Niveloireet

Homeiden pakkohengitysajan (työpaikka) loppuvuosina lihasten/nivelten aamujäykkyyden sai ohi puolen tunnin veryttelyllä.
Vasenta jalkapohjaa kokeilin varovasti kuinka sillä sietää askeltaa. Jalkapohjaa verytellessä kipu hävisi.
Silloin tällöin saattoi jompa kumpa polvi olla muutaman päivän kipeä tai oikean käden sormet ja ranne. Särkyä ja turvotusta ei ollut. Oli vain liikekipua. Joskus esiintyi lihastulehdusta selässä.
Työpaikan uusien ilmastointilaitteiden kolmen kuukauden "pöllytys" piti yllä "jurraavaa flunssaa", tulehdutti pikkuhiljaa kaikki muut niveleni paitsi lonkat. Tulehdutti myös jänteitä.
Viikon sairaslomalla oireet hävisivät.
Kun esitin työterveyslääkärille homeitä oireyhtymäni syyksi, hän vain totesi, että liian kaukaa haettu.
Jäin vuorotteluvapaalle ihmettelemään tilannettani ja kaikki muu oireilu hävisi kolmessa kuukaudessa paitsi kuiva yskä.
Työterveyslääkäri piut paut välitti nivel-ja jännekivuistani kuten ei muustakaan oireilustani.

Pääsin vaatimuksestani ammattitautilain mukaiseen "tutkimusputkeen", koska homealtistus laukaisi voimakkaan keuhkotulehduksen nivelkipuineen. "Tutkimusputkenkin" mukaan nivelkivut ovat erillinen ilmiö, joka erillisyys näkyy myös paikallisen keskussairaalan antamassa E-lausunnossa dg:llä ylähengitysteiden ärsytysoireisto???
TTL:n lausunnossa nivel- ja jänneoireilua ei edes kirjattu nähtävästi siksi, että ko. oireilu ei kuulu alkavaan tavalliseen astmaan, jonka he totesivat minulla olevan piittaamatta aiheuttamastaan kolmisen kuukautta kestäneestä keuhkotulehduksesta ja siihen liittyvistä nivel-jännekivuista pätkäänkään vertaa.

Kun kävin asiansa osaavalta reumalääkäriltä kyselemässä näistä homealtistuksen aiheuttamista nivel-jännekivuistani hän totesi yks`kantaan, että pysy irti homeista tai sinulta saattaa mennä liikuntakyky. Kantapääni kautta kokeneena tiedän hänen olevan oikeassa.

Eli yhteenvetona. Yleensä lääkärit piut`paut välittävät allergisiin reaktioihin liittyvistä nivel-, jänne- ja lihaskivuista. Allergeenin ollessa home; sitäkään vähää.
Ja kun ei välitetä, ei tutkita, koska tämänkaltaiset reaktiot voi aina laittaa fibromyalgian piikkiin, siis tutkimatta, täyttyvätkö fibromyalgiakriteeritkään.

Soitapa Kuopion kansanterveyslaitokselle, puh. 017 - 201 211, ja tilaa tämä tutkimus:

Husman T, Luosujärvi R: Kosteusvauriorakennusten henkilökunnan niveloireet ja -sairaudet - kosteusvaurion ja autoimmuunitautien yhteys. Työsuojelurahaston loppuraportti, hanke 100349. Kansanterveyslaitos/Kuopion yliopistollinen keskussairaala, 2002. 81 p.

Tietoa - Lähde no. 2

Työsuojelurahaston TÄTÄ ON TUTKITTU -tietokanta
Hankenumero 100354:

Terveyskeskuksen henkilökunnan altistuminen kosteusvauriotalossa, niveloireet ja reumasairaudet. Tutkimus- ja kehityshanke.

Hakija
Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskus

Toteuttaja
Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskus

Tutkimusaika
1.3.2001 - 14.1.2004

Raportti
Tuula Husman, Eila Torvinen, Anneli Tuomainen, Riitta Luosujärvi, Jukka Pelkonen, Matti Pietikäinen: Kosteusvauriorakennusten henkilökunnan niveloireet ja -sairaudet - kosteusvaurion ja autoimmuunitautien yhteys. Loppuraportti 2003. 52 s. liitteet 10 s.

Lisätietoja
Matti Pietikäinen, Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskus, PL 227, 70101 Kuopio, puh. (017) 186 301, faksi (017) 186 004, [email protected]
Tuula Husman, Kansanterveyslaitos, ympäristöterveyden osasto, ympäristöepidemiologian yksikkö, PL 95, 70701 Kuopio, puh. (017) 201 325, faksi (017) 201 265, [email protected]

Aiheluokitus
Työpaikkaratkaisujen vaikutukset
- Työympäristön kehittäminen
Työelämän terveysriskit ja kuormitustekijät
- Biologiset altisteet ja altistuminen (virus, home...)

