Hei. Elikkäs olen tällanen parikymppinen nuori. Jännitän etukäteen ,murehdin ,ahdistun ja panikoin. Elämä tuntuu tosi raskaalta ,kaikki pienetki reissut voi olla todella uuvuttavia ,uus lääkitys alotettiin vähänaikaa sitten mutta ei vielä oikeen oo tehonnut. Toissa yönä näin sitten sellasen oudon unen jota säikähdin todella. Olin lääkärin luona ja se puhui jotain imusolmukkeista ja sitten sain hetken päästä tietää että mulla olikin syöpä ,Uni oli melko lyhyt mutta sanat jäi ihmeen selvästi mieleen. Yleensä en ota unia mitenkään tosissaan eikä ees oo mitään kummempaa sairauskammoo ,ainoastaan oksennuskammo mutta tuo uni sai kyllä todellakin karvat pystyyn.. nyt täytyy sanoo että vähänväliä se uni tulee mieleen ja jollain tavalla pelkään että jos se oliskin totta..? En kylläkään usko mihinkää enneuniin mutta miks tuo pyörii vähänväliä mielessä? Voiko se ehkä johtua siitä ku oon hirvee murehtiin kaikkia asioita ja just uus lääkitys alkanu ,paniikki tehny elämisest muutenki tosi hankalaa? Mulla on jonkuverran kuitenki jotain pelkotiloja ,esimerkiks pelkään että tutuille sattuu jotain kamalaa ja kuolee ym.. Olis kiva jos joku ottais jotain kantaa tähän tai vaikkapa kertois omia kokemuksiaan.
Mitäs tää
Nyt on?
3481
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
se vaikuttaa jos ajattelet aina että jjollekkin käy huonosti ja se tulee myös uniin. Kokeile sellasta et jo edellisenä päivänä päätät et huomenna haistatan vit#t peloille ym. :)
Kiitti nopeesta vastauksesta:) Oot varmaan ihan oikeessa että jos ajattelee ja murehtii niin se voi vaikuttaa uniinki ,on vaan niin hankala olla ajattelematta ku oon tosi kauan ollu tällanen murehtija/mietiskelijä. Nykyään en ehkä niin paljo ajattele enää kaikkia asioita mutta muistan että aikasemmin joskus miettiny asioita aivan liikaa ja ollu muutenki tosi masentunut. Voiko tällanen olla jonkilaista pakkoajattelua? vai vaan normaalia murehtimista? Varmaan jokainen ihminen murehtii ja miettii asioita mutta musta vaan tuntuu että Teen sitä vähänväliä ,tarkkailen myös kokoajan itteeni ja omaa oloo mikä ei panikoijalle varmaan oo kovinkaan terveellistä.
muutaman kerran jonkun puolesta ja katot miten käy, ilmeisesti kaikki menee sillä kuitenkin hyvin. Sen jälkeen kokeilet ajatella sitten niin että pärjäshän se viimeksikin, kyllä se hoitaa asiansa :)