Kauan kesti vuo'atella
ajatella ootella
Piti käyä itkut lävitse
mennä tuskan suuhun saakka
Ei ollut oikopolkua pienelle
kärsiä kaikki kesti
Kunnes eräänä päivänä
kultajyvän kiiltäväisen
erotti silmä kasasta tuhkaa
Siitä ilo kasvamaan
kannatti kestää myrskyn maa
Nyt vapaana kulkee
lapsensydän kutsuilee
Tunteet ovat lahjoja jumalten
kuta kovemmat sitä onnekkaampi
Menninkäisen surun, yksinäisyyen kuullut
keijukaisen siivin lentänyt aamun kasteisella nummella
Ilman niitä kuolla vois
ihminen mi' tunteita tuntematta ois.
ajatella ootella
Piti käyä itkut lävitse
mennä tuskan suuhun saakka
Ei ollut oikopolkua pienelle
kärsiä kaikki kesti
Kunnes eräänä päivänä
kultajyvän kiiltäväisen
erotti silmä kasasta tuhkaa
Siitä ilo kasvamaan
kannatti kestää myrskyn maa
Nyt vapaana kulkee
lapsensydän kutsuilee
Tunteet ovat lahjoja jumalten
kuta kovemmat sitä onnekkaampi
Menninkäisen surun, yksinäisyyen kuullut
keijukaisen siivin lentänyt aamun kasteisella nummella
Ilman niitä kuolla vois
ihminen mi' tunteita tuntematta ois.
Vastaukset 2
Vanhimmat
tunteita olet saanut runon muotoon,todella
tunteikas ja hyvä runo:))
mieli pakahtua runosi voimakkuden alla.
Tosi hyvä!! Mukavaa illan jatkoa:))