Avainsanat
reumasairaudet, terveyskeskus, kosteusvaurio, hometalo, mikrobialtistus, niveloireet

Tiivistelmä
Tässä raportoitava hanke 100354 liittyy kiinteästi tutkimus- ja kehityshankkeeseen 100349: Kosteusvauriorakennusten henkilökunnan niveloireet ja -sairaudet – kosteusvaurion ja autoimmuunitautien yhteys.
Lisätietoja on sitä koskevassa yhteenvedossa.

Hankkeen 100354 tutkimuskohteena oleva rakennus on Kuopion kaupungin lähiössä sijaitseva vuosina 1994–95 rakennettu viisikerroksinen betonielementtitalo, jonka katutasossa sijaitsee kaupungin terveysasema. Siellä on työskennellyt 40 henkilöä.


Pian rakennuksen käyttöönoton jälkeen työntekijät alkoivat valittaa sisäilman laadusta. Rakennuksessa on havaittu kosteusvaurioita: muun muassa maaperäkosteus on päässyt rakenteisiin. Siitä on seurannut epätavallisten, kosteusvaurioille tyypillisten mikrobien kasvu rakenteissa ja ilmanvaihtojärjestelmässä. Lisäksi esimerkiksi viemärikaasujen pääsy sisäilmaan on lisännyt ongelmia. Rakennuksessa on tehty useita laajoja ja perusteellisia korjauksia.

Työntekijöillä todettiin useita sisäilman haittatekijöihin viittaavia oireita ja sairauksia. Hengitysteiden, silmien ja ihon ärsytysoireet sopivat kosteusvauriomikrobien aiheuttamaan oireiluun. Oireiden liittymistä todettuihin altisteisiin tukee ajallinen yhteys rakennuksessa työskentelyyn. Samat työntekijät poistuivat rakennuksesta korjausten ajaksi muihin tiloihin ja palasivat jälleen takaisin. Eräät oireet hävisivät, eräät taas lievittyivät muualla.

Reumalääkärin kliinisessä potilaskohtaisessa tutkimuksessa todettiin yhteensä viisi henkilöä, joilla oli diagnostiset kriteerit täyttävä varmennettu autoimmuunisairaus. Lisäksi kymmenellä oli tarkemmin märittelemätön nivelsairaus, joista viisi oli edelleen aktiivisessa vaiheessa 2001. Yhteensä 11 henkilöä sai edelleen reumalääkitystä 2001.

Lisäksi esimerkiksi tutkittujen joukossa oli yksittäisiä potilaita, joiden lymfosyyttisolujen löydös oli sekä tilastollisesti että kliinisesti selvästi tavanomaisesta poikkeava. Stimuloitaessa periferisen veren soluja rakennuksesta eristetyillä mikrobeilla todettiin tilastollisesti merkitseviä eroja sekä Penicillium-homeella että Streptomyces-suvun bakteereilla vertailujoukon solujen tulehdusvasteeseen verrattuna.

Rakennuksen korjaus on saatettu loppuun ja sen käyttäjien seuranta jatkuu Kuopion yliopistollisen sairaalan reumatautien poliklinikalla. Työsuojelurahasto tukee seurantaa.

Hankkeen 100354 toteuttivat yhteistyössä Kuopion kaupunki, Kansanterveyslaitos, Kuopion aluetyöterveyslaitos ja Kuopion yliopistollinen keskussairaala.

Toimittaja
Leena Huovila 3.2.2004

Työsuojelurahaston TÄTÄ ON TUTKITTU -tietokanta
Hankenumero 100349:

Kosteusvauriorakennusten henkilökunnan niveloireet ja -sairaudet. Tutkimus- ja kehityshanke.

Hakija
Kansanterveyslaitos, ympäristöterveyden osasto

Toteuttaja
Kansanterveyslaitos, ympäristöterveyden osasto

Tutkimusaika
1.3.2001 - 13.2.2003

Raportti
Tuula Husman, Riitta Luosujärvi, Jukka Pelkonen, Anneli Tuomainen: Kosteusvauriorakennusten henkilökunnan niveloireet ja -sairaudet – kosteusvaurion ja autoimmuunitautien yhteys, 80 s.

