...lammi-myyja väitti kiven kovaan, että Jämerään ei voi laittaa puisia karmeja(ikkunat, ovet)...mätänee kuulema 100%:sesti......meinas tulla niin hirvee naurukohtaus, etten pystynyt edes kysymään perusteluja......tämä "argumentti" tuli kun kysyin eroja Lammin ja Jämerän välillä......hahahahahahahaaaaaa
messuilla kuultua...
53
10744
Vastaukset
- Tane
Kuka helvetti nyt enää modernissa yhteiskunnassa laittaa puukarmeja. Täysin alumiiniset niiden olla pitää - persaukiset!
- ....hahahahahaaa...
...siis tämä puukarminkiinnitys tuli talomyyjän puolelta...minä en sanonut sanaakaan mistään karmeista, en puisista tai alumiinisista...hahahahaaa
- HÖH
Katso "schucofin.com", ja löydä ikkunasi.Mitä järkeä on pilata upea kivitalo jollain tykkiluukuilla joista ei tule kuin ongelmia.
- ....hahahahahaaaaa
...siis tämä puukarminkiinnitys tuli talomyyjän puolelta...minä en sanonut sanaakaan mistään karmeista, en puisista tai alumiinisista...hahahahaaa
- kepa
Naapurin siporex talossa näkyy kylmillä ilmoilla osa ikkunoista olevan aina huurussa. Nytkin on ollut jo syyskuusta lähtien.
- ..voi olla...
tosissasi? aivanko tosissasi heität moista juttua?? buhahahaaaaaaaaaaa...täällä kuolee nauruun...buhahahaaaaaaaaaaa
- raksaaja--sh
Arvelen jotta näillä keleillä sitä kosteutta tulee vääjäämättä sinne ikkunaväliin. Lisäksi huomasin jotta sälekaihtimen porauksistahan se kosteus sinne menee. Eiku akryylimassaa...
- Sami:
raksaaja--sh kirjoitti:
Arvelen jotta näillä keleillä sitä kosteutta tulee vääjäämättä sinne ikkunaväliin. Lisäksi huomasin jotta sälekaihtimen porauksistahan se kosteus sinne menee. Eiku akryylimassaa...
Ikkunat huurtui ihan selvästi sälekaihtimien reijistä tulevista vuotoilmoista, mutta se loppui jo siihen että kaihtimet laitettiin paikoilleen.
Eli jos joku ikkuna huurtuu, niin todennäköisesti se vuotaa sisäikkunan tiivisteestä tai just jostain sälekaihtimen reijästä.
- raksaaja--sh
Moiset myyjät pitäis kyllä hirttää.
Asiassa on (vain) sen verran perää että jämerän ohjeissa neuvotaan käyttämään korroosiosuojattuja kiinnikkeitä. Lisäksi esim. eristävyyslaskelmissa tulee huomioida pääseekö viistosade kastelemaan siposeinää, kostunut siporex seinä kun eristää huonomin.- Simo
ja vielä kerran SIMO!!
Samalla logiikalla sun lammis kattotiilet mätänee, nekin kun pitää kiinnittää galvanoiduilla tai sinkityillä nauloilla!!
No, onhan se hyvä että lammin porukat tekee itsensä naurettavaksi, kohta ne voi olla Palikka-miehen kanssa samalla osastolla ja tehdä yhteiset weppisivut!!!
Pasi - raksaaja--sh
Simo kirjoitti:
ja vielä kerran SIMO!!
Samalla logiikalla sun lammis kattotiilet mätänee, nekin kun pitää kiinnittää galvanoiduilla tai sinkityillä nauloilla!!
No, onhan se hyvä että lammin porukat tekee itsensä naurettavaksi, kohta ne voi olla Palikka-miehen kanssa samalla osastolla ja tehdä yhteiset weppisivut!!!
Pasi>Samalla logiikalla sun lammis kattotiilet mätänee, nekin kun pitää kiinnittää galvanoiduilla tai sinkityillä nauloilla!!
Ensinnäkin se on Jämerän logiikkaa koska tuo on heidän ohjeista. Siis esim. kiinnitettäessä keittiökalusteita ulkoseinään (ulkoseinän sisäpuolelle huom huom) tulee käyttää korroosiosuojattuja kiinnikkeitä
Ja toisekseen minulle ei tullut kattotiiliä. Mutta kyllä, 50 vuoden päästä palahuovat on kiinni pelkällä bitumiliimalla.
