Mitä mun pitäis oikee tehä ku mun suoli ja ruuansulatus ei enää toimi?Oon onnistunuki jo pitää välipäivii noiden ruuansulatus-ja ulostuslääkkeiden kaa.Mut sit jos en oo ottanu nii seuraavana päivänä mun vatsa ei toimi eikä mult tuu mitää ja kaikki ruoka on vaan kerääntyny vatsaa ja vatsa on kipee (tosin myös vaik otanki lääkkeit.Ja jos otan niit lääkkeit nii niiden vaikutukset tulee normaalii myöhemmin.Ja tän kaiken seurauksena mun näläntunne on mmuuttunu ihan omituiseks.Oon ennen ollu anorektikko (alimmillaan 35,5kg ja 157cm)Ja nykyään enemmänki bulimikko,tosin oksentaminen ei meinaa enää oikee onnistuu.Oon muutenki masentunu ja mietin usein kuolemaa varsinki mun kauheen lapsuuden takii.Haluisin kuitenki parantuu taas semmoseks ikiliikkujaks ja pirteeks ihmiseks sekä jatkaa kunnol mun harrastust (joka tosin on enemmänki ku harrastus)Mitä tähän mennes oon harrastanu yli 8 vuotta.Mut en voi harrastaa enää voimisteluu ellei mun suoli ja vatsa toimi kunnol.Mä haluisin vaan niin kovasti takasin entiselleen.Kaikkein mieluiten siihen aikaan jolloin mun äiti eli.Mä pelkään syödä koko ajan ku mun vatsa ei oikee toimi kunnol nii mult ei tuu sit ollenkaan ulostet ym.Mun pitäis viimeistään saada mun vatsa toimiin nyt kuukauden sisäl tai muuten en pysty kisata kevääl.Enkä mä tiiä mitä mä teen.Mun elämäs ei oo oikee enää mitää iloo ku oon menettäny lähes kaiken tärkeen.(oon pitkä noin 158cm ja painan 46.5-48)Please vastatkaa ja auttkaa mua!
PYYDÄN LUKEKAA JA AUTTAKAA!
Tää on tosi tärkeet
52273
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
ota yhteys lääkäriin.eihän toi voi olla mielekästä.apua saat varmasti ku vaan pyydät.soittasit vaikka ensi terveyskeskukseen.vaikka nyt heti.hommaa apua niin alkaa varmaan myös henkinen puoli korjautua kans.tiiät että joskus se kumminki pitää tehdä.tee se nyt heti ni oot nopeemmi kunnos.eikö vain?
niin, jos haluat parantua ja apua, eihän sitä saa kuin hakemalla :)
Minun tyttäreni ikä nyt 15 v. sai avun
taideterapiasta. Painoi nipin napin 30 kg
pahimmillaan.
Nyt tytölle ruoka maistuu ja "ilmaisussa löytyy"
hyvää Sinulle toivon, ota vain nyt heti rohkeasti yhteys
esim. lastenlääkäriin. Tytölläni oli onni päästä
sellaisen lastenlääkärin hoitoon, jolla
oli "sydäntä", sitä kautta järjestyi taideterapia, tyttö kun vastusti lääkkeitä eikä syönyt ensimmäistäkään. Ja hyvä niin.
Voisit lähteä hakemaan apua terveydenhoitajaltasi. Tilanteesi on hyvin huolestuttava sekä ennenkaikkea vakava.
Kuullostat hyvin masentuneelta sekä väsyneeltä, joten erilaiset keskusteluterapiat hyödyttäisivät sinua varmasti. Ole aktiivinen avun hakemisessa! Mitään et menetä, mutta paljon saat!
Harvemmin osallistun keskusteluihin, mutta ajattelin että mulla ois tosta asiasta kokemusta...ja haluaisin että siitä syömishäiriön sairastamisesta olis jotain hyötyä edes, niin että voin nyt auttaa muita.
