OL3 rakennuttaja on rakentamisesta, pihalla kuin lintulauta. Nyt yrittävät käyttää halpa työvoimaa sen tekemiseksi ja tekevät kaikkensa estääkseen rakennusliittoa puuttumasta asiaan.
Suomalaiset ovat yksinkertaisesti liian kalliita OL3:sen työntekijöiksi.
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/tuoreet/artikkeli/Rakennusliitto uhkaa työnseisauksella Olkiluotoa/1101981437132
Suomalaiset ovat yksinkertaisesti liian kalliita OL3:sen työntekijöiksi.
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/tuoreet/artikkeli/Rakennusliitto uhkaa työnseisauksella Olkiluotoa/1101981437132
Vastaukset 5
Vanhimmat
monessakin asiassa. Ongelman syy on mielestäni, että projektia tehdään niin monen eri määräyskokoilman mukaan (STUK, RIL, European Utility Requirements , Suomen rakentamismääräyskokoelma yms.) mistä syntyy koomisiakin tilanteita.
Osalle rakenteita on määrätty suunniteltavaksi 70 vuoden käyttöikä, mutta kun se sitten rakennetaan täyttämään kaikki tarvittavat normit, joita Olkiluodossa käytetään ja lasketaan toteutuneesta rakenteesta suunniteltu käyttöikä, niin se onkin 350 vuotta.
Esimerkki siitä kun pallo on hukassa.
Turbiinipedinpilarit on määrätty tehtäväksi K40 betonista, ne kuitenkin on ”vahingossa” tehty K50 betonista. Nyt rakennuttaja miettii pitääkö ko pilarit poistaa vai voidaanko niitä käyttää työmaalla. Ainut seikka mihin ko ”vahinko” vaikuttaa käytännössä. On se, että kun rakenteelle on suunniteltu 70 vuoden käyttöikä, niin nyt se täyttääkin 150 vuoden käyttöikä vaatimukset.
Suunnittelun taso suomessa on niin surkeaa, että voidaan pitää jo kansainvälisenä turvallisuusriskinä jos ydinvoimalan suunnittelu annetaan Suomalaiselle suunnittelutoimistolle.
Eikö reaktorinpohjalaatan myöhästyminen juuri johtunut siitä, kun suunnittelua on tehty Intiassa. Suunnittelijoilla ei ollut oikein käsitystä ”Arktisista” rakenteista ja laattaa jouduttiin muuttamaan täyttääkseen Suomen olosuhteet.
Jos suunnittelu oltaisiin tehty Suomessa, olisi pohjalaatta päätynyt Intiaan käynnistysvaiheessa.
Olisi kannattanut esitellä tämä ”vahinko” etukäteen tilaajalle.
Keskieurooppalaisilla rakentajilla, kun ei ole kokemusta siitä, miksi tämmöisiä ”vahinkoja” sattuu.
Kyseinen ”vahinko” on varsin yleinen Suomessa. Tällä ”vahingolla” haetaan betonin lujuuskehitykseen lisää nopeutta, jolloin päästään aikaisemmin purkamaan muotit ja työnaikaiset tuennat, sekä kuormittamaan rakennetta. Tempulla pyritään nopeuttamaan aikataulun kriittisellä polulla olevia rakenteita ja näin nopeuttamaan projektin valmistumista. Samaa ”vahinkoa” käytetään hyväksi myös, jotta saavutettaisiin nopeammin betonin jäätymislujuus