>No, onhan se hyvä että lammin porukat tekee itsensä naurettavaksi, kohta ne voi olla Palikka-miehen kanssa samalla osastolla ja tehdä yhteiset weppisivut!!!
Jokaisella puljulla on omat reikäpäänsä. Siporex myyjät jaukkuu ettei lammi kuivu ikinä, jämäkkä on kumonnut fysiikan lait, jne... - Joonas Hytönen
raksaaja--sh kirjoitti:
>Samalla logiikalla sun lammis kattotiilet mätänee, nekin kun pitää kiinnittää galvanoiduilla tai sinkityillä nauloilla!!
Ensinnäkin se on Jämerän logiikkaa koska tuo on heidän ohjeista. Siis esim. kiinnitettäessä keittiökalusteita ulkoseinään (ulkoseinän sisäpuolelle huom huom) tulee käyttää korroosiosuojattuja kiinnikkeitä
Ja toisekseen minulle ei tullut kattotiiliä. Mutta kyllä, 50 vuoden päästä palahuovat on kiinni pelkällä bitumiliimalla.
>No, onhan se hyvä että lammin porukat tekee itsensä naurettavaksi, kohta ne voi olla Palikka-miehen kanssa samalla osastolla ja tehdä yhteiset weppisivut!!!
Jokaisella puljulla on omat reikäpäänsä. Siporex myyjät jaukkuu ettei lammi kuivu ikinä, jämäkkä on kumonnut fysiikan lait, jne...Mites Jämäkkä on ne fyssan lait kumonnut ?
- hsh
Joonas Hytönen kirjoitti:
Mites Jämäkkä on ne fyssan lait kumonnut ?
...kivi kelluu...
älkää enää jaksako... - Sami_
Simo kirjoitti:
ja vielä kerran SIMO!!
Samalla logiikalla sun lammis kattotiilet mätänee, nekin kun pitää kiinnittää galvanoiduilla tai sinkityillä nauloilla!!
No, onhan se hyvä että lammin porukat tekee itsensä naurettavaksi, kohta ne voi olla Palikka-miehen kanssa samalla osastolla ja tehdä yhteiset weppisivut!!!
PasiEi kattotuolit mätäne vaan naulat...
Siporex on emäksinen materiaali ja kosteuden kanssa se syö metalleja. Tästä syystä tulee käyttää korroosiosuojattuja kiinnikkeitä ja samsta syystä tulee huolehtia, että seinien raudoitukset ovat laastissa, eikä siporexin kanssa kosketuksissa. - taitaa mennä
hsh kirjoitti:
...kivi kelluu...
älkää enää jaksako...Jämerä ja Jämäkkä sekaisin. Ei Jämäkkä myy kelluvaa kiveä.
Enkä ymmärrä miksi kivi ei voisi kellua?
Jos se kiven ominaispaino on alhaisempi kuin nesteen johon se laietaan se kelluu. - kiinnike
Sami_ kirjoitti:
Ei kattotuolit mätäne vaan naulat...
Siporex on emäksinen materiaali ja kosteuden kanssa se syö metalleja. Tästä syystä tulee käyttää korroosiosuojattuja kiinnikkeitä ja samsta syystä tulee huolehtia, että seinien raudoitukset ovat laastissa, eikä siporexin kanssa kosketuksissa.korrosiosuojattuna kuten muovitulppa.
Eikös sipossa käytetä haponkestäviä teräksiä?
Lammissakin voi olla hyvä käyttää ainakin rosterisia, ettei käy kuten betonielementeissä, että ruostuva rauta paisuessaan korkkaa palan pois. - siporexissa
Sami_ kirjoitti:
Ei kattotuolit mätäne vaan naulat...
Siporex on emäksinen materiaali ja kosteuden kanssa se syö metalleja. Tästä syystä tulee käyttää korroosiosuojattuja kiinnikkeitä ja samsta syystä tulee huolehtia, että seinien raudoitukset ovat laastissa, eikä siporexin kanssa kosketuksissa.Betoni yleensä on emäksistä ja SUOJAA terästä korroosiolta. Kevytbetonissa (Siporex) tämä suojaava emäksisyys ei ole riittävä vaan teräkset ovat yhtä alttiita korroosiolle kuin ulkona muutenkin.
