kysykää rintamaitoa

jos ette pysty imettämään?
Ehkä sitä voi ostaa synnytyslaitoksilta.
Jos epäilette maidonlaatua niin ottakaa selvää miten ovat tutkittuja ja mistä ovat lähtöisin.
213532
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 21

Vanhimmat

koska vauvaa suositellaan imettävän kuukausia, niin luulen että vauvalle voi ostaa äidinmaitoa milloin vain

Äänestä

maidonluovuttajista on iso pula jo sairaalan omiin tarpeisiin, niin epäilenpä, ettei se helposti sitä luovuta isommille vauvoille. Ja lisäksi se on sen verran kallista ainetta, että ei normaalilla ihmisellä ole varaa sitä ostaa.

Äänestä
  • myös kuullut että se on kallista,
    mutta suositellaan muutaman kuukauden ikäiselle vauvalle.

    Äänestä

Meillä ei ole imetetty yhtäkään lapsista yksiselitteisen pätevän syyn vuoksi.

Synnytyssairaalassa lapset ovat saaneet ensimmäisen vuorokauden aikana luovutettua äidinmaitoa ja sen jälkeen täytyy siirtyä korvikkeisiin, koska luovutetusta maidosta on niin kova pula - sitä riittää ainoastaan sairaille vastasyntyneille ja keskosille.

Mistään synnytyssairaalasta Suomessa ei voi ostaa äidinmaitoa. (Ja vaikka voisi, niin hinnasta tulisi niin suuri, että kovin monella ei olisi siihen varaa, koska kela ei "hoitoa" korvaa.)

Ainoa keino äidinmaidon saamiseen on se, että joku yksityishenkilö yksityisesti sitä luovuttaa. Siinä tapauksessa pitää tietysti olla aikamoinen luottamus kyseisen henkilön terveydentilaan ja hygieenisiin tottumuksiin.

Yksityishenkilön on itsenäisesti vaikea selvittää maidon laatua, eikä sen pastörointi koti-oloissa onnistu. Keitettäessä maito menettää osan vitamiineistaan, jolloin sen arvo korvikkeeseen nähden muuttuu varsin kyseenalaiseksi. Äidinmaidon kautta voivat tarttua myös monet taudit, kuten HIV ja hepatiitit, jotka eivät normaalissa kanssakäymisessä tartu. Myös alkoholi, huumeet ja jotkut lääkkeet siirtyvät äidinmaitoon.Sairaalan äidinmaidonluovuttajilta nämä testataan ja maidon laatua tarkkaillaan jatkuvasti. Itse ei äidinmaitoa kannata ostaa ihan keltä tahansa.

Äänestä
  • tiedoista.
    Oli hyvin ytimekäs vastaus!

    Äänestä

  • Äidinmaidon, varsinkaan luovutetun äidinmaidon, paremmuutta lapsen ravitsemuksessa ei ole pystytty osoittamaan kuin ihan vastasyntyneen, alle pariviikkoisen kohdalla.

    Eli parin ensimmäisen elinviikon aikana saatu lehmänmaitoaltistus lisää aavistuksen verran maitoallergian esiintyvyyttä myöhemmässä vaiheessa. Siitä syystä suositellaan, että ne vauvat, jotka eivät ensimmäisen parin elinviikon aikana ole täysimetyksessä, saisivat joko luovutettua äidinmaitoa tai hydrolysoitua korviketta (esim. Peptidi Tutteli). Käsittääkseni kaikissa synnytyssairaaloissa annettava korvike on hydrolysoitua korviketta. Tällä systeemillä muutama lehmänmaitoallergiaan sairastuva lapsi vuodessa säästyy allergialta.

    Ensimmäisen parin viikon jälkeen ei ole yksiselitteisiä tutkimustuloksia siitä, että äidinmaidolla olisi mitään etuja vauvan ravitsemuksessa verrattuna hyvälaatuisiin korvikkeisiin (Suomessa kaikki korvikkeet ovat hyvälaatuisia). Joitakin toistensa kanssa ristiriitaisia ja tilastollisesti merkitsemättömän pieniä eroja löytäneitä tutkimuksia toki löytyy ja niitä luvattoman paljon myös siteerataan, yleensä unohtaen tutkimuksen virhelähteet ja ongelmat.


