...lammi-myyja väitti kiven kovaan, että Jämerään ei voi laittaa puisia karmeja(ikkunat, ovet)...mätänee kuulema 100%:sesti......meinas tulla niin hirvee naurukohtaus, etten pystynyt edes kysymään perusteluja......tämä "argumentti" tuli kun kysyin eroja Lammin ja Jämerän välillä......hahahahahahahaaaaaa
messuilla kuultua...
...hahahahaaaahaaa
5310779
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 53
Vanhimmat
Kuka helvetti nyt enää modernissa yhteiskunnassa laittaa puukarmeja. Täysin alumiiniset niiden olla pitää - persaukiset!
...siis tämä puukarminkiinnitys tuli talomyyjän puolelta...minä en sanonut sanaakaan mistään karmeista, en puisista tai alumiinisista...hahahahaaa
Katso "schucofin.com", ja löydä ikkunasi.Mitä järkeä on pilata upea kivitalo jollain tykkiluukuilla joista ei tule kuin ongelmia.
...siis tämä puukarminkiinnitys tuli talomyyjän puolelta...minä en sanonut sanaakaan mistään karmeista, en puisista tai alumiinisista...hahahahaaa
Naapurin siporex talossa näkyy kylmillä ilmoilla osa ikkunoista olevan aina huurussa. Nytkin on ollut jo syyskuusta lähtien.
tosissasi? aivanko tosissasi heität moista juttua?? buhahahaaaaaaaaaaa...täällä kuolee nauruun...buhahahaaaaaaaaaaa
Arvelen jotta näillä keleillä sitä kosteutta tulee vääjäämättä sinne ikkunaväliin. Lisäksi huomasin jotta sälekaihtimen porauksistahan se kosteus sinne menee. Eiku akryylimassaa...
Ikkunat huurtui ihan selvästi sälekaihtimien reijistä tulevista vuotoilmoista, mutta se loppui jo siihen että kaihtimet laitettiin paikoilleen.
Eli jos joku ikkuna huurtuu, niin todennäköisesti se vuotaa sisäikkunan tiivisteestä tai just jostain sälekaihtimen reijästä.
Moiset myyjät pitäis kyllä hirttää.
Asiassa on (vain) sen verran perää että jämerän ohjeissa neuvotaan käyttämään korroosiosuojattuja kiinnikkeitä. Lisäksi esim. eristävyyslaskelmissa tulee huomioida pääseekö viistosade kastelemaan siposeinää, kostunut siporex seinä kun eristää huonomin.
ja vielä kerran SIMO!!
Samalla logiikalla sun lammis kattotiilet mätänee, nekin kun pitää kiinnittää galvanoiduilla tai sinkityillä nauloilla!!
No, onhan se hyvä että lammin porukat tekee itsensä naurettavaksi, kohta ne voi olla Palikka-miehen kanssa samalla osastolla ja tehdä yhteiset weppisivut!!!
Pasi
>Samalla logiikalla sun lammis kattotiilet mätänee, nekin kun pitää kiinnittää galvanoiduilla tai sinkityillä nauloilla!!
Ensinnäkin se on Jämerän logiikkaa koska tuo on heidän ohjeista. Siis esim. kiinnitettäessä keittiökalusteita ulkoseinään (ulkoseinän sisäpuolelle huom huom) tulee käyttää korroosiosuojattuja kiinnikkeitä
Ja toisekseen minulle ei tullut kattotiiliä. Mutta kyllä, 50 vuoden päästä palahuovat on kiinni pelkällä bitumiliimalla.
>No, onhan se hyvä että lammin porukat tekee itsensä naurettavaksi, kohta ne voi olla Palikka-miehen kanssa samalla osastolla ja tehdä yhteiset weppisivut!!!
Jokaisella puljulla on omat reikäpäänsä. Siporex myyjät jaukkuu ettei lammi kuivu ikinä, jämäkkä on kumonnut fysiikan lait, jne...
Mites Jämäkkä on ne fyssan lait kumonnut ?
...kivi kelluu...
älkää enää jaksako...
Ei kattotuolit mätäne vaan naulat...
Siporex on emäksinen materiaali ja kosteuden kanssa se syö metalleja. Tästä syystä tulee käyttää korroosiosuojattuja kiinnikkeitä ja samsta syystä tulee huolehtia, että seinien raudoitukset ovat laastissa, eikä siporexin kanssa kosketuksissa.
Jämerä ja Jämäkkä sekaisin. Ei Jämäkkä myy kelluvaa kiveä.