- Lukeva
siporexissa kirjoitti:
Betoni yleensä on emäksistä ja SUOJAA terästä korroosiolta. Kevytbetonissa (Siporex) tämä suojaava emäksisyys ei ole riittävä vaan teräkset ovat yhtä alttiita korroosiolle kuin ulkona muutenkin.
Itse kyllä löysin lähteen, jonka mukaan betoni ja Sipo ovat yhtä emäksisiä.
Käsittääkseni tietyissä oloissa (lue kostea) Sipossa käytettävät metallit pitää olla korroosiosuojattuja, koska aine on huokoinen, joten siinä pääsee ilma/ vesi "liikkumaa". - lisää
Lukeva kirjoitti:
Itse kyllä löysin lähteen, jonka mukaan betoni ja Sipo ovat yhtä emäksisiä.
Käsittääkseni tietyissä oloissa (lue kostea) Sipossa käytettävät metallit pitää olla korroosiosuojattuja, koska aine on huokoinen, joten siinä pääsee ilma/ vesi "liikkumaa".Alkutilanteessa emäksisyydellä ei varmasti eroa ole, mutta ilman hiilidioksidin vaikutuksesta betoni karbonatisoituu ja menettää emäksisyyttään. Tiiviillä betonilla tämä karbonatisoituminen on hidasta syvällä betonissa, mutta esim. betonin pintaan jääneet teräkset ruostuvat nopeasti.
Siporex huokoisena materiaalina menettää emäksisyyttään huomattavasti nopeammin joten sitä ei voida käyttää hyväksi terästen korroosiosuojaukseen kuten betonilla. - en ole koskaan
lisää kirjoitti:
Alkutilanteessa emäksisyydellä ei varmasti eroa ole, mutta ilman hiilidioksidin vaikutuksesta betoni karbonatisoituu ja menettää emäksisyyttään. Tiiviillä betonilla tämä karbonatisoituminen on hidasta syvällä betonissa, mutta esim. betonin pintaan jääneet teräkset ruostuvat nopeasti.
Siporex huokoisena materiaalina menettää emäksisyyttään huomattavasti nopeammin joten sitä ei voida käyttää hyväksi terästen korroosiosuojaukseen kuten betonilla.nähnyt sipo taloa, tai yleensäkään harkkotaloa, jossa teräkset olisivat korkanneet. Mutta asun alueella jossa voi jaka päivä nauttia runsain määrin betonirunkoisista taloista, joissa teräkset korkkaa.
Kemiasta en tiedä mitään, mutta naisten kanssa osaan touhuta. :) - betonielementeissä
en ole koskaan kirjoitti:
nähnyt sipo taloa, tai yleensäkään harkkotaloa, jossa teräkset olisivat korkanneet. Mutta asun alueella jossa voi jaka päivä nauttia runsain määrin betonirunkoisista taloista, joissa teräkset korkkaa.
Kemiasta en tiedä mitään, mutta naisten kanssa osaan touhuta. :)käytetään haponkestävää terästä. Valuharkkotaloissa näyttävät edelleen käyttävän mustaa rautaa, joten 15 vuotta kun odotellaan, niin nähdään korkkaavatko nuo myös.
- Funtsija
kiinnike kirjoitti:
korrosiosuojattuna kuten muovitulppa.
Eikös sipossa käytetä haponkestäviä teräksiä?
Lammissakin voi olla hyvä käyttää ainakin rosterisia, ettei käy kuten betonielementeissä, että ruostuva rauta paisuessaan korkkaa palan pois.Huokoisessa sipossa (=kaasuvetoni) ilma liikkuu helpommin, kuin oikeassa betonissa. Rauta ei ruostu betonin sisällä, koska siellä ei ole ilmaa.
Paljonko hapokas harjateräs maksaa? Käytetäänkö ihan oikeesti siporex taloissa? En oikein usko... - Funtsija
siporexissa kirjoitti:
Betoni yleensä on emäksistä ja SUOJAA terästä korroosiolta. Kevytbetonissa (Siporex) tämä suojaava emäksisyys ei ole riittävä vaan teräkset ovat yhtä alttiita korroosiolle kuin ulkona muutenkin.
Minä kun olen luullut että happamat ja emäksiset olosuhteet syö materiaaleja. Viitsitkö linkittää asiasta tietoa, jos taas oppisi jotain uutta?
- ongelmaa
en ole koskaan kirjoitti:
nähnyt sipo taloa, tai yleensäkään harkkotaloa, jossa teräkset olisivat korkanneet. Mutta asun alueella jossa voi jaka päivä nauttia runsain määrin betonirunkoisista taloista, joissa teräkset korkkaa.
