tiesittekö että

selviäisit, koska et ole saanut sitä ensimmäistäkään kokemusta? Jos uskonnon harjoittaminen on ensimmäinen älykkyyden merkki ja viimeinenkin? Et ehtinyt mukaan ollenkaan, koska et ole ollut yhtään uskonnollinen? Toivossa on hyvä elää ja rauhassa kuolla.

Uskominen ----> Ateismi?

Miten perustelet kumpaan on typerämpää uskoa:
siihen että muna oli ennen kanaa vai että kana oli ennen munaa?

tunnet ihmisen historiaa ja kehitystä avauksen avaaja on oikeassa. Kun ihminen kehittyi ja äly lisääntyi, ihminen alkoi tiedostamaan olemassaoloaan ja hengellistämään mm. kuolemaan liittyviä asioita. Neanderthalin ihminen ei mm. muuta kuin hautasi kuolleet, mutta myöhemmin ihminen alkoi suorittamaan selviä hengellisiä menoja hautaamisessa.

Eli jos ihminen kerran on muuttunut silloin älykkäämmäksi kuin edeltäjänsä, onko hengellisyyden katoaminen taantumista? Kohti neanderthaalia? Joka ei olemassaoloaan pohtinut? Eläimethän eivät tee niin. Niillä ei ole Jumalaa eikä jumalia.

Mutta mitä vähemmän elollinen olento pohtii olemassaoloaan, sen vähemmän kehittynyt olento on kyseessä. Tätähän tukee mm. evoluutioteoria. Mitä tietoisempi eliö, sen älykkäämpi. Ihminen heikkona fyysisesti olisi hävinnyt maapallolta ilman älyä.

Vai kuinka tietoinen olikaan se yksisoluinen?
Tai ameeba?

Apostoli34 kirjoitti:

tunnet ihmisen historiaa ja kehitystä avauksen avaaja on oikeassa. Kun ihminen kehittyi ja äly lisääntyi, ihminen alkoi tiedostamaan olemassaoloaan ja hengellistämään mm. kuolemaan liittyviä asioita. Neanderthalin ihminen ei mm. muuta kuin hautasi kuolleet, mutta myöhemmin ihminen alkoi suorittamaan selviä hengellisiä menoja hautaamisessa.

Eli jos ihminen kerran on muuttunut silloin älykkäämmäksi kuin edeltäjänsä, onko hengellisyyden katoaminen taantumista? Kohti neanderthaalia? Joka ei olemassaoloaan pohtinut? Eläimethän eivät tee niin. Niillä ei ole Jumalaa eikä jumalia.

Mutta mitä vähemmän elollinen olento pohtii olemassaoloaan, sen vähemmän kehittynyt olento on kyseessä. Tätähän tukee mm. evoluutioteoria. Mitä tietoisempi eliö, sen älykkäämpi. Ihminen heikkona fyysisesti olisi hävinnyt maapallolta ilman älyä.

Vai kuinka tietoinen olikaan se yksisoluinen?
Tai ameeba?

Lue lisää

olevaan jengiä ei silti voi sanoa erityisen älykkäiksi

Apostoli34 kirjoitti:

tunnet ihmisen historiaa ja kehitystä avauksen avaaja on oikeassa. Kun ihminen kehittyi ja äly lisääntyi, ihminen alkoi tiedostamaan olemassaoloaan ja hengellistämään mm. kuolemaan liittyviä asioita. Neanderthalin ihminen ei mm. muuta kuin hautasi kuolleet, mutta myöhemmin ihminen alkoi suorittamaan selviä hengellisiä menoja hautaamisessa.

Eli jos ihminen kerran on muuttunut silloin älykkäämmäksi kuin edeltäjänsä, onko hengellisyyden katoaminen taantumista? Kohti neanderthaalia? Joka ei olemassaoloaan pohtinut? Eläimethän eivät tee niin. Niillä ei ole Jumalaa eikä jumalia.

Mutta mitä vähemmän elollinen olento pohtii olemassaoloaan, sen vähemmän kehittynyt olento on kyseessä. Tätähän tukee mm. evoluutioteoria. Mitä tietoisempi eliö, sen älykkäämpi. Ihminen heikkona fyysisesti olisi hävinnyt maapallolta ilman älyä.

Vai kuinka tietoinen olikaan se yksisoluinen?
Tai ameeba?

Lue lisää

Neanderthalin ihmisen sielu oli kuitenkin jo ihan pikkuisen kuolematon?

Apostoli34 kirjoitti:

tunnet ihmisen historiaa ja kehitystä avauksen avaaja on oikeassa. Kun ihminen kehittyi ja äly lisääntyi, ihminen alkoi tiedostamaan olemassaoloaan ja hengellistämään mm. kuolemaan liittyviä asioita. Neanderthalin ihminen ei mm. muuta kuin hautasi kuolleet, mutta myöhemmin ihminen alkoi suorittamaan selviä hengellisiä menoja hautaamisessa.

Eli jos ihminen kerran on muuttunut silloin älykkäämmäksi kuin edeltäjänsä, onko hengellisyyden katoaminen taantumista? Kohti neanderthaalia? Joka ei olemassaoloaan pohtinut? Eläimethän eivät tee niin. Niillä ei ole Jumalaa eikä jumalia.

Mutta mitä vähemmän elollinen olento pohtii olemassaoloaan, sen vähemmän kehittynyt olento on kyseessä. Tätähän tukee mm. evoluutioteoria. Mitä tietoisempi eliö, sen älykkäämpi. Ihminen heikkona fyysisesti olisi hävinnyt maapallolta ilman älyä.

Vai kuinka tietoinen olikaan se yksisoluinen?
Tai ameeba?

Lue lisää

Eihän siitä ole ikuisuuttakaan kun sinä tiesit yhtä vähän kuin ameeba.
Olenko erehtynyt henkilössä?

Elli kirjoitti:

Neanderthalin ihmisen sielu oli kuitenkin jo ihan pikkuisen kuolematon?

vähän enemmänkin kuin pikkuisen? vai?

shy kirjoitti:

vähän enemmänkin kuin pikkuisen? vai?