Enkä ymmärrä miksi kivi ei voisi kellua?
Jos se kiven ominaispaino on alhaisempi kuin nesteen johon se laietaan se kelluu.
korrosiosuojattuna kuten muovitulppa.
Eikös sipossa käytetä haponkestäviä teräksiä?
Lammissakin voi olla hyvä käyttää ainakin rosterisia, ettei käy kuten betonielementeissä, että ruostuva rauta paisuessaan korkkaa palan pois.
Betoni yleensä on emäksistä ja SUOJAA terästä korroosiolta. Kevytbetonissa (Siporex) tämä suojaava emäksisyys ei ole riittävä vaan teräkset ovat yhtä alttiita korroosiolle kuin ulkona muutenkin.
Itse kyllä löysin lähteen, jonka mukaan betoni ja Sipo ovat yhtä emäksisiä.
Käsittääkseni tietyissä oloissa (lue kostea) Sipossa käytettävät metallit pitää olla korroosiosuojattuja, koska aine on huokoinen, joten siinä pääsee ilma/ vesi "liikkumaa".
Alkutilanteessa emäksisyydellä ei varmasti eroa ole, mutta ilman hiilidioksidin vaikutuksesta betoni karbonatisoituu ja menettää emäksisyyttään. Tiiviillä betonilla tämä karbonatisoituminen on hidasta syvällä betonissa, mutta esim. betonin pintaan jääneet teräkset ruostuvat nopeasti.
Siporex huokoisena materiaalina menettää emäksisyyttään huomattavasti nopeammin joten sitä ei voida käyttää hyväksi terästen korroosiosuojaukseen kuten betonilla.
nähnyt sipo taloa, tai yleensäkään harkkotaloa, jossa teräkset olisivat korkanneet. Mutta asun alueella jossa voi jaka päivä nauttia runsain määrin betonirunkoisista taloista, joissa teräkset korkkaa.
Kemiasta en tiedä mitään, mutta naisten kanssa osaan touhuta. :)
käytetään haponkestävää terästä. Valuharkkotaloissa näyttävät edelleen käyttävän mustaa rautaa, joten 15 vuotta kun odotellaan, niin nähdään korkkaavatko nuo myös.
Huokoisessa sipossa (=kaasuvetoni) ilma liikkuu helpommin, kuin oikeassa betonissa. Rauta ei ruostu betonin sisällä, koska siellä ei ole ilmaa.
Paljonko hapokas harjateräs maksaa? Käytetäänkö ihan oikeesti siporex taloissa? En oikein usko...
Minä kun olen luullut että happamat ja emäksiset olosuhteet syö materiaaleja. Viitsitkö linkittää asiasta tietoa, jos taas oppisi jotain uutta?
Eihän teräskorroosiosta tule ongelmaa jos asia on ollut rakennusvaiheessa tiedossa.
Siporexin materaalitoimittaja on kyllä kertonut selkeästi että kiinnikkeiden on oltava korroosiosuojattuja ja kutistumisteräkset kokonaan laastin sisällä. Tälläkin palstalla tuntuu kaikki tietävän tämän.
Kuinka moni muuten käyttää puurakenteissa korroosiosuojaamattomia kiinnikkeitä?
googleta esim. hakusanoilla "betoniterästen korroosio" tai "betonin karbonatisoituminen"
Eihän ne voikkaan kun niillä on vaan paistettua savea ja muovia (styroxia)!
Mutta kelluuhan sekin!
sen kun paistaa niin avot syntyy yksi parhaiten ajanhammasta kestävistä rakennusmateriaaleista.
Yrittävät vaan nykyään myydä esim: kattotiilinä betonia joka rapautuu reilussa kymmenessä vuodessa. Harvassa on paistetusta savesta tehdyt katot, vaikka viimeisen parin vuoden aikana ovatkin aloittaneet uuden invaasionsa.
Graniitti tahi marmoriharkkoja en ole vielä markkinoilla nähnyt. Jos Graniitista haluaa tehdä matalaenergia harkkoja (U
Niissä olleista ongelmista ja siihen löydetyistä ratkaisuista voi lukea vaikkapa Panu Kailan Talotohtori -kirjasta.
Panu Kailan Talotohtori kirjassa oli mielestäni kattavasti käsitelty betonin ja teräksen yhteispeliä.