Kemiasta en tiedä mitään, mutta naisten kanssa osaan touhuta. :)Eihän teräskorroosiosta tule ongelmaa jos asia on ollut rakennusvaiheessa tiedossa.
Siporexin materaalitoimittaja on kyllä kertonut selkeästi että kiinnikkeiden on oltava korroosiosuojattuja ja kutistumisteräkset kokonaan laastin sisällä. Tälläkin palstalla tuntuu kaikki tietävän tämän.
Kuinka moni muuten käyttää puurakenteissa korroosiosuojaamattomia kiinnikkeitä? - hyvää, mutta
Funtsija kirjoitti:
Minä kun olen luullut että happamat ja emäksiset olosuhteet syö materiaaleja. Viitsitkö linkittää asiasta tietoa, jos taas oppisi jotain uutta?
googleta esim. hakusanoilla "betoniterästen korroosio" tai "betonin karbonatisoituminen"
- ja styroxia
taitaa mennä kirjoitti:
Jämerä ja Jämäkkä sekaisin. Ei Jämäkkä myy kelluvaa kiveä.
Enkä ymmärrä miksi kivi ei voisi kellua?
Jos se kiven ominaispaino on alhaisempi kuin nesteen johon se laietaan se kelluu.Eihän ne voikkaan kun niillä on vaan paistettua savea ja muovia (styroxia)!
Mutta kelluuhan sekin! - savi savi
ja styroxia kirjoitti:
Eihän ne voikkaan kun niillä on vaan paistettua savea ja muovia (styroxia)!
Mutta kelluuhan sekin!sen kun paistaa niin avot syntyy yksi parhaiten ajanhammasta kestävistä rakennusmateriaaleista.
Yrittävät vaan nykyään myydä esim: kattotiilinä betonia joka rapautuu reilussa kymmenessä vuodessa. Harvassa on paistetusta savesta tehdyt katot, vaikka viimeisen parin vuoden aikana ovatkin aloittaneet uuden invaasionsa.
Graniitti tahi marmoriharkkoja en ole vielä markkinoilla nähnyt. Jos Graniitista haluaa tehdä matalaenergia harkkoja (U - raksaaja--sh
kiinnike kirjoitti:
korrosiosuojattuna kuten muovitulppa.
Eikös sipossa käytetä haponkestäviä teräksiä?
Lammissakin voi olla hyvä käyttää ainakin rosterisia, ettei käy kuten betonielementeissä, että ruostuva rauta paisuessaan korkkaa palan pois.Niissä olleista ongelmista ja siihen löydetyistä ratkaisuista voi lukea vaikkapa Panu Kailan Talotohtori -kirjasta.
- raksaaja--sh
en ole koskaan kirjoitti:
nähnyt sipo taloa, tai yleensäkään harkkotaloa, jossa teräkset olisivat korkanneet. Mutta asun alueella jossa voi jaka päivä nauttia runsain määrin betonirunkoisista taloista, joissa teräkset korkkaa.
Kemiasta en tiedä mitään, mutta naisten kanssa osaan touhuta. :)Panu Kailan Talotohtori kirjassa oli mielestäni kattavasti käsitelty betonin ja teräksen yhteispeliä.
- raksaaja--sh
betonielementeissä kirjoitti:
käytetään haponkestävää terästä. Valuharkkotaloissa näyttävät edelleen käyttävän mustaa rautaa, joten 15 vuotta kun odotellaan, niin nähdään korkkaavatko nuo myös.
Kun terästen suojana on kylliksi betonia (olikohan se 30mm) kestää vähintään 30 vuotta ennen kuin betoni on karbonisoitunut teräkseen asti ja sen jälkeen teräksen ruostuminen alkaa äärimmäisen hitaasti. Lisäksi esim. lammiseinässä happi ei pääse kulkeutumaan betoniin kahta kautta niinkuin villasandwitch betonielementeissä. Ja lisäksi max. 2kerros kerrostaloissa=omakotitaloissa veden seinää kasteleva ja hapettava vaikutus on paljon pienempi kuin kerrostaloissa jnejne...
- raksaaja--sh
ongelmaa kirjoitti:
Eihän teräskorroosiosta tule ongelmaa jos asia on ollut rakennusvaiheessa tiedossa.