Lisätietoja
Tuula Husman, Kansanterveyslaitos, ympäristöterveyden osasto, ympäristöepidemiologian yksikkö, PL 95, 70701 Kuopio, puh. (017) 201 325, faksi (017) 201 265, [email protected]

Aiheluokitus
Työelämän terveysriskit ja kuormitustekijät
- Biologiset altisteet ja altistuminen (virus, home...)

Avainsanat
mikrobialtistus, aktinobakteerit, reumasairaudet, kosteusvaurio, niveloireet, atyyppiset mykobakteerit, hometalo, viemärikaasut

KOSTEUSVAURIOLLE ALTISTUNEILLA ENEMMÄN REUMASAIRAUKSIA

Kansanterveyslaitoksen ympäristöterveyden osaston alustavan tutkimuksen mukaan kosteusvauriorakennuksissa mikrobeille altistuneilla on reumasairauksia ja autoimmuunitauteja merkittävästi enemmän (10–11 prosentilla tutkituista) kuin väestössä keskimäärin (noin 1,5 prosentilla).

Kansanterveyslaitoksen tutkijaryhmä teki kliiniset reumatologiset tutkimukset 167 henkilölle kahdesta kosteusvauriotyöpaikasta. Henkilöt olivat altistuneet kosteusvauriomikrobeille.

Lisäksi Kansanterveyslaitos teki terveyskyselyn kaikkiaan seitsemän kosteusvauriotyöpaikan työntekijöille. Vastauksia tuli 477. Jopa 40–50 prosentilla vastanneista oli niveloireita.

Kosteusvauriot ja niistä aiheutuva mikrobialtistus ovat yleisiä ongelmia suomalaisessa rakennuskannassa. Altistuneilla on yleensä silmä-, nenä- ja hengitystieoireita ja -sairauksia. Lisäksi viime vuosina on herännyt epäily mikrobialtistuksen ja nivelsairauksien yhteydestä.

Kansanterveyslaitoksen tutkimus on ensimmäinen laaja epidemiologinen raportti suomalaisissa kosteusvauriorakennuksissa esiintyvistä reumasairauksien ryvästymistä ja niveloireiden epätavallisesta yleistymisestä. Hanketta rahoitti Työsuojelurahasto.

Kuvailevassa tutkimuksessa pystyttiin esittämään kosteusvaurioiden aiheuttaman mikrobialtistuksen ja reumasairauksien epätavallisen runsaan esiintymisen välinen ajallinen yhteys.


Todetun altistuksen ja sairaustapausten välisen syy-yhteyden puolesta puhuu se, että niveloireiset ja reumasairaat olivat altistuneet merkitsevästi pidempään mikrobeille kuin muut työntekijät.

Aihepiiristä on tekeillä lukuisia lisätutkimuksia.

Yhteenveto:
JOPA PUOLELLA NIVELOIREITA KOSTEUSVAURIORAKENNUKSISSA

Kosteusvauriot ja niiden seurauksena esiintyvä mikrobialtistus ovat yleisiä ongelmia suomalaisessa rakennuskannassa. Hengitystiesairauksien lisäksi kosteusvauriomikrobeille altistuneilla on havaittu hengitystieinfektioiden ja yleisoireiden yleistymistä. Lisäksi viime vuosina on herännyt epäily mikrobialtistumisen ja nivelsairauksien yhteydestä.

Tutkimuksessa esitetään kyselytutkimusten tulokset seitsemästä kosteusvauriokohteesta, joissa on todettu laajat, monista syistä aiheutuvat kosteusvauriot ja merkittäviä mikrobikasvustoja materiaalinäytteissä.

Maaperäkosteutta ja viemärikaasuja

Yhteistä kohteille on maaperäkosteuden ja/tai viemärivesien pääsy rakenteisiin tai viemärikaasujen pääsy sisäilmaan. Yhteistä oli myös mahdollisesti toksiineja tuottavien homeiden ja aktinobakteereiden sekä atyyppisten mykobakteereiden löytyminen ilma- ja/tai -materiaalinäytteistä. Joissakin kohteissa oli mitattu myös ilman VOC-yhdisteitä (haihtuvat orgaaniset yhdisteet), todettu muovimattojen hajoamistuotteita ja viemärikaasuille tyypillisiä haaroittuneita hiilivetyjä.

Vaurioiden vakavuutta kuvaa se, että kohteista yksi oli jo päätetty purkaa, yksi oli osittain poissa käytöstä, yksi oli ollut käyttökiellossa ja loput oli joko korjattu tai korjaukset olivat suunnitteilla. Yhteistä oli myös vaurioiden ja altistuksen pitkäaikainen kesto. Kaikki kuvatut työpaikat olivat naisvaltaisia ja niissä hoidettiin potilaita tai lapsia.