Kun terästen suojana on kylliksi betonia (olikohan se 30mm) kestää vähintään 30 vuotta ennen kuin betoni on karbonisoitunut teräkseen asti ja sen jälkeen teräksen ruostuminen alkaa äärimmäisen hitaasti. Lisäksi esim. lammiseinässä happi ei pääse kulkeutumaan betoniin kahta kautta niinkuin villasandwitch betonielementeissä. Ja lisäksi max. 2kerros kerrostaloissa=omakotitaloissa veden seinää kasteleva ja hapettava vaikutus on paljon pienempi kuin kerrostaloissa jnejne...
>Kuinka moni muuten käyttää puurakenteissa korroosiosuojaamattomia kiinnikkeitä?
Tuskinpa kukaan käyttää mustia nauloja enään. Muuten niitä kait voisi käyttää mutta ne on niin liukkaita verrattuna sinkittyihin. Sinkityt pysyy kuin tauti.
Ai niin... katon 2x2:t naulattiin mustilla runkonaulaimen nauloilla koska kirvesmies suositteli niin, kuulemma sinkityt ois ollut turhaan. Pelseestä ol se neuvo. Ei ne sinkityt ois maksanut koko kattoon paria kymppiä enempää lisää ja oisivat olleet paljon lujemmassa yms jne.
Mutta jos takaisin asiaan... ymmärsin että esim normaalit sähkösinkityt ruuvit muovitulppineen ei ois riittävät siporex seinän sisäpintaan... ainakin joskus on toimitukseen kuulunut alumiinisia nauloja....
Linkin
http://www.siporex.fi/hhpdf/2004/Htyot.pdf
kohta 34.2.
Varsin tyhjentävästi selostettu.
vastaamaan vikinöistään. Ajatuksia ja meinikiä on vaikka kuinka, muttei aavistustakaan miten saisi nykypäivään sopivaksi nuo hienot periaatteet ja ajatuksensa. Lait ja määräykset kun edellyttävät sellaisia Panun maailmaan sopimattomia laskelmia, energiataloudellisuutta jne.
muistaakseni betonin ja sementin käytöstä Kaila oli asialliset tekstit latonut, rooman ajoista lähtien.
http://www.tkk.fi/Units/Departments/A/oppituolit/rtekn/materiaalit/Kevaan_luentokalvot_2.pdf
Muovitulppa ja mikä tahansa ruuvi on ok. Alumiininaula voidaan lyödä paljaaltaan, ja kyllä tavallinenkin naula käy taulu yms kiinnityksiin. Nuo korroosioasiat on pidettävä mielessä kiinteissä rakenteissa, joissa tähdätään kymmenien (tai satojen...) vuosien elinkaareen.
Onkohan ulkoseinän sisäpintaan tehty kiinnitys "kylmään rakenteeseen" tehty kiinnitys? Lämpötilahan lähtee reippaaseen laskuun heti siporex pintakerroksen alla, materiaali kun on läpeensä samaa.
Mutta muutoinpa tuo ei ihmeelliseltä vaikuta, sähkösinkityt riittää ainakin väliseiniin.
Ikkunathan eivät joudu tekemisiin runkorakenteen kanssa, mikäli ne on asennettu oikein. Runkorakenteen ja ikkunakarmin väliin laitetaan eriste, yleensä PU-vaahto, joka tiivistää ikkunakarmin ja rungon välin, sekä samalla estää mahdollisen rungon kosteuden menemisen ikkunoihin. Täten Siporex-runkoon voi surutta asentaa puu-ikkunat, puu-alumiini-ikkunat tai vastaavat.
Pidän Siporex-rakennetta, jopa parempana ikkunan kiinnityksen näkökulmasta verrattuna esim. Lammi-rakenteeseen, missä ikkunan kiinnitys tehdään yleensä eristeen kohdalle. Oikein tehtynä Lammi-rakenteeseen upotetaan ensiksi lankku eristeeseen, mihin ikkunat sitten voidaan kiinnittää. Tämä tarkoittaa lisätyötä ja kylmäsiltaa. Väärä tapa on sitten asentaa ikkunat suoraan eristeeseen esim. PU-vaahdolla.
Siporex-rakenteessa suositellaan lankun upotusta raskaisiin paljon käytettävien ovien kohdalle, kuten esim. pääoven kiinnitystä varten.
Enemmän kuitenkin kiinnittäisin edelleenkin huomiota rakennusaikeisen kosteuden hallintaan ikkunoiden osalta niin Lammi kuin Siporex-rakenteiden kanssa.
Rakenne on lammin EMH350:n kanssa seuraava:
Sisäkuoren betoni, 34mm EPS:ää, kyllästetty 55mmx55mm puu, 34mm EPS:ää. U-arvo on noin 0.4 eli eristävyys on vielä hyvä (vain piirun verran koko siporex 375 seinää huonompi).