Siporexin materaalitoimittaja on kyllä kertonut selkeästi että kiinnikkeiden on oltava korroosiosuojattuja ja kutistumisteräkset kokonaan laastin sisällä. Tälläkin palstalla tuntuu kaikki tietävän tämän.
Kuinka moni muuten käyttää puurakenteissa korroosiosuojaamattomia kiinnikkeitä?>Kuinka moni muuten käyttää puurakenteissa korroosiosuojaamattomia kiinnikkeitä?
Tuskinpa kukaan käyttää mustia nauloja enään. Muuten niitä kait voisi käyttää mutta ne on niin liukkaita verrattuna sinkittyihin. Sinkityt pysyy kuin tauti.
Ai niin... katon 2x2:t naulattiin mustilla runkonaulaimen nauloilla koska kirvesmies suositteli niin, kuulemma sinkityt ois ollut turhaan. Pelseestä ol se neuvo. Ei ne sinkityt ois maksanut koko kattoon paria kymppiä enempää lisää ja oisivat olleet paljon lujemmassa yms jne.
Mutta jos takaisin asiaan... ymmärsin että esim normaalit sähkösinkityt ruuvit muovitulppineen ei ois riittävät siporex seinän sisäpintaan... ainakin joskus on toimitukseen kuulunut alumiinisia nauloja.... - ohjeet
raksaaja--sh kirjoitti:
>Kuinka moni muuten käyttää puurakenteissa korroosiosuojaamattomia kiinnikkeitä?
Tuskinpa kukaan käyttää mustia nauloja enään. Muuten niitä kait voisi käyttää mutta ne on niin liukkaita verrattuna sinkittyihin. Sinkityt pysyy kuin tauti.
Ai niin... katon 2x2:t naulattiin mustilla runkonaulaimen nauloilla koska kirvesmies suositteli niin, kuulemma sinkityt ois ollut turhaan. Pelseestä ol se neuvo. Ei ne sinkityt ois maksanut koko kattoon paria kymppiä enempää lisää ja oisivat olleet paljon lujemmassa yms jne.
Mutta jos takaisin asiaan... ymmärsin että esim normaalit sähkösinkityt ruuvit muovitulppineen ei ois riittävät siporex seinän sisäpintaan... ainakin joskus on toimitukseen kuulunut alumiinisia nauloja....Linkin
http://www.siporex.fi/hhpdf/2004/Htyot.pdf
kohta 34.2.
Varsin tyhjentävästi selostettu. - pohjalta että joutuisi
raksaaja--sh kirjoitti:
Panu Kailan Talotohtori kirjassa oli mielestäni kattavasti käsitelty betonin ja teräksen yhteispeliä.
vastaamaan vikinöistään. Ajatuksia ja meinikiä on vaikka kuinka, muttei aavistustakaan miten saisi nykypäivään sopivaksi nuo hienot periaatteet ja ajatuksensa. Lait ja määräykset kun edellyttävät sellaisia Panun maailmaan sopimattomia laskelmia, energiataloudellisuutta jne.
- raksaaja--sh
pohjalta että joutuisi kirjoitti:
vastaamaan vikinöistään. Ajatuksia ja meinikiä on vaikka kuinka, muttei aavistustakaan miten saisi nykypäivään sopivaksi nuo hienot periaatteet ja ajatuksensa. Lait ja määräykset kun edellyttävät sellaisia Panun maailmaan sopimattomia laskelmia, energiataloudellisuutta jne.
muistaakseni betonin ja sementin käytöstä Kaila oli asialliset tekstit latonut, rooman ajoista lähtien.
- Sami_
Funtsija kirjoitti:
Minä kun olen luullut että happamat ja emäksiset olosuhteet syö materiaaleja. Viitsitkö linkittää asiasta tietoa, jos taas oppisi jotain uutta?
http://www.tkk.fi/Units/Departments/A/oppituolit/rtekn/materiaalit/Kevaan_luentokalvot_2.pdf
- ymmärtänyt
raksaaja--sh kirjoitti:
>Kuinka moni muuten käyttää puurakenteissa korroosiosuojaamattomia kiinnikkeitä?
Tuskinpa kukaan käyttää mustia nauloja enään. Muuten niitä kait voisi käyttää mutta ne on niin liukkaita verrattuna sinkittyihin. Sinkityt pysyy kuin tauti.