Terveyskyselyyn vastasi kohteissa yhteensä 477 henkilöä. Kliiniset reumatologiset tutkimukset tehtiin kahdessa kohteessa (n=167). Serologisia erotusdiagnostisia testejä ja immunologisia lymfosyyttien alaryhmien määrityksiä ja aktivaatiotutkimuksia tehtiin kahdessa kohteessa.

Niveloireita oli kaikissa kohteissa 40–50 prosentilla vastaajista. Nivelkipujen, -turvotuksen ja nivelten aamujäykkyyden lisäksi potilaiden kliiniseen oirekuvaan kuuluivat valkosormisuusoire sekä eräillä potilailla erilaiset iho-oireet kuten livedo reticulare -ilmiö, jota esiintyy sekä sidekudossairauksissa että atyyppisten mykobakteereiden aiheuttamissa infektioissa.

Reumasairauksia merkittävästi enemmän kuin keskimäärin

Lääkärien toteamia, kansainväliset, yleisesti hyväksytyt diagnostiset kriteerit täyttäviä reumasairauksia ja autoimmuunitauteja oli tutkituissa kohteissa merkittävästi enemmän (10–11 prosentilla tutkituista) kuin väestössä keskimäärin (noin 1,5 prosentilla).

Tautitapauksissa oli sekä miehiä että naisia. Diagnoosit jakautuivat useisiin ICD-luokituksen sairausdiagnooseihin (nivelreuma, sekamuotoinen sidekudossairaus, skleroderma, psoriasisartriitti jne.) ja nivelsairauden lisäksi useilla tutkituilla oli muita autoimmuunimekanismilla syntyviä sairauksia.

Varmennettujen tautitapausten lisäksi oli useita todennäköisiä sairaustapauksia, joiden diagnoosi varmentuu kliinisen taudinkulun ja seurannan mukana.

Toisessa kliinisesti tutkitussa kohteessa varmoja ja mahdollisia tautitapauksia oli yhteensä 18 prosenttia. Diagnosoidut nivelsairaudet eivät useimmissa tapauksissa ole noudattaneet tavanomaista reaktiivisen artriitin taudinkuvaa, eikä tunnetusti reaktiivista artriittia aiheuttavien virusten tai bakteerien vasta-aineita (Yersinia, Chlamydia, Pogosta) löydetty tautitapausten ryhmästä merkittävästi muuta aineistoa useammin.

Altistuksen lopettaminen vaimensi oireita

Niveloireisilla, joilla ei ollut kliinistä sairautta, altistuksen lopettaminen tai vähentäminen on merkittävästi vaimentanut oireilua. Sairastuneiden joukossa ei ollut yhtään fibromyalgiatapausta. HLA-B27 -positiivisuus ei selittänyt tautitapausten keskittymistä kyseisiin työpaikkoihin. Annetut rokotukset eivät selittäneet havaittuja tautitapauksia tai raportoituja niveloireita. Kirjallisuudessa on esitetty, että hepatiittirokote voisi komplikaationa aiheuttaa niveltulehdusta.

Todetun altistuksen ja sairaustapausten välisen syy-yhteyden puolesta puhuu se, että niveloireisilla ja reumasairailla altistuksen kesto oli merkittävästi pidempi kuin muilla työntekijöillä. Kolmessa kohteessa sairaustapaukset liittyivät selvästi havaintoihin viemärin hajusta omissa työtiloissa. Muissakin kohteissa havainnot viemärinhajusta olivat yleisiä.

Tavallisuudesta poikkeavaa infektiosairastuvuutta (poskiontelontulehduksia lukuunottamatta) tai ripuliepidemioita ei todettu. Tupakointi tai aikaisempi tupakointi lisäsi sairastumisen riskiä, mikä on kuvattu myös aiemmassa reuman epidemiologiaa kuvaavassa kirjallisuudessa. Atopia tai aiemmin todettu allergiasairaus ei selkeästi liittynyt niveloireisiin tai reumasairauden riskiin. Eniten atoopikkoja oli hengitystieoireisten, ei niveloireisten joukossa.

Vasta-aineita rakennuksen materiaalinäytteiden mikrobeille

Immunologisissa tutkimuksissa kahden kohteen altistuneilla havaittiin tavallista enemmän kiertäviä immuunikomplekseja, jotka kuitenkin hävisivät seurannassa. Kiertäviä immuunikomplekseja ja positiivista reumatekijää on havaittu aiemmin myös homepölykeuhkosairaudessa sekä tupakointiin ja hengitystieoireisiin liittyen.

