katsokaapas linkistä millaisilta me näytämme alastomimmillaan, meikkaamattomin kasvoin, kun jopa tekohymy on piilossa....
Olemmeko me aina näin happamia?
Olisiko aika ottaa kevyemmin?
http://www.lifenet.fi/akeutter/_mg_0141.htm
Löytyyhän täältä toki muutakin mielenkiintoista, jopa kauniimpaa.
Olemmeko me aina näin happamia?
Olisiko aika ottaa kevyemmin?
http://www.lifenet.fi/akeutter/_mg_0141.htm
Löytyyhän täältä toki muutakin mielenkiintoista, jopa kauniimpaa.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Olipa niin hyvät kuvat,että oli pakko tulostaa.
Kiitos linkistä.
Olen jättämässä palstat, mutta en malta olla tuomatta esille Suomessa olevaa taidekokoelmaa.
Matkoillani pysähdyin kerran Vuonislahdella ihailemaan taiteilija pariskunnan Eeva ja Paavo Ryynäsen kätten töitä mm Paaterin kirkkoa. Siellä puu puhuttelee; alttaritaulu, katto, seinät, lattiat ja kirkon penkit. Jokainen penkki muotoiltu yhdestä paksusta ikihongasta.
Vahvat ikihongat ovat tuodut Venäjältä, jotka taiteilijat jalostivat haluamaansa muotoon.
Koko alue on kokemisen, näkemisen arvoinen kokonaisuus. Paitsi ikihongat paikoissaan kertovat ja puhuttelevat kulkijaa myös taiteilijoiden koko elämäntyö kertoo heidän suuresta kunnioituksesta Luojan luomaa luontoa kohtaan.
Taiteilijat ovat jättäneet taakseen maailman melskeet, lepäävät Paaterin kirkon edessä, suomalaisen hongan suojeluksessa ja sen soittaessa tuulessa heille luonnon loihtimia kiitos serenaadeja.
"Oma kuva"http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija.asp?haku=1236
on otettu juuri mainitsemassasi paikassa. En tiedä, sillä en ole paikkaan tutustunut, mutta suunitellut kyllä kesän matkan kiintopisteeksi.
Todella merkittäviä taiteilijoita.
Kiva kun palautit mieleen.
Kiitos linkistä, kun napautin Eevan ja Paavon kuvaa, mitä sattuikaan, avautui eteeni Paaterin kirkon sisäänkäynti ovat.
Napauta sinäkin kuvaa sivuilla vierailija.
Kiitos Kirjar linkistä.
kukkiva puu on Eava Ryynasen kirjan nimi, jonka saimme hanelta muistosi kun v.98 vierailimme Paaterin kirkossa,joimme pulla kahvit hanen kanssaan.
Kun istuimme mieheni kanssa kirkossa oli hyvin harras luonnon laheinen tunnelma,ja kaiken luojan laheisyys ymparoi meidat.
Miten noin pieni ja siro vanha lady voi kasitella vahvoja honkia ja veistaa ihania puuveistoksia. Han oli veistamassa vainamoista silloin ja tilauksessa oli veistos Bill Clintonille.
Olen onnellinen siita, etta meilla oli etuoikeus vierailla suuren lahjakkaan taiteilijan kodissa ja ateljeedissa.
Suuret hongat humisevat heidan leposijallaan,heidan muistoaan kunnioittaen
kuin taiteilijan töistä ymmärtäisi enemmän kun on hänet henkilökohtaisesti tavannut.
Erään kuuluisan suomalaisen nais taiteilijan oppilaana olleena saan ikäänkuin hänen sisäiseen minäänsä tutustumalla paljon selkeämmän kuvan hänen töistänsä joita on julkisissakin tiloissa.
Työt avautuvat toisella tavalla, ja nyt hänen maalauksiansa katsellessa tuntuu kuin lukisin viestiä niiden töiden kautta, sanatonta viestiä jossa voi lukea kuvasta mielialoja yms.
Hänen kodissansa oli taidetta joka puolella, uusia ja vanhoja.... terveisiä vain sinne pääkaupungin liepeille. Olen ollut laiska.
Suuret taiteilijat omaavat sellaista henkevyyttä jonne harva yltää, juuri he, jotka ammentavat aiheet ja materiaalit luonnosta. Heille luonto puhuu.
Viime kesänä kävin mainitsemassasi paikassa. Valtava elämäntyö tältä taiteilijalta Eeva Ryynäseltä. Huipennus se Paaterin kirkko. Samoin koko heidän kotitalonsa, jonka kalustukset ja taide-esineet kokopuuta. Miehensä teki kuulema sen alkutyön moottorisahalla ja Eeva veistoksen ja esineen muotoilun. Ulkorakennus oli ateljeena, jossa myös paljon veistoksia. Sanottiin, että myös Kanadasta asti piti isoja puun runkoja hakea. Minulle jäi erikoisesti mieleen kirkon alttari, jossa taustalla valtavan myrskyn kaataman kuusen juurakko levittäytyneenä kirkon päätyosaan taustanaan ikkunat mäntymetsään.
pieneksi ja mitattomaksi niin suuren lahjakkuuden edessa,ainutlaatuinen kokemus.Han oli niin vaatimaton ja ystavallinen,milloin hanen miehensa kuoli?
Han kertoi teoksistaan ja kylla ne tulivat laheisimmaksi siten.huvitti kun kertoi pikkutyttona pyytaneensa isaltaan lahjaksi puukkoa ja tietenkin isa ihmetteli mita pikku tytto puukolla teki.
Testamentilla he määräsivät taiteestansa...
julkinen pöytäkirja linkissä
http://www.lieksa.fi/paatokset/02020241.HTM
olin muusikkoystävieni mukana Suomessa, missä heillä oli kesän aikana konsertteja.
