Haikaranpesästä

kaikkiin kysymyksiisi löytyy vastaus ja paljon muutakin tietoa

http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,660,546,960,1144,1169

Hienot puitteet, kuin hotellihuone. Valmennuksissa käydään monesti. Sinne pääsee vain jos kaikki on kaikin puolin kunnossa ja putoaa jos matkan varrella tai synnytyksessä tulee vähänkään ongelmia. Huono puoli: siellä ollaa 2 vrk synnytyksen jälkeen. Vaikka et olisi valmis lähtemään kotiin, niin se on lähdettävä. Nyt varmasti tuntuu että hyvin se aika riittää, mutta entäs jos vauva ei esim opikaan imemään rinnalla kunnolla siinä ajassa..

Itse olin siellä juuri. Henkilökunta oli älyttömän ystävällistä ja avuliasta. Tunsin todella, että toiveitani kuunneltiin, ja arvostin myös kätilöiden aktiivisia ehdotuksia eri kivunlievitysmenetelmistä, ponnistusasennoista ym. Meillä oli perhehuone, jossa sain olla 5 vrk. Siihen mennessä imetys oli jo käynnissä, olin toipunut ja oppinut lapsen hoitoa. Ja lapsikin oli selvinnyt keltaisuudesta ja painonputoamisesta.

Synnytyssalissa oli kaikkea härveliä saatavilla (myös kovat lääketieteelliset menetelmät), osasto taas oli tosi kodikas ja lämminhenkinen. Moni käytti omia vaatteita enimmästä toivottuaan ja sekin toi osastolle tiettyä ei-laitosmaisuutta. Samoin se, että henkilökunta oikein rohkaisi käymään välillä ulkona (lapsi vauvalassa sen aikaa) happea haukkaamassa. Vierailuajat oli selkeät, tosin niitä sai myös soveltaa. Osastolla pääasiassa oli lapsen ja äidin hyvinvointi, sen kyllä huomasi.

Imetystä tuettiin aktiivisesti ympäri vuorokauden, mutta ei tuputettu, jos huomattiin, että äidille sopi / äiti halusi ruokkia lasta muulla tavoin.

Minä ainakin tunnen, että lapseni sai Tammisaaressa parhaan mahdollisen alun, samoin oma äitiyteni. Olisi se varmaan ollut mahdollista jossain muuallakin, mutta tämä kokemus ainakin osoittautui ihan 120% hyväksi. Toivottavasti sinullakin aikanaan, mihin sitten päädytkin!

Luinpa sitten minäkin sieltä Haikaranpesän sivuilta, että sinne ei oteta synnyttäjiä, joilla on joku perussairaus.

Minulla on havainen paksusuolentulehdus, mikä ei sinällään ole kovin suuri ongelma, jos pysyy remissiossa. Olin jo ajatellut mahdollisuutta synnyttää toinen lapsi haikaranpesässä, koska ensimmäinen synnytys normaalilla osastolla oli perin "laitosmainen" ja epiduraalit ym. suorastaan pakotettiin ottamaan. No, se siitä. Seuraavakin synnytys tulee luultavasti olemaan samanlainen :(