Olen nykyisin siis terve ja en kärsi enää syömishäiriöstä. Mutta sairastuin siihen nuorena (kymmenen vuotta sitten) ja paraneminen kesti ainakin viisi vuotta. Minulla oli anoreksia ja alimmillaan painoin saman mitä sinä suurinpiirtein eli n. 35kg ja olin pitkä 156cm. Harrastin myös silloin voimistelua ja muutakin liikuntaa.Harrastus oli minullekin tärkeää.Eikä se silloin auttanut vaikka sanottiin, että minulla on anoreksia... ei sitä itse käsittänyt ja siinä vaiheessa kun käsitti ei pystynyt enää lopettamaan ja alkamaan syödä kunnolla.
Minut pysäytti sitten lopulta se , että vanhemmat passittivat minut lastenpsykiatrian vastaanotolle, en kyllä kokenut että siitä olisi ollut apua kamalasti(mutta jälkikäteen ajateltuna siitä kuitenkin oli). Sovimme sen psygolokin kanssa painorajan 34kg ja jos sen alitan minut otetaan sairaalahoitoon...se pysäytti en halunnut joutua sairaalaan. Ehkä sinuakin kuitenkin auttaisi jos menisit terveyden hoitajan luokse juttelemaan ja kertoisit sille ja pyytäisit että saisit lähetteen jonnekin missä voisit käydä juttelemassa luottamuksellisesti.
Sanoit itsekin: "Mä haluisin vaan niin kovasti takasin entiselleen" ...kuulostaa että haluaisit parantua syömishäiriöstä joka oli ennen anoreksia ja nyt bulimia...se on jo lupaava alku jos on itse se joka haluaa parantua:) Kirjoitit että haluaisit takaisin ikilikkujaksi ja pirteeks...mutta todellisuus vaan on niin ettei kukaan ole aina sellainen, ihmisillä on vaikeita aikoja ja silloin on ihan "tervettä" olla väsynyt ja masentunut.Kuitenkin elämässä pitäisi olla ilon aiheita ja ihmissuhteita joissa kokee olevansa rakastettu. Ikävää että sinun äiti on kuollut...olisi varmasti helpompaa jos hän eläisi. Toivottavasti löydät ystäviä jotka olevat sun tukena tai sukulaisia tai perheesi...
Nykyisestä elämän tilanteesta sen verran että minulla on ollut syömishäiriön jälkeen muita vaikeuksia elämässä ...terveyden kanssa, toinenkin sairaus...josta ei toipumis ennusteet niin loistavia ole. Siitäkin on kuitenkin eletty läpi ja nyt olen ollut todella onnellinen viimeiset puoli vuotta koska olen nyt seurustellut puoli vuotta, eli elämä hymyilee välillä enemmän kuin vähään aikaan. Olen kyllä hyvin kiitollinen perheelleni että he auttoivat vaikeina aikoina ja ymmärrän surusi kun olet menettänyt äitisi. Arvostan suuresti että isä kävi minua kaksi vuotta sitten kun olin sairaalassa joka ilta katsomassa.
Noihin sun vatsa ongelmiin en osaa oikein neuvoa... Mut jos ei syö paljon ei kovin paljon tarvitse varmaankaan vessassakaan käydä. Eli syötkö sä päivittäin sen verran ku pitäis...jos oksentaa niin siitä menee se ruuansulatussysteemi sekasi...Sanoit kyllä että kaikki ruoka kerääntyy vatsaan...Mut se että syö epäsäännöllisesti ei ainakaan paranna vatsa kipuja.En tiedä...toivottavasti löydät jostain apua, että pääset kisoihin keväällä. Nykyisinkin olet painoindeksin mukaan tosi hoikka...varmaan tiedät sen iteki...mutta eihän se syömishäiriöön auto että ton sanoo, kun se on psyykkistä. Ehkä jos sä menisit pyytämään sitä keskustelu apua ...saisit ahdistuneen olon purettua muuta kautta kun tolla tavoin mitä oot jo yrittäny(?)
Toivottavasti mun vastaus ei ollu aivan liian pitkä, et jaksoit lukea.Varmaan ainaki sekava tais olla ku alkaa väsymys tulla ja pitäs mennä koht nukkumaan ku huomen töihi aikasi.Voimia sulle, ehkä täst jotain apuu oli.