    Esimerkiksi väitetty ero (tutkimuksissa tilastollisesti merkityksetön) allergioissa todennäköisesti selittyy valtaosin sillä, että imetettävät vauvat altistuvat toistuvasti äidin ihon bakteereille, kun taas pullovauvoja usein (ja nimenomaan noissa tutkimuksissa) syötetään keitetyistä pulloista ja tuteista pastöroidulla maidolla tai keitettyyn veteen tehdyllä korvikkeella. Pelkkä hygienian välttäminen pullovauvojen kohdalla johtaisi todennäköisesti samaan tulokseen kuin imetys - siis oma sormi vauvan suuhun, jos nänniä ei ole!

    Allergia on siis elimistön puolustusjärjestelmän sairaus, jossa puolustusjärjestelmä tarpeellisen tekemisen ("kilttien bakteereiden") puutteessa kääntyy ravinnon ja ympäristön normaaleja proteiineja vastaan. Samasta bakteerialtistuksen puutteesta ja liiasta hygieniasta vauvana johtuvat pitkälti myös tulehduskierteet yli puolivuotiaana tai päiväkotiin mentäessä.

    Äänestä

  • että... kirjoitti:

    Äidinmaidon, varsinkaan luovutetun äidinmaidon, paremmuutta lapsen ravitsemuksessa ei ole pystytty osoittamaan kuin ihan vastasyntyneen, alle pariviikkoisen kohdalla.

    Eli parin ensimmäisen elinviikon aikana saatu lehmänmaitoaltistus lisää aavistuksen verran maitoallergian esiintyvyyttä myöhemmässä vaiheessa. Siitä syystä suositellaan, että ne vauvat, jotka eivät ensimmäisen parin elinviikon aikana ole täysimetyksessä, saisivat joko luovutettua äidinmaitoa tai hydrolysoitua korviketta (esim. Peptidi Tutteli). Käsittääkseni kaikissa synnytyssairaaloissa annettava korvike on hydrolysoitua korviketta. Tällä systeemillä muutama lehmänmaitoallergiaan sairastuva lapsi vuodessa säästyy allergialta.

    Ensimmäisen parin viikon jälkeen ei ole yksiselitteisiä tutkimustuloksia siitä, että äidinmaidolla olisi mitään etuja vauvan ravitsemuksessa verrattuna hyvälaatuisiin korvikkeisiin (Suomessa kaikki korvikkeet ovat hyvälaatuisia). Joitakin toistensa kanssa ristiriitaisia ja tilastollisesti merkitsemättömän pieniä eroja löytäneitä tutkimuksia toki löytyy ja niitä luvattoman paljon myös siteerataan, yleensä unohtaen tutkimuksen virhelähteet ja ongelmat.


    Esimerkiksi väitetty ero (tutkimuksissa tilastollisesti merkityksetön) allergioissa todennäköisesti selittyy valtaosin sillä, että imetettävät vauvat altistuvat toistuvasti äidin ihon bakteereille, kun taas pullovauvoja usein (ja nimenomaan noissa tutkimuksissa) syötetään keitetyistä pulloista ja tuteista pastöroidulla maidolla tai keitettyyn veteen tehdyllä korvikkeella. Pelkkä hygienian välttäminen pullovauvojen kohdalla johtaisi todennäköisesti samaan tulokseen kuin imetys - siis oma sormi vauvan suuhun, jos nänniä ei ole!

    Allergia on siis elimistön puolustusjärjestelmän sairaus, jossa puolustusjärjestelmä tarpeellisen tekemisen ("kilttien bakteereiden") puutteessa kääntyy ravinnon ja ympäristön normaaleja proteiineja vastaan. Samasta bakteerialtistuksen puutteesta ja liiasta hygieniasta vauvana johtuvat pitkälti myös tulehduskierteet yli puolivuotiaana tai päiväkotiin mentäessä.

    Hyvä kirjoitus. Tuosta hygieniasta vielä: sama juttuhan se on esimerkiksi kun yritetään välttää kontaktia koiriin, kissoihin eläimiin yms ettei lapselle vain tulisi allergiaa. Kuitenkin on myös tutkimuksia siitä, että perheissä joissa lapset on altistettu eläimille jo pienestä pitäen, on vähemmän allergioita kuin perheissä joissa on vältelty eläinkosketuksia. Eli liika hygienia voi olla pahasta.