Ai niin... katon 2x2:t naulattiin mustilla runkonaulaimen nauloilla koska kirvesmies suositteli niin, kuulemma sinkityt ois ollut turhaan. Pelseestä ol se neuvo. Ei ne sinkityt ois maksanut koko kattoon paria kymppiä enempää lisää ja oisivat olleet paljon lujemmassa yms jne.
Mutta jos takaisin asiaan... ymmärsin että esim normaalit sähkösinkityt ruuvit muovitulppineen ei ois riittävät siporex seinän sisäpintaan... ainakin joskus on toimitukseen kuulunut alumiinisia nauloja....Muovitulppa ja mikä tahansa ruuvi on ok. Alumiininaula voidaan lyödä paljaaltaan, ja kyllä tavallinenkin naula käy taulu yms kiinnityksiin. Nuo korroosioasiat on pidettävä mielessä kiinteissä rakenteissa, joissa tähdätään kymmenien (tai satojen...) vuosien elinkaareen.
- raksaaja--sh
ohjeet kirjoitti:
Linkin
http://www.siporex.fi/hhpdf/2004/Htyot.pdf
kohta 34.2.
Varsin tyhjentävästi selostettu.Onkohan ulkoseinän sisäpintaan tehty kiinnitys "kylmään rakenteeseen" tehty kiinnitys? Lämpötilahan lähtee reippaaseen laskuun heti siporex pintakerroksen alla, materiaali kun on läpeensä samaa.
Mutta muutoinpa tuo ei ihmeelliseltä vaikuta, sähkösinkityt riittää ainakin väliseiniin.
- Rakentaja
Ikkunathan eivät joudu tekemisiin runkorakenteen kanssa, mikäli ne on asennettu oikein. Runkorakenteen ja ikkunakarmin väliin laitetaan eriste, yleensä PU-vaahto, joka tiivistää ikkunakarmin ja rungon välin, sekä samalla estää mahdollisen rungon kosteuden menemisen ikkunoihin. Täten Siporex-runkoon voi surutta asentaa puu-ikkunat, puu-alumiini-ikkunat tai vastaavat.
Pidän Siporex-rakennetta, jopa parempana ikkunan kiinnityksen näkökulmasta verrattuna esim. Lammi-rakenteeseen, missä ikkunan kiinnitys tehdään yleensä eristeen kohdalle. Oikein tehtynä Lammi-rakenteeseen upotetaan ensiksi lankku eristeeseen, mihin ikkunat sitten voidaan kiinnittää. Tämä tarkoittaa lisätyötä ja kylmäsiltaa. Väärä tapa on sitten asentaa ikkunat suoraan eristeeseen esim. PU-vaahdolla.
Siporex-rakenteessa suositellaan lankun upotusta raskaisiin paljon käytettävien ovien kohdalle, kuten esim. pääoven kiinnitystä varten.
Enemmän kuitenkin kiinnittäisin edelleenkin huomiota rakennusaikeisen kosteuden hallintaan ikkunoiden osalta niin Lammi kuin Siporex-rakenteiden kanssa.- raksaaja--sh
Rakenne on lammin EMH350:n kanssa seuraava:
Sisäkuoren betoni, 34mm EPS:ää, kyllästetty 55mmx55mm puu, 34mm EPS:ää. U-arvo on noin 0.4 eli eristävyys on vielä hyvä (vain piirun verran koko siporex 375 seinää huonompi).
LL400 sienässä U arvo soiron kohdalla on noin 0.26.
Eikä sitä puupalikkaa ole tarpeen laittaa koko ikkunan sivun alueelle, pätkät karmiruuvien kohdalla riittää.
(osa EPS:stä korvautuu uretaanilla mutta sen eristävyys on vähintään yhtä hyvä) - raksaaja--sh
raksaaja--sh kirjoitti:
Rakenne on lammin EMH350:n kanssa seuraava:
Sisäkuoren betoni, 34mm EPS:ää, kyllästetty 55mmx55mm puu, 34mm EPS:ää. U-arvo on noin 0.4 eli eristävyys on vielä hyvä (vain piirun verran koko siporex 375 seinää huonompi).
LL400 sienässä U arvo soiron kohdalla on noin 0.26.
Eikä sitä puupalikkaa ole tarpeen laittaa koko ikkunan sivun alueelle, pätkät karmiruuvien kohdalla riittää.
(osa EPS:stä korvautuu uretaanilla mutta sen eristävyys on vähintään yhtä hyvä)Laskin huvikseni vielä mikä on siporex rakenteen U arvo ikkunan pielissä.