Hän varmaan osaisi selittää minua paremmin, miten ihmisen sieluun on evoluutiossa kehittynyt vähäisestä kuolemattomuuden alusta ensin puolikuolemattomuus ja edelleen täysi kuolemattomuus.

Elli kirjoitti:

Hän varmaan osaisi selittää minua paremmin, miten ihmisen sieluun on evoluutiossa kehittynyt vähäisestä kuolemattomuuden alusta ensin puolikuolemattomuus ja edelleen täysi kuolemattomuus.

Lue lisää

osaisi kaiketi kertoa missä vaiheessa tuo sielu luotiin ja miten tilanne on nykyihmisten suhteen, tuleeko ihmiseen sielu hedelmöittymisen hetkellä vai vasta 11. raskausviikolla.

Kuten myös sen missä sieluja pidetään parkissa uusia alkioita/sikiöitä varten.


Ja onko tummaihoisilla, ei kristityillä sielu?

Nasse kirjoitti:

osaisi kaiketi kertoa missä vaiheessa tuo sielu luotiin ja miten tilanne on nykyihmisten suhteen, tuleeko ihmiseen sielu hedelmöittymisen hetkellä vai vasta 11. raskausviikolla.

Kuten myös sen missä sieluja pidetään parkissa uusia alkioita/sikiöitä varten.


Ja onko tummaihoisilla, ei kristityillä sielu?

Lue lisää

kysymystäsi itsekään? Tarvitseeko sitä edes yrittää ymmärtää?

Maukka kirjoitti:

Uskominen ----> Ateismi?

Miten perustelet kumpaan on typerämpää uskoa:
siihen että muna oli ennen kanaa vai että kana oli ennen munaa?

muna oli ennen kanaa, tieteellinen fakta.

"Miten perustelet kumpaan on typerämpää uskoa"
Uskominen on aina typerää. Muna oli ennen kanaa väitteeseen uskominen on yhtä typerää, kuin uskominen väitteeseen toisinpäin. Mutta väitteen selittäminen ei ole typerää. Jos emme näkisi mitään muuta vaihtoehtoa, kuin sen, että muna oli ennen kanaa, niin eihän sen ymmärtäminen kertoisi ihmisestä itsestä mitään.

"Kaikki on suhteellista". On olemassa vaihoehto olla viisas vain, jos on olemassa vaihtoehto olla ei-viisas.

oggi kirjoitti:

muna oli ennen kanaa, tieteellinen fakta.

"Miten perustelet kumpaan on typerämpää uskoa"
Uskominen on aina typerää. Muna oli ennen kanaa väitteeseen uskominen on yhtä typerää, kuin uskominen väitteeseen toisinpäin. Mutta väitteen selittäminen ei ole typerää. Jos emme näkisi mitään muuta vaihtoehtoa, kuin sen, että muna oli ennen kanaa, niin eihän sen ymmärtäminen kertoisi ihmisestä itsestä mitään.

"Kaikki on suhteellista". On olemassa vaihoehto olla viisas vain, jos on olemassa vaihtoehto olla ei-viisas.

Lue lisää

[muna oli ennen kanaa, tieteellinen fakta.]

Todisteet ilmeisesti siis löytyvät?

[Uskominen on aina typerää.]

Oliko Einstein tyhmä kun uskoi keksivänsä teorian joka muutti meidän kaikkien elämämme totaalisesti? tuskinpa

[On olemassa vaihoehto olla viisas vain, jos on olemassa vaihtoehto olla ei-viisas.]

Totta, mutta onko ihminen tyhmä vai viisas, jos ajattelee olevansa tyhmä?

Maukka kirjoitti:

[muna oli ennen kanaa, tieteellinen fakta.]

Todisteet ilmeisesti siis löytyvät?

[Uskominen on aina typerää.]

Oliko Einstein tyhmä kun uskoi keksivänsä teorian joka muutti meidän kaikkien elämämme totaalisesti? tuskinpa

[On olemassa vaihoehto olla viisas vain, jos on olemassa vaihtoehto olla ei-viisas.]

Totta, mutta onko ihminen tyhmä vai viisas, jos ajattelee olevansa tyhmä?

Lue lisää

"Oliko Einstein tyhmä kun uskoi keksivänsä teorian joka muutti meidän kaikkien elämämme totaalisesti?"
Oli tyhmää uskoa tälläistä, mutta pitää mahdollisena... se onkin jo eri asia. Eikä Einsteinilläkään mennyt noista uskomuksista kuin kaksi oikein kolmesta.

Se, että olet oikeassa, ei muuta sitä faktaa, että oli typerää uskoa. Uskomuksista ovat yleensä oikein enintään yksi viidestä.

"[muna oli ennen kanaa, tieteellinen fakta.]

Todisteet ilmeisesti siis löytyvät?"
Kaksi ei-aivankanaa paritteli, ja syntyi kananmuna, josta kehittyy myöhemmin kana.

"Totta, mutta onko ihminen tyhmä vai viisas, jos ajattelee olevansa tyhmä?"
Mielestäni ihmisellä itsellään ei ole oikeutta määritellä sitä, onko hän viisas vai typerä. Se oikeus kuuluu muille. Asia riippuu paljon siitä, millaisessa seurassa ihminen kulloinkin on.

oggi kirjoitti:

"Oliko Einstein tyhmä kun uskoi keksivänsä teorian joka muutti meidän kaikkien elämämme totaalisesti?"
Oli tyhmää uskoa tälläistä, mutta pitää mahdollisena... se onkin jo eri asia. Eikä Einsteinilläkään mennyt noista uskomuksista kuin kaksi oikein kolmesta.

Se, että olet oikeassa, ei muuta sitä faktaa, että oli typerää uskoa. Uskomuksista ovat yleensä oikein enintään yksi viidestä.

"[muna oli ennen kanaa, tieteellinen fakta.]

Todisteet ilmeisesti siis löytyvät?"
Kaksi ei-aivankanaa paritteli, ja syntyi kananmuna, josta kehittyy myöhemmin kana.

"Totta, mutta onko ihminen tyhmä vai viisas, jos ajattelee olevansa tyhmä?"
Mielestäni ihmisellä itsellään ei ole oikeutta määritellä sitä, onko hän viisas vai typerä. Se oikeus kuuluu muille. Asia riippuu paljon siitä, millaisessa seurassa ihminen kulloinkin on.