Komplementti 3 -taso oli nivelsairailla ja nivelkipuisilla korkeammalla tasolla kuin muulla aineistolla, mikä sopii immuuniaktivaation käynnistymiseen. Sairailla myös IgG4-taso oli korkein reumasairailla ja matalampi niveloireisilla ja täysin oireettomilla. Tutkituilla oli altistusta osoittavia IgG-luokan vasta-aineita monille mikrobeille, joita rakennusten materiaalinäytteissä oli kasvanut.

Reumasairaiden ja niveloireisten veren lymfosyyttien auttaja- ja tappajasolujen taso oli poikkeava ja auttaja/tappajasolujen suhdeluku merkitsevästi korkeampi kuin epämääräisemmin oireilevilla ja oireettomilla. Löydös viittaa tavallisuudesta poikkeavaan immunoaktivaatioon.

Ensimmäisessä tutkitussa kohteessa havaittiin samansuuntainen löydös verrattaessa koko aineistoa vähemmän altistuneiden kaltaistettujen verrokkien vastaaviin arvoihin.

Lymfosyyttien stimulaatiotesteissä havaittiin yhdessä kohteessa altistuneilla selvästi voimakkaampia stimulaatiokokeita tietyillä mikrobeilla kuin verrokkien soluja stimuloitaessa.

Kansainvälisiä havaintoja

Tässä raportissa esitelty tutkimus on ensimmäinen laajempi epidemiologinen tutkimusraportti suomalaisissa kosteusvauriorakennuksissa esiintyvistä reumasairauksien ryvästymistä ja niveloireiden epätavallisesta yleistymisestä pitkäaikaisessa altistuksessa kosteusvauriosta aiheutuneille mikrobiologisille ja kemiallisille altisteille.

Aikaisemmin työryhmä on julkaissut primaarihavainnon niveloireiden ja reumasairauksien epätavallisesta ryvästymästä itäsuomalaisessa pankkirakennuksessa. Myös tässä rakennuksessa oli kyse maaperäkosteuden sekä sadevesien aiheuttamasta pitkäaikaisesta vauriosta, johon liittyi viemärikaasujen hajua.

Vastaavanlaisia havaintoja reumaryvästymistä ja kosteusvaurioiden yhteydestä ei ole julkaistu muualla, mutta sekä USA:ssa että Kanadassa on havaittu kosteusvauriomikrobien altistukseen liittyvän poikkeuksellisen voimakasta lymfosyyttiaktivaatiota CD4- ja CD8 -soluilla mitattuna.

Kanadalaisessa lapsia koskeneessa tutkimuksessa immunoaktivaatio säilyi seurantatutkimuksen mukaan vielä vuoden altistuksen poistamisen jälkeenkin. Kirjallisuudessa on kuitenkin jo aikaisemmin esitetty epäilyjä ympäristötekijöiden, homeiden ja autoimmuunisairauksien välisestä yhteydestä.

Ruotsalaisessa tutkimuksessa on äskettäin havaittu reumasairauksien liittyvän homealtistukseen, mutta myös muita riskitekijöitä havaittiin samassa tutkimuksessa (maataloustyö, eläinkontaktit, bitumityö, kauneushoitola-kampaamotyö.

Muista ammattialtisteista esimerkiksi jätevesien käsittelyyn ja jätteiden lajitteluun on havaittu liittyvän epätavallisen suuri nivelvaivojen esiintyvyys.

Jo vuosikymmeniä on tiedetty niveloireiden liittyvän homeen aiheuttamien sairauksien kuten muun muassa homepölykeuhkon eli alveoliitin ja ODTS-oireyhtymän taudinkuvaan. Aiemmin on esitetty hypoteesi myös atyyppisten mykobakteerien ja reuman välisestä yhteydestä. Lapsikontaktien ja infektiopaineen merkitys on esitetty reumasairauksien riskitekijäksi tutkimuksessa, jossa havaittiin reuman ja muiden autoimmuunisairauksien aiheuttaman kuolleisuuden olevan tavanomaista korkeampi amerikkalaisilla opettajilla. Saksalainen työryhmä on esittänyt hypoteesin, että eräät aktinobakteerit (Nocardia sp.) olisivat kosteusvauriokohteissa niveloireita selittävä tekijä.

