Yksinäisyys

No ihan ekana on sanottava että tuskin joukkuelaji tekee kenestäkään heteroa, ainakin itse uskon seksuaalisuuden olevan synnynnäistä, eriäviä mielipiteitä löytyy.. joo onhan toi varmaan totta että moni homo on yksinäinen mutta niin on heteroissakin sama tilanne joten en yleistäisi että homot olisi jotenkin yksinäisempiä.

Olet vielä nuori ja kerkeet kyllä löytämään niitä kavereita, kyllähän kaverit on tärkeitä olla olemassa. Sun pitää vaan rohkeesti yrittää etsiä esim. harrastusten parista.

Kysyit onko kellään paljon kavereita ja minä voin sanoa olevani siinä suhteessa onnekas. Tosin kaverit ovat ihan lapsuudesta asti enkä kertonut pitkään aikaan heille taipumuksistani mutta kun vihdoin kerroin niin kavereita on yhä yhtämonta..

Ei kannata masentua kyllä sinäkin vielä kerkeät löytämään ystäviä ja kundikavereita, olet vasta nuori joten nauti elämästä. :)

Kysymys on jo asennoitumisesta. Ei ole olemassa mitään kohtaloa homoille, sen enempää kuin heteroillekaan. "Musta on alkanut tuntua..." Älä anna tuntua. Positiivisella ja avoimella asenteella ystävystyy nopeammin.

"sen takia että on poikkeava"

Minä en edes pidä homoutta poikkeavana. On meitä niin paljon, jopa sellaisia joilla on tyttöystävä. Ehkä kaikissa meissä asuu pieni homo ja/tai hetero.

"Olisko pitäny lapsena jo alottaa joku joukkuelaji ja olisin voinut kehittyä heteroksi kuten muutkin..."

Tämä alkasi jo naurattamaan. Joukkuelaji, että kehittyy heteroksi. Aloitapa joukkuelaji, niin saat lätkäkaukalossa kähmiä pelitovereitasi oikein luvan kanssa ja seuraavaksi poikien kanssa saunomaan =).

Se, että elätkö tavallista elämää "homoudesta huolimatta" on kiinni itsestäsi. Vai mitä tarkoitat tavallisella elämällä? Ja kuka sinua estää?

Itse olen monessa mielessä huono sanomaan, kun en ole kaapista ulkona. Mutta kavereita minulla on aina piisannut. Kukaan heistä ei tiedä suuntautumisestani (sänkykaverit tietysti poislukien), tosin voisin 100% varmuudella sanoa, ettei kukaan heistä minua myöskään hylkäisi tai alkaisi välttelemään. Ei minun kavereistani kukaan ole oikeaksi kaverikseni helpolla päässyt. Naamatutut on sitten asia erikseen ja minulle on herttaisen yhdentekevää, mitä ne ajattelevat mistäkin.

Syy omaan kaapissa olemiseen ei ole mitenkään kiinni siitä, että pelkäisin menettäväni yhtäkään kaveriani tai sukulaistani, kaikki suhtautuisivat kyllä suopeasti. Haluan vain heidän näkevän minut tietyllä tavalla tietynlaisena ihmisenä. Aivan samoin, kun valitsen kampaukseni tai vaatteeni. Ihmiset eivät vielä katso homoa tavallisena ihmisenä, vaan jatkuvasti ajattelevat ko. henkilön homoutta, vaikka sen täysin hyväksyisivätkin. Tiedän sen, koska ajattelen julkihomoista itsekin niin, mielenkiinto keskittyy siihen tosiasiaan tahtomattani.

Minulle on pääasia, että olen itselleni myöntänyt olevani homo ja hyväksynyt sen. Sinun iässäsi toivoin olevani hetero, että voisi vapaasti hakea tavallisesta yökerhosta seuraa, hankkia normaalisti tyttöystävän, muuttaa yhteen jne. Nykyisin asia on toisin. Nykyisin haluan olla homo, enkä mikään muu seksuaali.

Täällä ovat asiat hyvin. Singaporessa homo- ja lesboseksin harrastamisesta saa 2 vuotta vankeutta. Olikos se nyt Pakistan, jossa vielä ruoskittiin kaupanpäälle, siis nykypäivänäkin. Ja homoja paheksutaan siellä kuin pedofiilejä. Ei voi Suomen oloissa valittaa, täällä ollaan meikäläisiä kohtaan hyvin suopia.

Mainittakoon vielä, että monet heterotkin haluavat homakaverin. Ehkä trendikkyyssyistä, kuka tietää.

Huomaa että yksin oleminen, joka tarkoittaa sitä että et ehkä viihdy suuressa joukossa/joukkuessa ei ole sama kuin yksinäisyys, joka on tunne että et saa yhteyttä kehenkään.

Edellinen kirjoitukseni jäi ikään kun roikkumaan tyhjänpäälle ja yritän tässä vähän paikata asiaa.

Yksinäisyyden tunne ei johdu seksuaalisesta suuntauksestasi. Epäsuorasti se voi vaikuttaa siten että arkailet yhteyksissäsi koska saatat pelätä negatiivista palautetta. En voi antaa muuta neuvoa kuin oivalta se asia että ihminen joka ei itseään hyväksy ei sitä voi pyytää eikä saa muiltakaan. Emme me hyväksyntää kaikilta voi saadakaan mutta kun itsensä hyväksyy sitä saa myös riittävän monelta. Muut voitkin sitten unohtaa.
Tsemppiä.