Olen tosiaan 18-vuotias ja minulla on poikaystävä, jonka kanssa olen seurustellut kohta parisen vuotta ja vietän hänen kanssaan paljon aikaa.. yleensä olen hänen kotonaan. Äitini on jotenkin kauhean vaikeaa sulattaa tätä asiaa, etten ole niin paljon enää kotona.
Olen perheen ainoa lapsi, joten äitini suhtautumisen jotenkin ymmärtää, mutta tämä alkaa käymään minulle todella raskaaksi. Aina kun tulen kotiin saan kuunnella äidiltä huutoa, valitusta, vittuilua kaikesta. Joskus äiti huutaa suoraan että häntä ottaa pannuun kun en ole ikinä kotona.. yleensä kuitenkin hän korvaa suoraan sanomisen juuri jollain muulla edellä mainitulla tavalla.
Olen hänelle monesti sanonut, että olen mieluummin poikaystäni luona kuin kotona (en oikein nauti kotona olosta vaikka poikaystäväni olisi meillä), mutta äitini ei oikein kuule eikä ymmärrä mitä hänelle puhun.
Kyse ei kuitenkaan ole siis siitä että äidilläni olisi jotain poikaystääni vastaan, vaan ilmeisesti minun aikuistumiseni on ongelma ja se että vietän niin paljon enemmän aikaa poikaystäväni kanssa kuin esim. kotona. En sitten tiedä mitä hän toivoisi minun tekevän.. istuvan yksin kotona?
Ei ole mielestäni hyvä asia, että tuntuu aina pahalta mennä kotiin. Äidilläni ja minulla on muuten hyvät välit.. meillä on monesti ihan hauskaa yhdessä, mutta aina kun olen ollut poikaystävälläni, kaikki menee pieleen. Tulee niin paha olo, ettei tiedä mitä pitäisi tehdä. Puhuminen ei oikein tunnu auttavan, koska asiallinen puhuminen muuttuu aina väkisin riidaksi, ovien paiskomiseksi ja mykkäkouluksi.
Mikä avuksi? Ei tunnu yhtään hyvältä...
äidin kanssa ongelmia
3
553
Vastaukset
- mutsi
en tiedä toimisiko tämä teillä mutta voithan kokeilla:
Esitä vain kysymyksiä äidillesi silloin kun hän käy kuumana.
Esim: miksi sä huudat, mitä sä haluisit että tekisin, ootko sä ollu yksinäinen ku oon ollu pois, pelkäätkö sä et mulle sattuu jotain jne..
Älä esitä yhtään puolustukseksi käyttämiäsi lauseita, laske kymmeneen ja jatka kysymyksillä.
To tehosi minuun ja jouduin miettimään miksi raivoan nuorelle aikuiselle ja jouduin sanomaan ääneen suurimmat pelkoni, sillä en usko että myöskään sinun äidiltäsi tulee vastaukset tuosta vaan, vaan hänkin joutuu miettimään tosiaan MIKSI. - Nunia
Mulla on vähän samanlainen kokemus, tosin en ole ainoalapsi mutta esikoinen kuitenkin. Vietin kaiket päivät poikaystäväni luona (lopulta asuin siellä), koska kotona sain osakseni juuri huutoa ja raivoamista syistä, jotka todella olivat naurettavia. Esim. että en juuri sillä hetkellä lukenut kokeeseen, jota ei edes ollut tulossa yms.
Tuo alkoi kutakuinkin kun olin 18, 19v asuin poikaystävän luona ja kävin kotona 1-2 kertaa kuukaudessa, ja lopulta muutettiin poikaystävän kanssa omaan kämppään. Silloin se tilanne raukesi. Melkein kaksi vuotta olen asunut nyt poissa, enkä kertaakaan ole vanhempieni kanssa tapellut, kertaakaan kukaan ei ole huutanut tai arvostellut, vaan pikemminkin tekemiäni asioita kunnioitetaan ja saan arvostusta osakseni, mielipiteilläni on väliä.
Luultavasti sinun äidilläsi on sama vaihe, kun mun vanhemmillani oli. Olin periaatteessa aikuinen, oli aika lentää pesästä, mutta jumitimme siinä välimaastossa, olin lähtenyt ja silti olin vielä siellä. Vanhemmat eivät sitten tilannetta osanneet käsitellä vaan yrittivät väkisin pitää minua muotissa, josta olin jo kasvanut ulos. Kun muutin pois, tilanne raukesi, muotti katosi ja vanhempien oli pakko hyväksyä muutos. Kyllä he alkujärkytyksen jälkeen kannustivat, ostivat kalusteita yms. asioita ja soittelevat melkein päivittäin.
Tosin ymmärrettäväähän on, että sinulla ehkä ei ole mahdollisuutta muuttaa heti. Kannattaa silti ottaa asia esille äitisi kanssa ja kysyä, mitä mieltä hän olisi siitä. Äitisi varmasti on huomannut, että olet ajautumassa kauemmaksi ja luulee, että huuto ja raivoaminen pitävät sinut kotona. Sinä ja äitisi olette kasvaneet liian suuriksi samaan taloon. - kurjaa..
Mulla on myös ongelma äidin kanssa ja luulen että suurin syy on myös poikaystävä.. meillä ongelmaa tosin pahentaa se, että äiti on vahvasti sitä mieltä että mun poikaystävä on täysin väärä mulle.. ja ne ei oikein tuu juttuun..Olen siis 18 ja joudun asumaan kotona kun ei oo varaa omaan kämppään ja nyt se on hiertäny mun ja äidin välit jo tosi huonoon kuntoon.. Se on kamalaa miten paljon se henkisesti itteään rasittaa ku tuntuu että sama mitä tekee niin saa kuulla valitukset äidiltä.. Mä alan olla ainaki tän asian kans ihan poikki.. sen lisäks äiti heittäytyy aina marttyyriks ja jos tulee riita ni lopuks se kääntyy siihen että mun äiti rupee puhumaan kaikkea että: "helpompaahan teillä ois kaikilla jos mua ei oliskaan" jne.. Sit mulle tulee taas huono omatunto vaikka en edes tiedä mistä.. :(
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Räppäri kuoli vankilassa
Ei kuulemma ole tapahtunut rikosta. Sama vahinkohan kävi Epsteinille. https://www.hs.fi/suomi/art-2000011840869.html "944233Välillä kyllä tuntuu, että jaat vihjeitä
Mutta miten niistä voi olla ollenkaan varma? Ja minä saan niistä kimmokkeen luulemaan yhtä sun toista. Eli mitä ajatella293213No kyllä te luuserit voitte tehdä mitä vaan keskenänne, sitä en ymmärrä miksi pelaat,nainen
Pisteesi silmissäni, edes ystävätasolla tippui jo tuhannella, kun sain selville pelailusi, olet toisen kanssa, vaikka ol452340- 351358
- 10949
- 136936
- 6894
Masan touhut etenee
Punatiilitalon tietotoimiston mukaan Masa on saanut viimein myytyä kämppänsä ja kaavoittaa uudelle lukaalille tonttia pa12832Naisten ja miesten tasoeroista
Oletteko huomanneet, että naisissa ylemmän tason naiset ovat sinkkuja, ja miehissä alemman tason incelit? Toimivat paris124786- 11770