LL400 sienässä U arvo soiron kohdalla on noin 0.26.
Eikä sitä puupalikkaa ole tarpeen laittaa koko ikkunan sivun alueelle, pätkät karmiruuvien kohdalla riittää.
(osa EPS:stä korvautuu uretaanilla mutta sen eristävyys on vähintään yhtä hyvä)
Laskin huvikseni vielä mikä on siporex rakenteen U arvo ikkunan pielissä.
Karmin ulkopuolelta karmin sisäpuolelle on siporexia minimissään vain noin 175mm.
(ei siis puusoiroja tms.)
Kun laskin 200mm:llä niin U arvo on noin 0.6.
valmiin lammi-seinän u-arvo?? siis huom! ei yksittäisen rakenneosan?
0.27 sille wanhalle 350:lle ja 0.19 uudelle LL-400:lle eli markkinoiden huonoimmat eristeharkot eristävyyden kannalta.
Sattuuko kukaan tietämään mikä on HB eristemuottiharkon siis lammin harkkoavastaavan harkon u? entäpä Lujabetonin betoni harkon?
EMH350 0.25 (huomioitu mm. harkossa oleva kevytsora)
LL400 0.19 (-"-)
EMH350:n kanssa samat eristävyydet lienee esim. Jämäkän, HB:n, Lecan yms. palkkiharkoissa.
Taitaa samanmoinen eristävyys olla saatavana kaikilta harkkovalmistajilta???
LL400:sta vastaa esim LecaDesign U-arvollaan 0.18 mutta pienemmällä massallaan.
(( Muuten, miksi eristeestä tehdyt harkot ei ois eristeharkkoja, siis esim sipot? ))
mistäs moiset arvot löysit....nimenomaan valmiin seinän u-arvo????
Rakentajalla oli hyvä kommentti kiinittämisestä. Siitä jäi kuitenkin pois että viranomaiset (ainakin täällä) vaativat mekaanisen kiinnittämisen, tai siis ruuvit. Pelkkä kemiallinen kiinnitys, tai siis pu-vaahto, ei riitä. Kuulemma joissain tailanteissa tulipalossa tms ikkuna ei välttämättä pysy paikoillaan. Tulipalo voi olla myös kivitalossa.
seiniä palkkiharkoista joten relevantti vertailukohta on 95% normaali kiveä ja loput palkkia.
Kevytsoraharkkorakenteissa on aika paljon sitä palkkia. Kaksivarvia välipohjien alla, ikkunoiden päällä yksi varvi, seinän ylin varvi...
Mutta U 0.25 harkot näkyy olevan esim. HB:llä, Lecalla (LecaTherm) jne...
eihän sillä muutoin liene mitään merkitystäkään
Mutta miksi sitä kyselet?
(otetaankohan muuten kevytsoraharkoissa niitä teräksisiä sidontaramloja huomioon???)
...ei juuri yksikään myyjä tai valmistaja ilmoita valmiin seinän arvoja ja ne saattavat olla ihan muuta kuin yksittäisen palikan.
minulle harkkotoimittaja sanoi, että laskevat 1.5 varvia per kerros nuita palkkiharkkoja, koska ne menee niin helposti rikki.
Niitä jäi kuitenkin reilusti yli sillä ainoastaan välipohjan alle tuli yksi varvi pakiiharkkoa ja ikkunoiden ylityksiin meni loput. Ylä kerrokseen tuli vain 17 m palkkiharkkoja vaikka kehä on liki 50m.
Kerroskorkeus on meillä 3200mm, eli joka 16:sta varvi on palkkia, tai siis oikeastaan vähemmän kuit joka 16:sta.
valmiin seinärakenteen u-arvo ei yksittäisen osan. Laskennassa käytettään valmistajan ohjeita, esim kuinka monta ramlaa pitää olla neliöllä.
Esim: HB:n harkon k-arvo on 0.15, mutta valmiin seinärakneteen 0.17.
Sama sääntö koskee myös betoni rakenteita.
Nämä luvut pitäisi löytymän myös rakennesuunitelmista kohdasta "rakennetyypit" joissa kuvataan rakenne kerrokset ja niiden paksuudet.
Näkyy laittaneen 55x150x200 lankunpätkät styroxiin ikkunoita varten. (ulko-oven kohdalla näkyy muuten käytetyn palkkiharkkoa suunnilleen oven lukon korkeudella)