Lue lisää

[Oli tyhmää uskoa tälläistä, mutta pitää mahdollisena... se onkin jo eri asia.]

Mikäköhän ero noilla kahdella on?

[Se, että olet oikeassa, ei muuta sitä faktaa, että oli typerää uskoa.]

Perustelehan aluksi se, että miksi on typerää uskoa.

[Uskomuksista ovat yleensä oikein enintään yksi viidestä.]

Mistäs tuommoisen tilaston löysit?

[Kaksi ei-aivankanaa paritteli, ja syntyi kananmuna, josta kehittyy myöhemmin kana.]

Tai sitten kana paritteli eiaivan-kanan kanssa, josta syntyi vähänenemmänmutteiyhtäkanakuinäitinsä-kana?
Pyysin todisteita, en omaa sepustustasi.

[Mielestäni ihmisellä itsellään ei ole oikeutta määritellä sitä, onko hän viisas vai typerä.]

Kyse ei ole oikeudesta, joissain kulttuureissa naisilla ei ole oikeutta poistua asunnostaansa minnekkään. Tämä ei tarkoita, että naisella ei olisi siihen "oikeutta".

Eikä se ollut edes kysymykseni, mutta esitetään se sitten vielä uudestaan:
Onko ihminen tyhmä vai viisas, jos ajattelee olevansa tyhmä?

Maukka kirjoitti:

[Oli tyhmää uskoa tälläistä, mutta pitää mahdollisena... se onkin jo eri asia.]

Mikäköhän ero noilla kahdella on?

[Se, että olet oikeassa, ei muuta sitä faktaa, että oli typerää uskoa.]

Perustelehan aluksi se, että miksi on typerää uskoa.

[Uskomuksista ovat yleensä oikein enintään yksi viidestä.]

Mistäs tuommoisen tilaston löysit?

[Kaksi ei-aivankanaa paritteli, ja syntyi kananmuna, josta kehittyy myöhemmin kana.]

Tai sitten kana paritteli eiaivan-kanan kanssa, josta syntyi vähänenemmänmutteiyhtäkanakuinäitinsä-kana?
Pyysin todisteita, en omaa sepustustasi.

[Mielestäni ihmisellä itsellään ei ole oikeutta määritellä sitä, onko hän viisas vai typerä.]

Kyse ei ole oikeudesta, joissain kulttuureissa naisilla ei ole oikeutta poistua asunnostaansa minnekkään. Tämä ei tarkoita, että naisella ei olisi siihen "oikeutta".

Eikä se ollut edes kysymykseni, mutta esitetään se sitten vielä uudestaan:
Onko ihminen tyhmä vai viisas, jos ajattelee olevansa tyhmä?

Lue lisää

"Mistäs tuommoisen tilaston löysit?"
Omia kokemuksia.

"Mikäköhän ero noilla kahdella on?"
Usko ei kyseen alaista. Mahdollisena pitäminen hyväksyy.

"Perustelehan aluksi se, että miksi on typerää uskoa."
Ai siihen. Koska usko ei perustu järkeen.

"Pyysin todisteita, en omaa sepustustasi."
Se oli todistus. Eliölaji ei muutu eliön kasvun aikana(kananmuna on yhtä paljon kana kuin aikuinen kana) ja eliö tuottaa aina omista geeneistään lähtöisin olevia jälkeläisiä, joten kun kaksi miltei kanaa parittelee, ja geenit menivät juuri sopivasti, tuloksena on kana, mutta vasta kananmunan kautta.

"Tai sitten kana paritteli eiaivan-kanan kanssa, josta syntyi vähänenemmänmutteiyhtäkanakuinäitinsä-kana?"
En näe miten tämä liittyy mihinkään.

Mahdollisuus, että kana olisi ennen munaa, on mahdottomuus.

"Onko ihminen tyhmä vai viisas, jos ajattelee olevansa tyhmä"
Vastasin jo edellisellä kerralla riittävän tarkasti. Ihminen ei määrittele itse sitä, onko hän tyhmä vai ei.

Onko ihminen nainen vai mies, jos ajattelee että on mies? Ei ole ihmisen mielipiteestä riippuvainen käsitys siitä, onko ihminen mies vai nainen. Kuten ei ole sekään ihmisen mielipiteestä kiinni, onko tyhmä vai viisas. Tähän asiaan viittasi puhuessani oikeudesta. Ehkä parempi tapa olisi ollut käyttää sanaa, mahdollista.

Maukka kirjoitti:

[muna oli ennen kanaa, tieteellinen fakta.]

Todisteet ilmeisesti siis löytyvät?

[Uskominen on aina typerää.]

Oliko Einstein tyhmä kun uskoi keksivänsä teorian joka muutti meidän kaikkien elämämme totaalisesti? tuskinpa

[On olemassa vaihoehto olla viisas vain, jos on olemassa vaihtoehto olla ei-viisas.]

Totta, mutta onko ihminen tyhmä vai viisas, jos ajattelee olevansa tyhmä?

Lue lisää

Muna oli ennen kanaa ihan loogisesti ajatellen. Kaikki monisoluiset eliöt ovat kehittyneet yksisoluisista. Muna on solu joka jakaantumalla kehittuu kanaksi. MOT.

oggi kirjoitti:

"Mistäs tuommoisen tilaston löysit?"
Omia kokemuksia.

"Mikäköhän ero noilla kahdella on?"
Usko ei kyseen alaista. Mahdollisena pitäminen hyväksyy.

"Perustelehan aluksi se, että miksi on typerää uskoa."
Ai siihen. Koska usko ei perustu järkeen.

"Pyysin todisteita, en omaa sepustustasi."
Se oli todistus. Eliölaji ei muutu eliön kasvun aikana(kananmuna on yhtä paljon kana kuin aikuinen kana) ja eliö tuottaa aina omista geeneistään lähtöisin olevia jälkeläisiä, joten kun kaksi miltei kanaa parittelee, ja geenit menivät juuri sopivasti, tuloksena on kana, mutta vasta kananmunan kautta.