    Imetyksen tueksi on kuitenkin sanottava se, että äidille siitä on todellista hyötyä: imetys mm. vähentää rintasyövän riskiä.

    Kaikki eivät kuitenkaan voi tai halua imettää pitkään ja se heille suotakoon. Lapsi saa saman läheisyyden tunteen kuin imetettäessä jo sillä että äiti kanniskelee lastaan sylissään saman verran kuin imettävä äiti tekisi. Ja kuka nyt ei haluaisi sylkytellä omaa kääröään? :D

    Äänestä

  • Puhtaus hyväksi? kirjoitti:

    Hyvä kirjoitus. Tuosta hygieniasta vielä: sama juttuhan se on esimerkiksi kun yritetään välttää kontaktia koiriin, kissoihin eläimiin yms ettei lapselle vain tulisi allergiaa. Kuitenkin on myös tutkimuksia siitä, että perheissä joissa lapset on altistettu eläimille jo pienestä pitäen, on vähemmän allergioita kuin perheissä joissa on vältelty eläinkosketuksia. Eli liika hygienia voi olla pahasta.

    Imetyksen tueksi on kuitenkin sanottava se, että äidille siitä on todellista hyötyä: imetys mm. vähentää rintasyövän riskiä.

    Kaikki eivät kuitenkaan voi tai halua imettää pitkään ja se heille suotakoon. Lapsi saa saman läheisyyden tunteen kuin imetettäessä jo sillä että äiti kanniskelee lastaan sylissään saman verran kuin imettävä äiti tekisi. Ja kuka nyt ei haluaisi sylkytellä omaa kääröään? :D

    sylissä, silloin vauva tuntee saman läheisyyden kun rintaa imiessä.
    Meillä ei oma maito riittänyt, mutta vauva oli ihan tyytyväinen kun annoin pullosta vauva sylissä ja rintani lähellä.
    Vauva ei edes huomannut että hän ei saa enää rintaa.

    Äänestä

  • Puhtaus hyväksi? kirjoitti:

    Hyvä kirjoitus. Tuosta hygieniasta vielä: sama juttuhan se on esimerkiksi kun yritetään välttää kontaktia koiriin, kissoihin eläimiin yms ettei lapselle vain tulisi allergiaa. Kuitenkin on myös tutkimuksia siitä, että perheissä joissa lapset on altistettu eläimille jo pienestä pitäen, on vähemmän allergioita kuin perheissä joissa on vältelty eläinkosketuksia. Eli liika hygienia voi olla pahasta.

    Imetyksen tueksi on kuitenkin sanottava se, että äidille siitä on todellista hyötyä: imetys mm. vähentää rintasyövän riskiä.

    Kaikki eivät kuitenkaan voi tai halua imettää pitkään ja se heille suotakoon. Lapsi saa saman läheisyyden tunteen kuin imetettäessä jo sillä että äiti kanniskelee lastaan sylissään saman verran kuin imettävä äiti tekisi. Ja kuka nyt ei haluaisi sylkytellä omaa kääröään? :D

    tutkimuksista on tullut viime aikoina tietoa että sellaiset perheet missä on kotieläimiä ovat vauvat sairastaneet eniten allergia sairauksia
    joten kotieläin aiheuttaa eniten lasten allergioita
    suosittelen ottamaan selvää asioista

    Äänestä

  • Carina kirjoitti:

    sylissä, silloin vauva tuntee saman läheisyyden kun rintaa imiessä.
    Meillä ei oma maito riittänyt, mutta vauva oli ihan tyytyväinen kun annoin pullosta vauva sylissä ja rintani lähellä.
    Vauva ei edes huomannut että hän ei saa enää rintaa.

    meillä myös pidetään pikkuherraa sylissä paljon ja halaillaan

    Äänestä

  • Puhtaus hyväksi? kirjoitti:

    Hyvä kirjoitus. Tuosta hygieniasta vielä: sama juttuhan se on esimerkiksi kun yritetään välttää kontaktia koiriin, kissoihin eläimiin yms ettei lapselle vain tulisi allergiaa. Kuitenkin on myös tutkimuksia siitä, että perheissä joissa lapset on altistettu eläimille jo pienestä pitäen, on vähemmän allergioita kuin perheissä joissa on vältelty eläinkosketuksia. Eli liika hygienia voi olla pahasta.