Merkittäviä muutoksia immuunipuolustuksessa

Kuvailevan tutkimuksen avulla on mahdotonta selvittää, mikä tekijä tai mitkä tekijät monien eri sisäilma-altisteiden joukosta käynnistävät altistuneilla työntekijöillä immunoaktivaation, joka pitkäaikaisessa altistuksessa joillakin, ilmeisesti geneettisesti alttiilla potilailla, johtaa kliinisen sairauden puhkeamiseen.

Tähän mennessä tutkimukset kuitenkin osoittavat, että kosteusvauriorakennuksissa tapahtuneen altistuksen ja epätavallisten tautitapausten ryvästymisen välillä on ajallinen yhteys.

Lisäksi on voitu objektiivisin keinoin osoittaa merkittäviä muutoksia altistuneiden ja oireilevien ihmisten immuunipuolustuksessa ja muiden seroimmunologisten tutkimusten avulla poissulkea tavallisimmat muut selittäjät, kuten tavallisten bakteerien ja virusten aiheuttama reaktiivinen artriitti. Tähän mennessä tehdyn, soluilla ja koe-eläimillä tehdyn kokeellisen tutkimuksen perusteella kuitenkin vaikuttaa siltä, että streptomykeettien ja atyyppisten mykobakteereiden immunologinen vaikutuspotentiaali on huomattavasti voimakkaampi kuin homeiden vastaava immunologinen vaikutus.

Mykobakteereilla tehty kerta-altistus aiheutti koeläimillä jopa useita viikkoja jatkuneen immunologisen vasteen. Streptomykeetit ovat koe-eläimissä aiheuttaneet toistetussa altistuksessa myös elinmuutoksia muun muassa pernassa (Jussila 2003, väitöskirja). Koe-eläimillä kosteusvauriohomeilla saatiin aikaan tulehdusvasteita, mutta ne olivat heikompia kuin aktinobakteereilla tai mykobakteereilla aiheutetut vasteet. Koe-eläimillä kosteusvauriohomeilla saatiin aikaan tulehdusvasteita, mutta ne olivat heikompia kuin aktinobakteereilla aiheutetut vasteet.

Mikrobialtistuksen ja reumasairauksien ajallinen yhteys

Tässä epidemiologisessa, kuvailevassa tutkimuksessa on osoitettu kosteusvaurioiden jälkeisen mikrobialtistuksen ja reumasairauksien epätavallisen runsaan esiintymisen välinen ajallinen yhteys. Reumasairaudet on diagnosoinut kansainvälisten kriteerien mukaan kokenut erikoislääkäri, potilailla on todettu immunoaktivaatio korkeatasoisilla immunologisilla menetelmillä ja muut selvittävät sairaudet on poissuljettu tavanomaisen kliinisen käytännön mukaisesti.

In vitro -soluaktivaatiotesteillä on osoitettu rakennuksesta eristettyjen bakteereiden ja homeiden aiheuttavan altistuneiden henkilöiden soluissa voimakkaampia vasteita kuin vähemmän altistuneilla verrokkihenkilöillä. Sairaustapaukset liittyvät työilmassa havaittuun viemärin hajuun ja epätavalliseen mikrobiologiseen altistukseen (aktinobakteerit, atyyppiset mykobakteerit, potentiaalisesti toksiineja tuottavat homeet).

Tutkimusryhmän alustavat havainnot on jo julkaistu kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä ja monissa tieteellisissä reumatologian ja sisäilmatutkimuksen kongresseissa. Tässä tutkimusraportissa esitetyt tulokset edellyttävät jatkotutkimuksia sekä muissa tiedossa olevissa kosteusvauriokohteissa että tässä esitettyjen kohteiden sairaustapausten ja oireilevien kliinistä seurantaa.

Ilmiötä selittävät mekanismit vaativat myös runsaasti kokeellista tutkimusta rakennuksista eristetyillä mikrobeilla, soluviljelmillä ja koe-eläimillä. Myös laajempi kansallinen epidemiologinen tutkimus toisi lisätietoa reumasairauksien ympäristöperäisistä riskitekijöistä.

Tutkituissa kohteissa on jo tehty tai on suunnitteilla laajoja korjauksia haitallisen altistuksen vähentämiseksi. Riskinarvioinnin, yhteistoimintamallin ja korjaustoimien ratkaisuilla on valtakunnallisesti sovellusmahdollisuuksia, koska kosteusvauriot ovat suomalaisessa rakennuskannassa erittäin yleisiä. Lisäksi samankaltaisia sairausryväksiä on havaittu myös muualla: pankki- ja toimistorakennuksissa, suurissa sairaaloissa, kouluissa ja päiväkodeissa. Jatkorahoitusta on haettu näiden uusien, tietoon tulleiden tautiryvästen tutkimista varten. Tutkimuksen raportointivaiheessa on myös käynnistynyt laajan sairaaloiden sisäilmatutkimuksen suunnittelu.