"Tai sitten kana paritteli eiaivan-kanan kanssa, josta syntyi vähänenemmänmutteiyhtäkanakuinäitinsä-kana?"
En näe miten tämä liittyy mihinkään.

Mahdollisuus, että kana olisi ennen munaa, on mahdottomuus.

"Onko ihminen tyhmä vai viisas, jos ajattelee olevansa tyhmä"
Vastasin jo edellisellä kerralla riittävän tarkasti. Ihminen ei määrittele itse sitä, onko hän tyhmä vai ei.

Onko ihminen nainen vai mies, jos ajattelee että on mies? Ei ole ihmisen mielipiteestä riippuvainen käsitys siitä, onko ihminen mies vai nainen. Kuten ei ole sekään ihmisen mielipiteestä kiinni, onko tyhmä vai viisas. Tähän asiaan viittasi puhuessani oikeudesta. Ehkä parempi tapa olisi ollut käyttää sanaa, mahdollista.

Lue lisää

[Omia kokemuksia.]

Eli ei pidä paikkansa muiden kohdalla...

[Usko ei kyseen alaista.]

Riippuu tilanteesta, mahdollisesti kyllä.

[Mahdollisena pitäminen hyväksyy.]

Kuin myös uskominen.
Jonkin asian pitäminen mahdollisena tapahtua on samaa kuin uskominen...

[Ai siihen. Koska usko ei perustu järkeen.]

Perustelut? Usko voi äärimmäisen hyvin perustua järkeen koska se on vain jonkin asian pitämistä mahdollisena, tämä ei tietenkään päde kaikkiin tapauksiin.

[Se oli todistus. Eliölaji ei muutu eliön kasvun aikana(kananmuna on yhtä paljon kana kuin aikuinen kana) ja eliö tuottaa aina omista geeneistään lähtöisin olevia jälkeläisiä, joten kun kaksi miltei kanaa parittelee, ja geenit menivät juuri sopivasti, tuloksena on kana, mutta vasta kananmunan kautta.]

Selvä, taas opittiin jotain uutta :)

[Vastasin jo edellisellä kerralla riittävän tarkasti. Ihminen ei määrittele itse sitä, onko hän tyhmä vai ei.]

Et vastannut, minä kysyin mitä mieltä SINÄ olet tuon ihmisen älykkyydestä...

[Ei ole ihmisen mielipiteestä riippuvainen käsitys siitä, onko ihminen mies vai nainen. Kuten ei ole sekään ihmisen mielipiteestä kiinni, onko tyhmä vai viisas.]

Ei niin, mutta ihmisen mielipide voi vaikuttaa älykkyyteen ratkaisevasti...

Maukka kirjoitti:

[Omia kokemuksia.]

Eli ei pidä paikkansa muiden kohdalla...

[Usko ei kyseen alaista.]

Riippuu tilanteesta, mahdollisesti kyllä.

[Mahdollisena pitäminen hyväksyy.]

Kuin myös uskominen.
Jonkin asian pitäminen mahdollisena tapahtua on samaa kuin uskominen...

[Ai siihen. Koska usko ei perustu järkeen.]

Perustelut? Usko voi äärimmäisen hyvin perustua järkeen koska se on vain jonkin asian pitämistä mahdollisena, tämä ei tietenkään päde kaikkiin tapauksiin.

[Se oli todistus. Eliölaji ei muutu eliön kasvun aikana(kananmuna on yhtä paljon kana kuin aikuinen kana) ja eliö tuottaa aina omista geeneistään lähtöisin olevia jälkeläisiä, joten kun kaksi miltei kanaa parittelee, ja geenit menivät juuri sopivasti, tuloksena on kana, mutta vasta kananmunan kautta.]

Selvä, taas opittiin jotain uutta :)

[Vastasin jo edellisellä kerralla riittävän tarkasti. Ihminen ei määrittele itse sitä, onko hän tyhmä vai ei.]

Et vastannut, minä kysyin mitä mieltä SINÄ olet tuon ihmisen älykkyydestä...

[Ei ole ihmisen mielipiteestä riippuvainen käsitys siitä, onko ihminen mies vai nainen. Kuten ei ole sekään ihmisen mielipiteestä kiinni, onko tyhmä vai viisas.]

Ei niin, mutta ihmisen mielipide voi vaikuttaa älykkyyteen ratkaisevasti...

Lue lisää

"Jonkin asian pitäminen mahdollisena tapahtua on samaa kuin uskominen."
Pidän mahdollisena, että äitini voittaa vihdoin lotossa. Mutta en todellakaan usko siihen.

"Eli ei pidä paikkansa muiden kohdalla... "
Itse en usko mihinkään, pidän vain näen vain eriasteisia todennäköisyyksiä.

"Et vastannut, minä kysyin mitä mieltä SINÄ olet tuon ihmisen älykkyydestä"
Taisinpa vastata. Ihminen voi olla kumpaa tahansa.

"Ei niin, mutta ihmisen mielipide voi vaikuttaa älykkyyteen ratkaisevasti"
Niin... yleensä hän, jolla on samanlainen mielipide, kuin herra x:llä, on herra x:n mielestä viisas.

oggi kirjoitti:

"Jonkin asian pitäminen mahdollisena tapahtua on samaa kuin uskominen."
Pidän mahdollisena, että äitini voittaa vihdoin lotossa. Mutta en todellakaan usko siihen.

"Eli ei pidä paikkansa muiden kohdalla... "
Itse en usko mihinkään, pidän vain näen vain eriasteisia todennäköisyyksiä.

"Et vastannut, minä kysyin mitä mieltä SINÄ olet tuon ihmisen älykkyydestä"
Taisinpa vastata. Ihminen voi olla kumpaa tahansa.

"Ei niin, mutta ihmisen mielipide voi vaikuttaa älykkyyteen ratkaisevasti"
Niin... yleensä hän, jolla on samanlainen mielipide, kuin herra x:llä, on herra x:n mielestä viisas.

Lue lisää

[Pidän mahdollisena, että äitini voittaa vihdoin lotossa. Mutta en todellakaan usko siihen.]