Olin kuullut puhuttavan "Ryynäsen kirkosta", kunnassa missä olin joskus 50-luvulla ollut opettajana ja kysyin heiltä olisivatko he halukkaita näkemään mitä nainen on saanut aikaan.
He olivat hyvin kiinnostuneita ja niin ajoimme Paateroon ja olimme aivan sanattomia tämän kokemuksen edessä.
Taiteilija pyysi meitä yksityisasuntonsa puolelle ja kertoili urastansa ja työnteostansa.
Hän mainitsi ettei tarvitse mennä minnekään salille romua nostamaan, kuntoa saa kun tekee töitä!
Hän kertoi myös että hänellä meni viikko aikaa kun sommitteli kirkon lattian kuviot.
Lattian laittajalta meni sitten kokonainen kuukausi ennenkuin palaset olivat paikallaan!
Kuvasin varmasti joka senttimetrin kirkosta ja ystäväni ovat jo monta kertaa kyselleet emmekö uudistaisi käyntiämme Paaterossa.
Ehkä sen teemme jo ensi kesänä. Vieläkin tuntuu sormissani, miten sametinsileät olivat kirkon ovet tai koko puusta veistetyt kirkonpenkit.
Taattua kirjar laatua !
Taidetta jossa voi kuunnella selostusta samalla kun katselee kuvia.
Vammaisille tarkoitettua palvelua, mutta voimmehan katsella ilman selostustakin.
http://www.fng.fi/fng/html4/fi/peda/project/simberg/main.htm
Kiitos hyvästä linkistä.
Tuo Haavoitettu enkeli ei varmaankaan jätä ketään kylmäksi.
Televisiossa oli hiljakkoin ohjelma jossa tätäkin maalausta selvitettiin ihan juurta jaksain.
Taustaa ja malleina käytettyjä henkilöitä myöten.
Jotain herkkää ja haavoittuvaa, siinäkö taiteen tekijän henkevyys ja kuvan puhuttelevuus katsojalle.
En ole koskaan ymmärtänyt, mitä Haavoitettu enkeli kertoo, mutta aina se herättää kysymyksiä, kun sen näkee.
Toinen on se Tonttukuninkaan uni. Siinä tonttujen punaisten lakkien meri tuo mieleen Kimmo Kaivannon maalauksen, jossa on lumpeenlehtiä silmäkantamattomiin. En muista kuvan nimeä.
Kyllä se Piruparkakin on jotenkin liikuttavan olonen kuva.
Aikoinaan oli aika rohkea teko, että Tampereen tuomiokirkkoon otettiin ne Simbergin maalaukset. Niiden symboliikka on mahtanut olla vierasta silloin, kuten se on yhä. Maalauksissa ei ole tyypillisiä kirkkomaalauksen aineksia. Tosin ne ovat vaikuttavia, sitä ei kukaan kieltäne.
Katselen usein näitä Simbergin maalauksia.
Nyt kun televisiossa oli tuo hänen elämäänsä valottava ohjelma, oli siinäkin tietoja että hänen monet maalauksensa viittavat valokuvasta otettuihin yksityiskohtiin, esim. tausta Haavoitetussa enkelissä on useammassakin maalauksessa käytetty valokuvaan liittyvä rantamaisema.
Tässä linkissä, allä, on paljon kuvia, ja mikä parasta ne voi kuvaa klikkaamalla isontaa.
Nautitaan siis taiteesta kotona istuen, kun ei ole aitoon taiteeseen muuten mahdollisuutta.
Minulle nämä ovat ovi kuvitteelliseen maailmaan jossa voi asettua hiljaiseen tunnelmaan.
" Musta surma ", - autio maisema kirkon ympärillä, taudin kaatamia.... ja kumaraan painuneita, kuolemaa pakenevia hahmoja.
" Arvostelija " - selkä katsojaan päin istuva kirjoittava nainen. Symboliikkaa siinäkin, sillä eihän voi arvostella katsoen silmiin...
Kykenisinpä tulkitsemaan pensselilläni tai kynälläni edes osan omista mieleni maailmassa liikkuvista kuvista, tallentamaan osan sisintäni,
tai piirtämään edes puhuttelevan viivan.
Silloin se askeleeni ei olisi ollut turha.
Linkki kuviin joita saa vapaasti katsella.
Harvoin näyttelyssäkään on näin kattava materiaali taiteilijan töistä.
http://www.fng.fi/fng/html4/fi/art/collecti/people/h2/hsimberg/
Nämä linkkivihjeet ovat aina tervetulleita, koska muuten ei löytäisi kaikkea kivaa mitä netissä on. Kiitos tästäkin.
Asiaa edellenkin!
https://www.google.com/search?q=Hugo Simberg&hl=fi&rls=com.microsoft:fi:IE-Address&rlz=1I7ADFA_fi&prmd=imvnso&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=tfMDT9WAF8uG-wbnlZjLAQ&ved=0CEAQsAQ&biw=1195&bih=599
Hugo Simberg
verkkonäyttelyt joista täällä oli aikoinaan linkki---
http://www.serlachius.fi/index.php?k=110264
näille ikivanhojen ketjujen nostajille, avatkaa uusi samasta aiheesta ihan omilla eväillänne !
Tuolta eroittui kuin helmenä Simbergin impressionistinen työ, jota en ole nähnyt!
Tuttu Renoir ponnahti ensin esiin, mutta aidoimmillaan Simberg minusta on naivististisilla hellyyttävillä ihmiskuvauksillaan.
Kiitos, muut linkit eivät toimi enää, mutta netin kautta löytää kyllä maailman taidemuseot.