Karmin ulkopuolelta karmin sisäpuolelle on siporexia minimissään vain noin 175mm.
(ei siis puusoiroja tms.)
Kun laskin 200mm:llä niin U arvo on noin 0.6. - ...on...
raksaaja--sh kirjoitti:
Rakenne on lammin EMH350:n kanssa seuraava:
Sisäkuoren betoni, 34mm EPS:ää, kyllästetty 55mmx55mm puu, 34mm EPS:ää. U-arvo on noin 0.4 eli eristävyys on vielä hyvä (vain piirun verran koko siporex 375 seinää huonompi).
LL400 sienässä U arvo soiron kohdalla on noin 0.26.
Eikä sitä puupalikkaa ole tarpeen laittaa koko ikkunan sivun alueelle, pätkät karmiruuvien kohdalla riittää.
(osa EPS:stä korvautuu uretaanilla mutta sen eristävyys on vähintään yhtä hyvä)valmiin lammi-seinän u-arvo?? siis huom! ei yksittäisen rakenneosan?
- 0.27 ja 0.19
...on... kirjoitti:
valmiin lammi-seinän u-arvo?? siis huom! ei yksittäisen rakenneosan?
0.27 sille wanhalle 350:lle ja 0.19 uudelle LL-400:lle eli markkinoiden huonoimmat eristeharkot eristävyyden kannalta.
Sattuuko kukaan tietämään mikä on HB eristemuottiharkon siis lammin harkkoavastaavan harkon u? entäpä Lujabetonin betoni harkon? - raksaaja--sh
...on... kirjoitti:
valmiin lammi-seinän u-arvo?? siis huom! ei yksittäisen rakenneosan?
EMH350 0.25 (huomioitu mm. harkossa oleva kevytsora)
LL400 0.19 (-"-) - raksaaja--sh
0.27 ja 0.19 kirjoitti:
0.27 sille wanhalle 350:lle ja 0.19 uudelle LL-400:lle eli markkinoiden huonoimmat eristeharkot eristävyyden kannalta.
Sattuuko kukaan tietämään mikä on HB eristemuottiharkon siis lammin harkkoavastaavan harkon u? entäpä Lujabetonin betoni harkon?EMH350:n kanssa samat eristävyydet lienee esim. Jämäkän, HB:n, Lecan yms. palkkiharkoissa.
Taitaa samanmoinen eristävyys olla saatavana kaikilta harkkovalmistajilta???
LL400:sta vastaa esim LecaDesign U-arvollaan 0.18 mutta pienemmällä massallaan.
(( Muuten, miksi eristeestä tehdyt harkot ei ois eristeharkkoja, siis esim sipot? )) - ...ja ..
raksaaja--sh kirjoitti:
EMH350 0.25 (huomioitu mm. harkossa oleva kevytsora)
LL400 0.19 (-"-)mistäs moiset arvot löysit....nimenomaan valmiin seinän u-arvo????
- Nimetön
Rakentajalla oli hyvä kommentti kiinittämisestä. Siitä jäi kuitenkin pois että viranomaiset (ainakin täällä) vaativat mekaanisen kiinnittämisen, tai siis ruuvit. Pelkkä kemiallinen kiinnitys, tai siis pu-vaahto, ei riitä. Kuulemma joissain tailanteissa tulipalossa tms ikkuna ei välttämättä pysy paikoillaan. Tulipalo voi olla myös kivitalossa.
- kukaan tee
raksaaja--sh kirjoitti:
EMH350:n kanssa samat eristävyydet lienee esim. Jämäkän, HB:n, Lecan yms. palkkiharkoissa.
Taitaa samanmoinen eristävyys olla saatavana kaikilta harkkovalmistajilta???
LL400:sta vastaa esim LecaDesign U-arvollaan 0.18 mutta pienemmällä massallaan.
(( Muuten, miksi eristeestä tehdyt harkot ei ois eristeharkkoja, siis esim sipot? ))seiniä palkkiharkoista joten relevantti vertailukohta on 95% normaali kiveä ja loput palkkia.
- raksaaja--sh
kukaan tee kirjoitti:
seiniä palkkiharkoista joten relevantti vertailukohta on 95% normaali kiveä ja loput palkkia.
Kevytsoraharkkorakenteissa on aika paljon sitä palkkia. Kaksivarvia välipohjien alla, ikkunoiden päällä yksi varvi, seinän ylin varvi...