Pidän mahdollisena, että äitini ei voita lotossa, ja todellakin myös uskon siihen...
Kerrohan mitä "tyhmää" siinä on.

[Itse en usko mihinkään, pidän vain näen vain eriasteisia todennäköisyyksiä.]

Edelleenkin, miten tuo eroaa uskosta?

[Taisinpa vastata. Ihminen voi olla kumpaa tahansa.]

Tuossa ole väärässä, jos ihminen pystyy objektiivisesti tarkastelemaan omaa älykkyyttään, ja kyseenalaistaa sen, tarkoittaa tämä, että henkilö on mitä luultavammin älykkäämpi kuin arvaakaan...

[Niin... yleensä hän, jolla on samanlainen mielipide, kuin herra x:llä, on herra x:n mielestä viisas.]

En tarkoittanut muiden mielipiteitä, vaan herra x:än omaa...

Maukka kirjoitti:

[Pidän mahdollisena, että äitini voittaa vihdoin lotossa. Mutta en todellakaan usko siihen.]

Pidän mahdollisena, että äitini ei voita lotossa, ja todellakin myös uskon siihen...
Kerrohan mitä "tyhmää" siinä on.

[Itse en usko mihinkään, pidän vain näen vain eriasteisia todennäköisyyksiä.]

Edelleenkin, miten tuo eroaa uskosta?

[Taisinpa vastata. Ihminen voi olla kumpaa tahansa.]

Tuossa ole väärässä, jos ihminen pystyy objektiivisesti tarkastelemaan omaa älykkyyttään, ja kyseenalaistaa sen, tarkoittaa tämä, että henkilö on mitä luultavammin älykkäämpi kuin arvaakaan...

[Niin... yleensä hän, jolla on samanlainen mielipide, kuin herra x:llä, on herra x:n mielestä viisas.]

En tarkoittanut muiden mielipiteitä, vaan herra x:än omaa...

Lue lisää

"Tuossa ole väärässä, jos ihminen pystyy objektiivisesti tarkastelemaan omaa älykkyyttään, ja kyseenalaistaa sen, tarkoittaa tämä, että henkilö on mitä luultavammin älykkäämpi kuin arvaakaan"
Kaikki eivät puhu totta. Et voi tietää, mikä on totta ja mikä. Et voi tietää, ajatteleeko joku olevansa tyhmä, jos sanoo näin.

Itsensä aliarviominen on yhtä typerää kuin yliarviominen. Jos joku viisas henkilö pitää itseään typeränä, tai aliarvio itseään radikaalisti, hän ei ikinä tule tavoittamaan huippua, sillä hän ei pyri huipulle, vaan omalle tasolleen. Itsensä tyhmänä pitäminen ei ole aina objektiivista ajattelua. Kaikki ajattelu itsestä on jossain määrin subjektiivista. Jos joku AO 10^90 (keskihajonta 1:llä) tekee yhden virheen, ja pitää sen takia itseään typeränä, ja suuntautuukin fyysikon sijasta hitsaajaksi, ei tämä itsensä arvionti ollutkaan kovin järkevää?

Itsensä tunteminen on tärkeää. Itse olen valinnut tavakseni tuntea itseni, pelkäämällä itseäni.

"Pidän mahdollisena, että äitini ei voita lotossa, ja todellakin myös uskon siihen...
Kerrohan mitä "tyhmää" siinä on."
Sitä, että jos kyseessä on usko, et arvio todennäköisyyksiä, vaan tunteisasi. Tunteet taasen ovat petollisia, ja niihin kuuluu luottaa vain, jos ei ole mitään muuta kehen luottaa.

"Edelleenkin, miten tuo eroaa uskosta?"
Juurihan selvitin esimerkillä, että ne eivät ole samoja asiota.

Eli voin pitää mahdollisena asiaa, jonka en oleta toteutuvan.

"En tarkoittanut muiden mielipiteitä, vaan herra x:än omaa... "
Eikö herra x ajattelikkin samoin kuin herra x? Yleensä näin on.


Pidätkö itseäsi viisaudeltasi yli, vai ali keskiarvon? Miksi niin? Ja muista, kukaan ei ole keskellä, keskiväli on liian pieni, että siihen mahtuisi ketään, kuten jokainen muukin yksittäinen piste. Eli pelkästään yli, vai ali? Ja miksi ajattelet niin?

oggi kirjoitti:

"Tuossa ole väärässä, jos ihminen pystyy objektiivisesti tarkastelemaan omaa älykkyyttään, ja kyseenalaistaa sen, tarkoittaa tämä, että henkilö on mitä luultavammin älykkäämpi kuin arvaakaan"
Kaikki eivät puhu totta. Et voi tietää, mikä on totta ja mikä. Et voi tietää, ajatteleeko joku olevansa tyhmä, jos sanoo näin.

Itsensä aliarviominen on yhtä typerää kuin yliarviominen. Jos joku viisas henkilö pitää itseään typeränä, tai aliarvio itseään radikaalisti, hän ei ikinä tule tavoittamaan huippua, sillä hän ei pyri huipulle, vaan omalle tasolleen. Itsensä tyhmänä pitäminen ei ole aina objektiivista ajattelua. Kaikki ajattelu itsestä on jossain määrin subjektiivista. Jos joku AO 10^90 (keskihajonta 1:llä) tekee yhden virheen, ja pitää sen takia itseään typeränä, ja suuntautuukin fyysikon sijasta hitsaajaksi, ei tämä itsensä arvionti ollutkaan kovin järkevää?

Itsensä tunteminen on tärkeää. Itse olen valinnut tavakseni tuntea itseni, pelkäämällä itseäni.

"Pidän mahdollisena, että äitini ei voita lotossa, ja todellakin myös uskon siihen...
Kerrohan mitä "tyhmää" siinä on."
Sitä, että jos kyseessä on usko, et arvio todennäköisyyksiä, vaan tunteisasi. Tunteet taasen ovat petollisia, ja niihin kuuluu luottaa vain, jos ei ole mitään muuta kehen luottaa.

"Edelleenkin, miten tuo eroaa uskosta?"
Juurihan selvitin esimerkillä, että ne eivät ole samoja asiota.

