ko saan kehitettyy kuvat niin on reissusta kertomuskin.
aatteles minul oli kamera kaks vuotta ,enkä tienny et siin on sisään rakennettu salamavalo.
nyt sain kuvia karaokestakin,kun pöytäseurueen mies sano et tällähän saa täälläkin kuvan kun on salamavalo.
se kun ei tunne laiteita niin, mutta hyvä kun edes nyt sain tietää.
kiitos runosta.
Lyyli, lyyli
säilytä tuo tyyli
Kyllähän olet nimimerkkisi veroinen. Kun olen aika uusi täällä ja muitakin saattaa olla kerohan mistä nimimerkkisi sai alkunsa .Ovatko toiset sen sulle joskus antaneet vai aattelitko itse?
Oikein nimimerkki kuitenkin menee ja sitten kun täällä on vielä Frederiikka joka oli kai Ruuneperin puoliso.
Oma nimimerkkini pääsi vahingossa joskus käsistä ja vielä huutamalla (isot kirjaimet) se ei kuvaa minua muuta kuin että mummu jo olen.Kuitenkin olen tottunut käyttämään sitä ja se tuntuu nyt jo omalta.
tuo salamavalojuttu. Se on nääs minulle niin tuttu! Olen saanut ystävältäni kameran, jonka pitäisi olla "idioottivarma-juttu". Mutta ainakaan minulle se sitä ole. Aina on jotain möhlinkiä minun filmauksissani. Hassuin juttu kävi noin kuukausi sitten, kun vein filmiä kehitettäväksi. Olin "filmannut" 50-vuotissynttäreitä oikein olan takaa. Ihmeteltiin, että onpas paljon kuvia jäljellä filmissä - aina vaan salamavalo välähtää, vaikka täyttä jo numerot näyttää. Ja arvaapas mitä! Kamerassa ei ollut filmiä ollenkaan. - Arvaa, olinko nolo...
Tuota noin... Vanhan Kellarissako silloin tanssahtelit, Gubbe-Ystävämme?
Kyllähän Lyylin kanssa varmasti olis mukava matkustaa ja Sinutkin ottaisi ehkä mielelläänkin mukaan, tuttujakin jo olette.
Voisinhan minä tietysti istuttaa Sinut Lyylin viereen etupenkillä ja ajattaa sellainen runomatka Mazdalla. Ei kukaan kyllä Lyylin kerrontaan yllä.
Olen vissiin nojaillut wanhalla sinun kretonkiisi!
Muistelepa tangoa, jossa nuorekas ja ryhdikäs gubbe-tyyppi vei ja sormellaan pehmeästi tunnusteli daisarin reunamuksia - minähän se olin.
kun tuo muisti pätkii jo pahasti...
Hämiksellä Gubbe!