Mutta U 0.25 harkot näkyy olevan esim. HB:llä, Lecalla (LecaTherm) jne... - raksaaja--sh
...ja .. kirjoitti:
mistäs moiset arvot löysit....nimenomaan valmiin seinän u-arvo????
eihän sillä muutoin liene mitään merkitystäkään
Mutta miksi sitä kyselet?
(otetaankohan muuten kevytsoraharkoissa niitä teräksisiä sidontaramloja huomioon???) - ....
raksaaja--sh kirjoitti:
eihän sillä muutoin liene mitään merkitystäkään
Mutta miksi sitä kyselet?
(otetaankohan muuten kevytsoraharkoissa niitä teräksisiä sidontaramloja huomioon???)...ei juuri yksikään myyjä tai valmistaja ilmoita valmiin seinän arvoja ja ne saattavat olla ihan muuta kuin yksittäisen palikan.
- vai niin
raksaaja--sh kirjoitti:
Kevytsoraharkkorakenteissa on aika paljon sitä palkkia. Kaksivarvia välipohjien alla, ikkunoiden päällä yksi varvi, seinän ylin varvi...
Mutta U 0.25 harkot näkyy olevan esim. HB:llä, Lecalla (LecaTherm) jne...minulle harkkotoimittaja sanoi, että laskevat 1.5 varvia per kerros nuita palkkiharkkoja, koska ne menee niin helposti rikki.
Niitä jäi kuitenkin reilusti yli sillä ainoastaan välipohjan alle tuli yksi varvi pakiiharkkoa ja ikkunoiden ylityksiin meni loput. Ylä kerrokseen tuli vain 17 m palkkiharkkoja vaikka kehä on liki 50m.
Kerroskorkeus on meillä 3200mm, eli joka 16:sta varvi on palkkia, tai siis oikeastaan vähemmän kuit joka 16:sta. - u-arvo on nimenomaan
.... kirjoitti:
...ei juuri yksikään myyjä tai valmistaja ilmoita valmiin seinän arvoja ja ne saattavat olla ihan muuta kuin yksittäisen palikan.
valmiin seinärakenteen u-arvo ei yksittäisen osan. Laskennassa käytettään valmistajan ohjeita, esim kuinka monta ramlaa pitää olla neliöllä.
Esim: HB:n harkon k-arvo on 0.15, mutta valmiin seinärakneteen 0.17.
Sama sääntö koskee myös betoni rakenteita.
Nämä luvut pitäisi löytymän myös rakennesuunitelmista kohdasta "rakennetyypit" joissa kuvataan rakenne kerrokset ja niiden paksuudet.
- raksaaja--sh
Näkyy laittaneen 55x150x200 lankunpätkät styroxiin ikkunoita varten. (ulko-oven kohdalla näkyy muuten käytetyn palkkiharkkoa suunnilleen oven lukon korkeudella)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
en vaan saa häntä pois
Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va1761989Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi
“Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe361705Ohhoh! Glamourmalli Elena, 29, teetti tiimalasivartalon - Vei rahaa ja tuotti tuskaa - Katso kuvat!
Transtaustainen glamourmalli Elena Vikström on käynyt vuosien ajan plastiikkakirurgisissa toimenpiteissä. Tästä näet lopputuloksen: https://www.suomi81332Ostiko Martina uuden ponin tyttärelleen, vai oliko myös Stefan itsekkin valitsemassa ponia .?
Kiva kun on tyttärelle mielekäs harrastus annettu, ehkä vielä on tulevaisuudessa hänelle tärkeä ja valitsee sen perusteella tulevan ammatin.2241155Sinä olet tärkeä
Herätät minussa kunnioitusta. Kiehdot minua. En oikein saa kiinni sinusta. Ehkä juuri siksi. Aistin että sinäkin pidät minusta. Vetovoima on ollut alu591153Varisjärvellä mersu.
Varisjärven tiellä tuli vanhamersu kylkiedellä mutkassa vastaan ja vähällä keulaan mutta tökkäs penkkaan, hyppäsin omasta autosta ulos ja kävin kiskas151020- 60933
Belorf haistattaa seuraajiaan "You can hate me now"...
Vai haistattaako lompakkoa, joka taisi viimeinkin ymmärtää häipyä Sofian ulottumattomiin ? Sofia raukka on niin typerä, että ottaa nostetta "omasta tv57922