Eli voin pitää mahdollisena asiaa, jonka en oleta toteutuvan.

"En tarkoittanut muiden mielipiteitä, vaan herra x:än omaa... "
Eikö herra x ajattelikkin samoin kuin herra x? Yleensä näin on.


Pidätkö itseäsi viisaudeltasi yli, vai ali keskiarvon? Miksi niin? Ja muista, kukaan ei ole keskellä, keskiväli on liian pieni, että siihen mahtuisi ketään, kuten jokainen muukin yksittäinen piste. Eli pelkästään yli, vai ali? Ja miksi ajattelet niin?

Lue lisää

[Kaikki eivät puhu totta. Et voi tietää, mikä on totta ja mikä. Et voi tietää, ajatteleeko joku olevansa tyhmä, jos sanoo näin.]

Eli toisin sanoen kenenkään älykkyyttä ei voi määritellä, koska kenestäkään ei tiedä valehtelevatko he?

[Itsensä aliarviominen on yhtä typerää kuin yliarviominen. Jos joku viisas henkilö pitää itseään typeränä, tai aliarvio itseään radikaalisti, hän ei ikinä tule tavoittamaan huippua, sillä hän ei pyri huipulle, vaan omalle tasolleen.]

Vaikka ihminen olisikin syvästi tietoinen älykkyydestään, ei se tarkoita että hänellä olisi kunnianhimoa yhtään...

[Itsensä tunteminen on tärkeää. Itse olen valinnut tavakseni tuntea itseni, pelkäämällä itseäni.]

Itsensä tunteminen on äärimmäisen tärkeää. Itse en vain pelkää tietoisesti mitään...

[Sitä, että jos kyseessä on usko, et arvio todennäköisyyksiä, vaan tunteisasi.]

Mistä lähtien se näin on ollut?
Tuon perusteella minäkään en usko mihinkään :D

[Eikö herra x ajattelikkin samoin kuin herra x? Yleensä näin on.]

Sanohan, jos herra A pitää herra B:tä tyhmänä, ja herra B pitää myös itseään tyhmänä, mitä mieltä herra A on asiasta?

[Pidätkö itseäsi viisaudeltasi yli, vai ali keskiarvon? Miksi niin? Ja muista, kukaan ei ole keskellä, keskiväli on liian pieni, että siihen mahtuisi ketään, kuten jokainen muukin yksittäinen piste. Eli pelkästään yli, vai ali? Ja miksi ajattelet niin?]

En vastaa tähän koska:
A) Voin ihan hyvin valehdella.
B) Minulla ei ole "oikeutta" määritellä omaa älykkyyttäni...

Maukka kirjoitti:

[Kaikki eivät puhu totta. Et voi tietää, mikä on totta ja mikä. Et voi tietää, ajatteleeko joku olevansa tyhmä, jos sanoo näin.]

Eli toisin sanoen kenenkään älykkyyttä ei voi määritellä, koska kenestäkään ei tiedä valehtelevatko he?

[Itsensä aliarviominen on yhtä typerää kuin yliarviominen. Jos joku viisas henkilö pitää itseään typeränä, tai aliarvio itseään radikaalisti, hän ei ikinä tule tavoittamaan huippua, sillä hän ei pyri huipulle, vaan omalle tasolleen.]

Vaikka ihminen olisikin syvästi tietoinen älykkyydestään, ei se tarkoita että hänellä olisi kunnianhimoa yhtään...

[Itsensä tunteminen on tärkeää. Itse olen valinnut tavakseni tuntea itseni, pelkäämällä itseäni.]

Itsensä tunteminen on äärimmäisen tärkeää. Itse en vain pelkää tietoisesti mitään...

[Sitä, että jos kyseessä on usko, et arvio todennäköisyyksiä, vaan tunteisasi.]

Mistä lähtien se näin on ollut?
Tuon perusteella minäkään en usko mihinkään :D

[Eikö herra x ajattelikkin samoin kuin herra x? Yleensä näin on.]

Sanohan, jos herra A pitää herra B:tä tyhmänä, ja herra B pitää myös itseään tyhmänä, mitä mieltä herra A on asiasta?

[Pidätkö itseäsi viisaudeltasi yli, vai ali keskiarvon? Miksi niin? Ja muista, kukaan ei ole keskellä, keskiväli on liian pieni, että siihen mahtuisi ketään, kuten jokainen muukin yksittäinen piste. Eli pelkästään yli, vai ali? Ja miksi ajattelet niin?]

En vastaa tähän koska:
A) Voin ihan hyvin valehdella.
B) Minulla ei ole "oikeutta" määritellä omaa älykkyyttäni...

Lue lisää

"Eli toisin sanoen kenenkään älykkyyttä ei voi määritellä, koska kenestäkään ei tiedä valehtelevatko he?"
Riittävä älykäs ihminen voi näyttää kuinka paljon tyhmemmä

"Vaikka ihminen olisikin syvästi tietoinen älykkyydestään, ei se tarkoita että hänellä olisi kunnianhimoa yhtäänltä tahansa."
Mutta itsensä alikouluttaminen liian huonoon työhön on typerää. Jos kykenee parempaan. Enkä puhunutkaan kunnian himosta, vaan siitä, että toivoistaan huolimatta joutuu valitsemaan heikomman työn koska olettaa ettei pärjää hieman vaikeammassa.

"Itse en vain pelkää tietoisesti mitään"
Pelko on äärimmäistä varovaisuutta.

"Tuon perusteella minäkään en usko mihinkään"
Ai et mihinkään? Tunteiden varassa on yllättävän suuri osa ajattelustamme.

"Sanohan, jos herra A pitää herra B:tä tyhmänä, ja herra B pitää myös itseään tyhmänä, mitä mieltä herra A on asiasta?"
EN tunne herra A:ta, mutta jos kuvittelen itseni herra A:n asemaan, näkisin henkilön äärimmäisen itsensä tiedostaneena, ja tarkentaisin käsitystäni hänen älystään ja alkaisin arvostamaan häntä enemmän. Niin, ja minun pitäisi myös nähdä, että hän tarkoittaa sitä, jotta muuttaisin käsitystäni hänestä.