    Imetyksen tueksi on kuitenkin sanottava se, että äidille siitä on todellista hyötyä: imetys mm. vähentää rintasyövän riskiä.

    Kaikki eivät kuitenkaan voi tai halua imettää pitkään ja se heille suotakoon. Lapsi saa saman läheisyyden tunteen kuin imetettäessä jo sillä että äiti kanniskelee lastaan sylissään saman verran kuin imettävä äiti tekisi. Ja kuka nyt ei haluaisi sylkytellä omaa kääröään? :D

    Juu, tiedän kyllä, että ylihygieenisyys on pahasta - itse asiassa olen itse varsin hyvin kunnostautunut ylihygieenisyyden vastustajana ;) Pulloja ei tietenkään tarvitse keitellä, kraanavettä voi juottaa vauvalle, kaikkea ei aina tarvitse olla kuuraamassa, antibakteeriset pesuaineet ovat pahasta ja vauva voi välillä nuolla likaisia kenkiä eteisessä...

    Mutta! Äidinmaidon lypsämisen jälkeisessä hygieniassa kannattaa olla tarkka! Jos maito syötetään lapselle välittömästi, niin ei sillä tietenkään ole niin väliä. Jos kuitenkin maitoa säilytetään pidempään (kuten vaikka myytäessä voi kuvitella tapahtuvan), niin maito on niitä kaikkein parhaita elatusaineita bakteereille, jotka lisääntyvät siinä nopeasti ja ruokamyrkytys voi seurata hyvin helpolla.

    Itse en siis uskaltaisi syöttää vauvalle jonkun toisen lypsämää ja säilyttämää äidinmaitoa, ellen olisi erittäin varma kyseisen henkilön hygieniatottumuksista, vaikka uskallankin tehdä jauhekorvikkeen kraanaveteen, antaa maahan pudonneen tutin suuhun ja viedä räkätautiperheeseen kyläilylle.

    Äänestä

  • Minä ostin sairaalasta äidinmaitoa kotiin kotiuduttuani vauvan kanssa! Kallista oli mutta en muista summaa...

    Äänestä

  • edellisen kirjoittaja kirjoitti:

    Juu, tiedän kyllä, että ylihygieenisyys on pahasta - itse asiassa olen itse varsin hyvin kunnostautunut ylihygieenisyyden vastustajana ;) Pulloja ei tietenkään tarvitse keitellä, kraanavettä voi juottaa vauvalle, kaikkea ei aina tarvitse olla kuuraamassa, antibakteeriset pesuaineet ovat pahasta ja vauva voi välillä nuolla likaisia kenkiä eteisessä...

    Mutta! Äidinmaidon lypsämisen jälkeisessä hygieniassa kannattaa olla tarkka! Jos maito syötetään lapselle välittömästi, niin ei sillä tietenkään ole niin väliä. Jos kuitenkin maitoa säilytetään pidempään (kuten vaikka myytäessä voi kuvitella tapahtuvan), niin maito on niitä kaikkein parhaita elatusaineita bakteereille, jotka lisääntyvät siinä nopeasti ja ruokamyrkytys voi seurata hyvin helpolla.

    Itse en siis uskaltaisi syöttää vauvalle jonkun toisen lypsämää ja säilyttämää äidinmaitoa, ellen olisi erittäin varma kyseisen henkilön hygieniatottumuksista, vaikka uskallankin tehdä jauhekorvikkeen kraanaveteen, antaa maahan pudonneen tutin suuhun ja viedä räkätautiperheeseen kyläilylle.

    sairastui tällä viikolla kraanaveteen asukkaat koska mätäoravia oli päässyt veteen.

    Äänestä

  • edellisen kirjoittaja kirjoitti:

    Juu, tiedän kyllä, että ylihygieenisyys on pahasta - itse asiassa olen itse varsin hyvin kunnostautunut ylihygieenisyyden vastustajana ;) Pulloja ei tietenkään tarvitse keitellä, kraanavettä voi juottaa vauvalle, kaikkea ei aina tarvitse olla kuuraamassa, antibakteeriset pesuaineet ovat pahasta ja vauva voi välillä nuolla likaisia kenkiä eteisessä...