Kosteusvauriokorjauksista säästöä terveydenhuoltoon

Kansanterveyslaitoksella ja Kuopion aluetyöterveyslaitoksella on samanaikaisesti käynnistynyt muita tutkimushankkeita, jotka selvittävät atyyppisten mykobakteereiden ja muiden aktinobakteereiden lajistoa, esiintymistä normaaleissa ja kosteusvaurioituneissa rakennusmateriaaleissa sekä toksisuutta soluviljelmissä.

Myös koe-eläintutkimuksia on käynnistetty. Näiden tutkimusten avulla selvitetään sekä mikrobiperäisten hiukkasten että kaasumaisten epäpuhtauksien osuutta oireilun aiheuttajana ja näiden oireiden patofysiologisia mekanismeja. Näiden hankkeiden tuloksista on valmistunut tai valmistumassa useita väitöskirjoja.

Tutkimustulokset ovat hyödynnettävissä perusterveydenhuollon, sairaaloiden, työterveyshuollon, työsuojeluorganisaatioiden ja kiinteistönhuollon toiminnassa. Oikein ja ajoissa toteutetuilla korjauksilla on saavutettavissa säästöä terveydenhuollossa. Autoimmuunisairauksista aiheutuu suuria kustannuksia sekä yksilölle että yhteiskunnalle.

Jos hypoteesi ympäristöperäisten mikrobien ja sairauden syntymekanismein välisestä yhteydestä osoittautuu oikeaksi, havainnolla on suuri merkitys koko sairausryhmän ehkäisyssä ja hoidossa.

Toimittaja
Leena Huovila 30.4.2003

Kun asuimme vielä homekodissamme aamuisin kävelin kuin ankka kumarassa olin niin jäykkä. Hetken kuluttua se sitten helpotti. Usein oli lihas ja nivelkipuja. Samoihin aikoihin lääkäri totesi minun aristavan fibromyalgia pisteitä.
Minulta on otettu kymmeniä kertoja reumakokeita oireitteni vuoksi, mutta tulos on ollut aina negatiivinen.
Nyt kun asumme muualla oireet ovat helpottaneet huomattavasti, mutta eivät poistuneet.

Pahimmat nivel- ja lihaskivut minulla oli vasemmassa polvessa ja sääressä sekä alaselän alueella.

Selkäkipu muistutti paljon issiaskipua. Se saattoi tulla kuin salama taivaalta. Viimeisen puolen vuoden aikana kun hometalossa asuin niitä kipukohtauksia tuli puolenkymmentä.

Kipu alaselässä ristiselän alueella oli niin voimakas, että en voinut liikahtaa seisoessa askeltakaan enkä kiertää ylävartaloa laisinkaan. Jos kipukohtaus oli maatessa, niin en voinut vaihtaa kylkeä vaan kivun vuoksi oli "jäädyttävä" paikalleen. Kipukohtaus saattoi kestää monta tuntia.

Yhteen pahimmista kipukohtauksista liittyi myös samanaikainen keuhkokuume.

Polvikipu ja polven alapuolelta 10-15 sentin matkalla tuntunut kipu "luussa" vei kävelykyvyn hetkittäin.

Nyt kun olen ollut vuoden poissa homeasunnosta, en ole saanut niitä kipukohtauksia laisinkaan.

Niiden tutkimisesta en tiedä mitään. Paikallisessa terveyskeskuksessa kipuihin ei otettu erityisesti kantaa ja keskussairaalassa olin homepotilaana sisätautiosastolla ja se oli väärä paikka edes puhua nivel- ja lihaskivuista. Niihin tuskiin auttoi vain aika ja lopulta se että pääsin hometalosta pois.

Homealtistuspotilaan toksiseen oireyhtymään kuuluu Husmanin mukaan voimakas väsymys, päänsärky, kuumeilu, lämmönnousu, muistihäiriöt ja keskittymisvaikeudet; lihasnykinä ja –heikkous, vapina; selittämättömät (polttavat) kivut hengitysteissä ja jäsenissä; kuiva yskä, hapennälkä rasituksessa, suorituskyvyn lasku; nivelkivut ja –turvotukset (paikkaa vaihtavia), lihaskivut; verenvuoto nenästä, ikenistä, veriyskä; ihon lehahtelu, kutina, polttelu, toksinen ekseema paljailla ihoalueilla ja vaatteiden kontaktipinnoilla; tihentynyt virtsaamisen tarve, verivirtsaisuus; vatsakivut, ripuli, laihtuminen; muutokset verenkuvassa ja maksan toimintakokeissa. Näillä potilailla tavalliset kipulääkkeet ja allergialääkkeet auttavat huonosti. Kortisoni sammuttaa oireita. Oireille on tunnusomaista työkykyä uhkaavat voimakkaat yleisoireet kuten kuumeilu, laihtuminen, niveloireisto, johon voi liittyä immunologisia poikkeavuuksia. Näillä potilailla on säännönmukaisesti vaihteleva määrä IgG-vasta-aineita kosteusvauriomikrobeille, jotka ovat usein toksiineja tuottavia. (Husman 1998, sisäilmastoseminaari.)