"En vastaa tähän koska:
A) Voin ihan hyvin valehdella.
B) Minulla ei ole "oikeutta" määritellä omaa älykkyyttäni"
A)Voit valehdella, mutta olemme keskustelleet riittävän kauan, että sinun on vaikea valehdella.
B)En pyytänytkään määrittelemään omaa älykkyyttäsi, vaan kertomaan oman mielipiteesi älykkyydestäsi.

Itse pidän itseäni selvästi yli keskitason. Osalti johtuen koulumenestyksestä, mutta pääasiassa johtuen keskusteluista, joita olen käynyt toisten ikäisteni ihmisten kanssa. Tosin koska tiedän, että minä en itse voi määritellä omaa älykkyyttäni, niin epäilen syvästi tälläistäv väitettä, ja varon itseäni ylpistymästä liikaa.

oggi kirjoitti:

"Eli toisin sanoen kenenkään älykkyyttä ei voi määritellä, koska kenestäkään ei tiedä valehtelevatko he?"
Riittävä älykäs ihminen voi näyttää kuinka paljon tyhmemmä

"Vaikka ihminen olisikin syvästi tietoinen älykkyydestään, ei se tarkoita että hänellä olisi kunnianhimoa yhtäänltä tahansa."
Mutta itsensä alikouluttaminen liian huonoon työhön on typerää. Jos kykenee parempaan. Enkä puhunutkaan kunnian himosta, vaan siitä, että toivoistaan huolimatta joutuu valitsemaan heikomman työn koska olettaa ettei pärjää hieman vaikeammassa.

"Itse en vain pelkää tietoisesti mitään"
Pelko on äärimmäistä varovaisuutta.

"Tuon perusteella minäkään en usko mihinkään"
Ai et mihinkään? Tunteiden varassa on yllättävän suuri osa ajattelustamme.

"Sanohan, jos herra A pitää herra B:tä tyhmänä, ja herra B pitää myös itseään tyhmänä, mitä mieltä herra A on asiasta?"
EN tunne herra A:ta, mutta jos kuvittelen itseni herra A:n asemaan, näkisin henkilön äärimmäisen itsensä tiedostaneena, ja tarkentaisin käsitystäni hänen älystään ja alkaisin arvostamaan häntä enemmän. Niin, ja minun pitäisi myös nähdä, että hän tarkoittaa sitä, jotta muuttaisin käsitystäni hänestä.

"En vastaa tähän koska:
A) Voin ihan hyvin valehdella.
B) Minulla ei ole "oikeutta" määritellä omaa älykkyyttäni"
A)Voit valehdella, mutta olemme keskustelleet riittävän kauan, että sinun on vaikea valehdella.
B)En pyytänytkään määrittelemään omaa älykkyyttäsi, vaan kertomaan oman mielipiteesi älykkyydestäsi.

Itse pidän itseäni selvästi yli keskitason. Osalti johtuen koulumenestyksestä, mutta pääasiassa johtuen keskusteluista, joita olen käynyt toisten ikäisteni ihmisten kanssa. Tosin koska tiedän, että minä en itse voi määritellä omaa älykkyyttäni, niin epäilen syvästi tälläistäv väitettä, ja varon itseäni ylpistymästä liikaa.

Lue lisää

[Riittävä älykäs ihminen voi näyttää kuinka paljon tyhmemmä]

Saisko lopunkin?

[Mutta itsensä alikouluttaminen liian huonoon työhön on typerää. Jos kykenee parempaan.]

Totta, mutta jos pystyy kyseenalaistamaan oman älykkyytensä, pääsee mitä luultavammin pitemmälle elämässä kuin henkilö joka ei pysty.

[Pelko on äärimmäistä varovaisuutta.]

Ei ole, pelko on turhaa joka aiheutta pahoinvointia, epäselkeästi ajattelemista, ja pakokauhua... Pelko on turhaa.

[Ai et mihinkään? Tunteiden varassa on yllättävän suuri osa ajattelustamme.]

Etkö sinä itsekkin sanonut, ettet usko mihinkään?

[A)Voit valehdella, mutta olemme keskustelleet riittävän kauan, että sinun on vaikea valehdella.]

Siinä ei ole mitään vaikeaa... ja miksei tämä pätisi myös siihen mitä minä sanoin aiemmin?

[B)En pyytänytkään määrittelemään omaa älykkyyttäsi, vaan kertomaan oman mielipiteesi älykkyydestäsi.]

Mutta eihän minulla sinun mukaasi ole mitään oikeutta tehdä mielipidettä älykkyydestäni.

Maukka kirjoitti:

[Riittävä älykäs ihminen voi näyttää kuinka paljon tyhmemmä]

Saisko lopunkin?

[Mutta itsensä alikouluttaminen liian huonoon työhön on typerää. Jos kykenee parempaan.]

Totta, mutta jos pystyy kyseenalaistamaan oman älykkyytensä, pääsee mitä luultavammin pitemmälle elämässä kuin henkilö joka ei pysty.

[Pelko on äärimmäistä varovaisuutta.]

Ei ole, pelko on turhaa joka aiheutta pahoinvointia, epäselkeästi ajattelemista, ja pakokauhua... Pelko on turhaa.

[Ai et mihinkään? Tunteiden varassa on yllättävän suuri osa ajattelustamme.]

Etkö sinä itsekkin sanonut, ettet usko mihinkään?

[A)Voit valehdella, mutta olemme keskustelleet riittävän kauan, että sinun on vaikea valehdella.]

Siinä ei ole mitään vaikeaa... ja miksei tämä pätisi myös siihen mitä minä sanoin aiemmin?

[B)En pyytänytkään määrittelemään omaa älykkyyttäsi, vaan kertomaan oman mielipiteesi älykkyydestäsi.]

Mutta eihän minulla sinun mukaasi ole mitään oikeutta tehdä mielipidettä älykkyydestäni.

Lue lisää

"Saisko lopunkin?"
Oho. Niin, eli älykäs ihminen voi leikkiä tyhmää mikäli hänen ylpeytensä sen sallii... Ja ylpeys esteenä ei ole mitään kovinkaan viisasta.

