teidän mielestänne olla ihastunut? Onko se sama asia kuin olla rakastunut? Mun mielestäni ei.
Syy miksi kysyn tätä on se, että hölmönä tyttönä kerroin ihastukselleni olevani ihastunut tähän (en siis rakastunut) muutaman kuukauden tapailun jälkeen ja hän pelästyi mun vahvoja tunteitani ja häipyi elämästäni. Siis mitä hittoa? Vahvoja tunteita? Täh?
Mun mielestä ihastuminen on sitä että viihtyy toisen seurassa, haluaa oppia tuntemaan hänet paremmin ja hänen olemuksensa ja ajatuksensa viehättävät. Rakastuminen taas... no jotain helkutin paljon enemmän. :) Eli siis, mitä on ihastuminen teidän mielestänne, ja mitä rakastuminen? Vai onko ne sama asia?
Syy miksi kysyn tätä on se, että hölmönä tyttönä kerroin ihastukselleni olevani ihastunut tähän (en siis rakastunut) muutaman kuukauden tapailun jälkeen ja hän pelästyi mun vahvoja tunteitani ja häipyi elämästäni. Siis mitä hittoa? Vahvoja tunteita? Täh?
Mun mielestä ihastuminen on sitä että viihtyy toisen seurassa, haluaa oppia tuntemaan hänet paremmin ja hänen olemuksensa ja ajatuksensa viehättävät. Rakastuminen taas... no jotain helkutin paljon enemmän. :) Eli siis, mitä on ihastuminen teidän mielestänne, ja mitä rakastuminen? Vai onko ne sama asia?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Noin varmaan käy helposti, jos ne tunteet osoittaa vain selkeillä sanoilla. Miehelle (kuten meille naisillekin), voisi olla parempi että sen ihastumisen näkee ja kokee toisen tekojen kautta eikä "tunne puheenvuoron". Me naiset ollaan niin kovia puhumaan... Tuollainen puhe voi olla aika lamaannuttava, jos nainen ei muutenkaan ole näyttänyt selkeitä merkkejä tunteistaan. Puhuminen on kuitenkin niin harkittu asia ja se saattaa tuntua liian harkitulta miestä kohtaan.
Näin minä ajattelen nykyään asiaa ja yritä oppia ymmärtämään miehiä.
voihan se noinkin olla. Kiitos sinulle! :)
En vaan ymmärrä miten olisin voinut näyttää tunteeni paremmin kuin nyt jo tein, vastasin (ja tein aloitteen) kosketuksiin ja suudelmiin ja lähellä oloon. Ja mies itse kysyi minulta mitä ajattelen hänestä erään keskustelun yhteydessä, joten vastasin että olen ihastunut häneen. Sen jälkeen se olikin sitten Adios baby! :) Noh, hänen menetyksensä. :)
Miehet on kyllä kummia otuksia, ei niistä ota selvää vaikka päällään seisoisi. :)
...niin vaikeita juttujahan nämä on.
Itse tässä mietin, että miehen tunne-elämään voi saada paremman kosketuksen, jos hänelle osaa antaa aitoa ihailua ja välittämisen merkkejä (katso ihailevasti, koskettele, suutele) tavallisissa arkisissa tilanteissa, vaikkapa julkisilla paikoilla liikkuessa. Näin hän kokee tekojesi kautta, että olet hänelle tärkeä ja sinulla on tunteita, joista ei vielä olla PUHUTTU. Uskoisin, että mies itse alkaa jossain vaiheessa puhumaan tunteistaan, mutta me naiset vaan olemme tässä asiassa liian hätäisiä.
ei voi kuin myöntää! :)
Mulla tapahtu edellisessä pitkässä suhteessa "ehdollista oppimista", exä kun ei suostunut pitämään edes kädestä julkisilla paikoilla, muusta nyt puhumattakaan. Jotenkin kai opin ettei se ole soveliasta, eikä suotavaa joten hillitsen sellaista käytöstä nykyään. Pitänee kai "opetella" taas uudet toimintatavat kun kyseessä kuitenkin on uusi ihminen eikä rajoittuneesti ajatteleva exä. :)
niin paljon juuri siitä tyypistä kenen kanssa olet ja häneen ihastut! :) Itselläni oli myös kuuden vuoden avoliittosuhde, joka parisen vuotta sitten loppui hyvässä yhteisymmärryksessä.. Hän oli juuri kuvailemasi kaltainen, ei koskettelua julkisilla paikoilla tms.. Minustakin tuli hänen myötään tunteita piilotteleva, minusta joka RAKASTAN koskettelua ja on vaikeaa pitää näppejään irti toisesta paikasta riippumatta! Etenkin tuossa ihastumisvaiheessa!
Nyt olen löytänyt uuden ihastumisen kohteen, hän on juuri kuin minä ja on ihanaa olla hänen seurassaan ja näyttää tunteitaan!!! =)
Ihastumis ja rakastumis käsitteiden lausunnoissa saa kyllä olla varovainen lähes kaikkien kanssa etenkin alkuvaiheessa.. Teot ovat paljon ihanampia ja tulkinnanvaraisempia kuin sanat..
Tämä uusi mieheni tämän jälleen todisti, hänellä on ollut hyvin vaikeita aikoja jo pitkään eikä ole sanojensa mukaan tuntenut vuosiin mitään tällaista.. Minun kohdallani on samoin ja erehdyin hänelle sitten jossain puuskassa sanomaan ihastuneeni häneen kunnolla.. Hänellä taisi siitä mennä pasmat sekaisin ja olemme ottaneet nyt pientä mietintäaikaa..
Kuinka pelottavaa niinkin ihana asia kuin rakkaus on, kun vuosiin ei ole tuntenut mitään vastaavaa.. Siinä tuntee taas ihminen itsensä pieneksi tuon suuren voiman äärellä ja pieni pääkoppa sekoaa lähes totaalisesti!
Täytyisi yrittää nyt hillitä itseään, mikä tosin ei ole helppoa.. Hu Hänet kohtaan ja odotan sitä pelonsekaisin tuntein.. Täytyy vain toivoa parasta ja pelätä pahinta!
Mutta sinulle n27, osoita ihmeessä tunteitasi, mutta konkreettisella tasolla ja sitten vasta sanoilla kun aika alkaa olla siihen kypsä! Tunnustele ja kuulostele toista sekä omaa sisintäsi, kyllä se oikea hetki sitten tulee.. :)
Niin, eipä kannata vaivautua jos kerran muutaman kuukauden jälkeen lähtee kävelemään... idiootti siis koko mies. Mutta ei hän siis kovin vakavissaan ole ollutkaan... jos toisesta oikeasti välittää ja tunne on molemminpuolinen, miksi ei voisi sanoa välittävänsä jostain ihmisestä jo muutaman päivän kuluttua...???
Kuka ne lait sen suhteen säätää...?? Ei siis kukaan. Mutta luulenpa että ukkosi on ollut tosi pikkumainen ja perinteinen pelkuri. Niitä on miehissä ja naisissa yhtä kaikki.