Fibromyalgia tarkoittaa kroonista, lihasten laala-alaista kiputilaa, johon ei selvästi liity tulehduksellisia piirteitä. Fibromyalgiassa kipuaisti toimii ylivilkkaasti. Fibromyalgian syntytapa on epäselvä. (http://www.kipupotilasyhdistys.com/fibro/fibro1.htm tulostettu internetistä 4.4.2004.)


Mykotoksikoosi tarkoittaa vaikeaita mykotoksiinien aiheuttamia oireita. Toksista oireyhtymää voivat aiheuttaa useat homesuvut. Mykotoksikoosin oireita ovat kuumeilu, hengenahdistus ja polttavat kivut ylähengitysteissä, suussa ja keuhkoissa, lihas- ja nivelkivut, ihon punoitus tai ihottuma, päänsärky, voimakas väsymys, laihtuminen, pahoinvointi, ripuli ja muut suolisto-oireet, verenvuoto- ja mustelmataipumus. Yksittäisissä tapauksissa on todettu neurologisia oireita kuten vapinaa ja lihasnykinöitä, tajunnanhäiriöitä ja muutoksia verenkuvassa (leukopeniaa ja trombosytopeniaa) ja nousua maksa-arvoissa sekä verivirtsaisuutta. (Husman 2000, 12.)


Polymyalgia rheumatica tarkoittaa reumaattista lihastautia. (Simo Jyväsjärvi, internet hakupalvelut Google 7.3.2004).


Raynaud`n oireyhtymä (syndroma Raynaud) tarkoittaa Raynaud`n ilmiötä eli kylmyyden ja sympatikusärsytyksen laukaisemia kohtauksia, joissa pienten valtimoiden kouristuminen aiheuttaa sormien ja varpaiden muuttumiseen kylmiksi, tunnottomiksi ja valkeiksi, myöhemmin sinertäviksi ja kohtauksen lauettua punoittaviksi. (Duodecim 2002, 566.)

Reuma on noussut esiin uutena sairausryhmänä epäiltäessä kosteusvauriomikrobien, reuman ja muiden autoimmuunisairauksien yhteyttä. (Myllykangas Luosujärvi ym. 1999; Terho ym. 1983; Schonheyder ym. 1993). Husmanin mukaan on todettu useita ”nivelsairauksien ryväksiä kosteusvauriokiinteistöissä”. (Husman 2000, 12). Kuopion aluetyöterveyslaitoksen johtajan Markku Seurin mukaan on varsin todennäköistä, että kosteusvauriomikrobeilla ja reuman puhkeamisella on jokin syy-yhteys. (Helsingin Sanomat 2.2.2000, internet verkkolehti.)


Sjögrenin syndrooma tarkoittaa tulehduksellista reumasairautta, jonka oireet ovat samankaltaisia kuin homesairaudessa. Perinnöllisen alttiuden lisäksi tarvitaan jokin laukaiseva tekijä, kuten virus ja / tai muu immuunijärjestelmään vaikuttava voimakas stressi. (http:www.kolumbus.fi/sjogreninsyndrooma/ss/ss.htm.)

PS:
Useilta homealtistuneilta on poissuljettu, reumalääkärin tutkimuksilla, fibromyalgia ja Sjögrenin syndrooma. Meillä monilla homesairailla on fibromyalgia, joka mielestäni on ihan varmasti homeen aiheuttama sairaus, koska minullakin se "puhkesi" Työterveyslaitoksella tehtyjen homealtistuskokeiden JÄLKEEN. Minulla EI OLLUT aikaisemmin niveloireita ja sain erittäin voimakkaat nivelkivut (ja noin kuuden viikon kortisonikuurin vaateneen keuhkotulehduksen) homealtistusten jälkeen.

Onko ne muuttuneet, kehittyneet ongelmiksi? Vai onko nivelkipu se ainoa ongelma?