"Totta, mutta jos pystyy kyseenalaistamaan oman älykkyytensä, pääsee mitä luultavammin pitemmälle elämässä kuin henkilö joka ei pysty."
niin. En kielätytkään tätä. Sanoin, että tärkeämpää kuin kiistää oma älykkyytensä, on ymmärtää omat rajat tarkalleen.

"pelko on turhaa joka aiheutta pahoinvointia, epäselkeästi ajattelemista, ja pakokauhua"
Niin, jos sitä ei osaa hyödyntää. Pelko on vahva ase, jos ei anna sen lamauttaa. Peloissaan olevalla on moninkertainen kestävyys ja voimat.

"Siinä ei ole mitään vaikeaa"
Niin, no, olet joko hyvin, hyvin paljon minua viisaampi, ja olet onnistunut teeskentelmään paljonkin omaa tasoasi alla olevaa. Tarkalleen ottaen, ellei koko edellinen keskustelusi ollut petosta, niin pystyn näkemään lävitsesi.

"Etkö sinä itsekkin sanonut, ettet usko mihinkään?"
Sanoin. Mutta miten sinä voit sanoa noin? Minä tiedän mitä sanoin, ja tiedän mitä sillä tarkoitin. Tiedätkö sinä, mitä sinä tuolla tarkoitat? Epäilen.

"Mutta eihän minulla sinun mukaasi ole mitään oikeutta tehdä mielipidettä älykkyydestäni."
Kysymyksen asettelu. Jos sanoisin, että on viisasta määritellä olevansa tyhmä ja tyhmää määritellä itsensä viisaaksi, niin silloin henkilö pystyisi itse määrittelemään itsensä viisaaksi määrittelemällä itseään tyhmäksi jne.. Kysymys ei ollut kiellosta mielipiteeseen, vaan kiellosta kiistattomaan mielipiteeseen. Kysymys kieltoon varmuuteen asettamisesta.

oggi kirjoitti:

"Saisko lopunkin?"
Oho. Niin, eli älykäs ihminen voi leikkiä tyhmää mikäli hänen ylpeytensä sen sallii... Ja ylpeys esteenä ei ole mitään kovinkaan viisasta.

"Totta, mutta jos pystyy kyseenalaistamaan oman älykkyytensä, pääsee mitä luultavammin pitemmälle elämässä kuin henkilö joka ei pysty."
niin. En kielätytkään tätä. Sanoin, että tärkeämpää kuin kiistää oma älykkyytensä, on ymmärtää omat rajat tarkalleen.

"pelko on turhaa joka aiheutta pahoinvointia, epäselkeästi ajattelemista, ja pakokauhua"
Niin, jos sitä ei osaa hyödyntää. Pelko on vahva ase, jos ei anna sen lamauttaa. Peloissaan olevalla on moninkertainen kestävyys ja voimat.

"Siinä ei ole mitään vaikeaa"
Niin, no, olet joko hyvin, hyvin paljon minua viisaampi, ja olet onnistunut teeskentelmään paljonkin omaa tasoasi alla olevaa. Tarkalleen ottaen, ellei koko edellinen keskustelusi ollut petosta, niin pystyn näkemään lävitsesi.

"Etkö sinä itsekkin sanonut, ettet usko mihinkään?"
Sanoin. Mutta miten sinä voit sanoa noin? Minä tiedän mitä sanoin, ja tiedän mitä sillä tarkoitin. Tiedätkö sinä, mitä sinä tuolla tarkoitat? Epäilen.

"Mutta eihän minulla sinun mukaasi ole mitään oikeutta tehdä mielipidettä älykkyydestäni."
Kysymyksen asettelu. Jos sanoisin, että on viisasta määritellä olevansa tyhmä ja tyhmää määritellä itsensä viisaaksi, niin silloin henkilö pystyisi itse määrittelemään itsensä viisaaksi määrittelemällä itseään tyhmäksi jne.. Kysymys ei ollut kiellosta mielipiteeseen, vaan kiellosta kiistattomaan mielipiteeseen. Kysymys kieltoon varmuuteen asettamisesta.

Lue lisää

[niin. En kielätytkään tätä. Sanoin, että tärkeämpää kuin kiistää oma älykkyytensä, on ymmärtää omat rajat tarkalleen.]

Aivan, mutta jos ei kykene kyseenalaistamaan omaa älyääm, on todella epätodennäkoistä, että tämä henkilö kykenisi tuntemaan rajansa edes suunnilleen...

[Niin, jos sitä ei osaa hyödyntää. Pelko on vahva ase, jos ei anna sen lamauttaa. Peloissaan olevalla on moninkertainen kestävyys ja voimat.]

Tottakai, adrenaliini antaa juuri tuota voimaa ja kestävyyttä, mutta jonkin asian alituinen pelkääminen on mielestäni turhaa...

[Niin, no, olet joko hyvin, hyvin paljon minua viisaampi, ja olet onnistunut teeskentelmään paljonkin omaa tasoasi alla olevaa. Tarkalleen ottaen, ellei koko edellinen keskustelusi ollut petosta, niin pystyn näkemään lävitsesi.]

Pystyt näkemään lävitseni yhden foorumilla käydyn keskustelin jälkeen? No kerrohan ihmeessä mitä näet.

[Sanoin. Mutta miten sinä voit sanoa noin? Minä tiedän mitä sanoin, ja tiedän mitä sillä tarkoitin. Tiedätkö sinä, mitä sinä tuolla tarkoitat? Epäilen.]

EHM. QUOTE=Maukka: Tuolla perusteella minäkään en usko mihinkään.../QUOTE

Kyllä se on niin, että sinun pitää perustella miksi usko pohjautuu vain tunteisiin...

[Kysymyksen asettelu. Jos sanoisin, että on viisasta määritellä olevansa tyhmä ja tyhmää määritellä itsensä viisaaksi, niin silloin henkilö pystyisi itse määrittelemään itsensä viisaaksi määrittelemällä itseään tyhmäksi jne.. Kysymys ei ollut kiellosta mielipiteeseen, vaan kiellosta kiistattomaan mielipiteeseen. Kysymys kieltoon varmuuteen asettamisesta.]

Asia selvä, mutta miten minun oman älyni arvointi liitty tähän keskusteluun?