On eräs kuka ei lähde mielestäni pois. Katseita on vaidettu ja muutama sanakin. Ja tullut takaisinkin katseita ja hymyjä. Mutta osaisinpa käyttää ne tärkeät hetket hyödykseni..siis kun toinen on lähellä. Mutta menen vaan ihan lukkoon ja en saa sanaa suustani ja poskeni hehkuvat ja mun on pakko kääntää katseeni pois. ÄÄh, ja ketuttaa jälkikäteen. Ei niitä tilaisuuksia ikuisesti tule..tuttua?
Oivallinen tilanne--> menen lukkoon
tyttö
61564
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kuulostaapas tutulta. Tälläkin hetkellä ruoskin itseäni, minä ääliö. Ketuttaa? Kyllä, suorastaan ...tuttaa. Ääliöltä varmaan vaikutankin toisen silmissä.
Liiankin tuttua ja ajankohtaista.. Aika mahdoton itse hallita
tollasia tilanteita. Luultavasti sellaiset tilanteet
kasvattavat luonnetta, jos siitä vain pääsisi jotenkin yli.
Ootteko ajatelleet? Ihminen jota jännittää. Jolle ei uskalla puhua. Ei ole se oikea. Oikean kanssa on luontevaa. Kotoisaa. Turvallista.
niin yksinkertaista... niin kerta!
Sille ei vain yksinkertaisesti voi mitään.
Sanottavaa olisi vaikka kuinka paljon, mutta ei vaan löydä sanoja. Minkä sille voi, kun toinen vie "jalat alta ja sanat suusta". Sydän pomppii siihen malliin, että hyppää pianaikaa paikaltaan.
Testaappa mitä tapahtuu, jos edes yhden kerran teet toisin, eli KATSOT MIESTÄ NIIN ETTÄ HÄN NÄKEE SEN.
Hän voi ihailla rohkeuttasi ja ihastua sinuun, koska olet erinlainen eli muita tyttöjä rohkeampi.