    Mutta! Äidinmaidon lypsämisen jälkeisessä hygieniassa kannattaa olla tarkka! Jos maito syötetään lapselle välittömästi, niin ei sillä tietenkään ole niin väliä. Jos kuitenkin maitoa säilytetään pidempään (kuten vaikka myytäessä voi kuvitella tapahtuvan), niin maito on niitä kaikkein parhaita elatusaineita bakteereille, jotka lisääntyvät siinä nopeasti ja ruokamyrkytys voi seurata hyvin helpolla.

    Itse en siis uskaltaisi syöttää vauvalle jonkun toisen lypsämää ja säilyttämää äidinmaitoa, ellen olisi erittäin varma kyseisen henkilön hygieniatottumuksista, vaikka uskallankin tehdä jauhekorvikkeen kraanaveteen, antaa maahan pudonneen tutin suuhun ja viedä räkätautiperheeseen kyläilylle.

    mä en anna lapseni nuolla kenkiä eteisessä, ulkoa voi tulla esim. koirankakkaa
    pullot ja tutit keitän kerran viikossa
    tutin huuhtelen jos putoo lattialle, huuhtelen myös omat safkani jos ne putoo
    räkätautisten luo en mene itsekkään

    maito asiassa mä olen samaa mieltä

    Äänestä

  • edellisen kirjoittaja kirjoitti:

    Juu, tiedän kyllä, että ylihygieenisyys on pahasta - itse asiassa olen itse varsin hyvin kunnostautunut ylihygieenisyyden vastustajana ;) Pulloja ei tietenkään tarvitse keitellä, kraanavettä voi juottaa vauvalle, kaikkea ei aina tarvitse olla kuuraamassa, antibakteeriset pesuaineet ovat pahasta ja vauva voi välillä nuolla likaisia kenkiä eteisessä...

    Mutta! Äidinmaidon lypsämisen jälkeisessä hygieniassa kannattaa olla tarkka! Jos maito syötetään lapselle välittömästi, niin ei sillä tietenkään ole niin väliä. Jos kuitenkin maitoa säilytetään pidempään (kuten vaikka myytäessä voi kuvitella tapahtuvan), niin maito on niitä kaikkein parhaita elatusaineita bakteereille, jotka lisääntyvät siinä nopeasti ja ruokamyrkytys voi seurata hyvin helpolla.

    Itse en siis uskaltaisi syöttää vauvalle jonkun toisen lypsämää ja säilyttämää äidinmaitoa, ellen olisi erittäin varma kyseisen henkilön hygieniatottumuksista, vaikka uskallankin tehdä jauhekorvikkeen kraanaveteen, antaa maahan pudonneen tutin suuhun ja viedä räkätautiperheeseen kyläilylle.

    toivon että vauvasi pysyy terveenä?
    Ei sitä teitenkään tarvitse mennä ylihygieeniseksi.
    Mutta että vauva saa nuolla kenkiä ym. huh huh

    Äänestä

  • Puhtaus hyväksi? kirjoitti:

    Hyvä kirjoitus. Tuosta hygieniasta vielä: sama juttuhan se on esimerkiksi kun yritetään välttää kontaktia koiriin, kissoihin eläimiin yms ettei lapselle vain tulisi allergiaa. Kuitenkin on myös tutkimuksia siitä, että perheissä joissa lapset on altistettu eläimille jo pienestä pitäen, on vähemmän allergioita kuin perheissä joissa on vältelty eläinkosketuksia. Eli liika hygienia voi olla pahasta.

    Imetyksen tueksi on kuitenkin sanottava se, että äidille siitä on todellista hyötyä: imetys mm. vähentää rintasyövän riskiä.

    Kaikki eivät kuitenkaan voi tai halua imettää pitkään ja se heille suotakoon. Lapsi saa saman läheisyyden tunteen kuin imetettäessä jo sillä että äiti kanniskelee lastaan sylissään saman verran kuin imettävä äiti tekisi. Ja kuka nyt ei haluaisi sylkytellä omaa kääröään? :D

    pienirintaiset eivät sairastu rintasyöpään, mun tuttuni on melkein rinnaton ja sairastui rintasyöpään.
    Toinen tuttuni on imettänyt monta lasta ja vielä naapurinkin lasta, on isorintainen ja sairastui myös rintasyöpään.
    Rintasyöpään sairastumiseen vaikuttaa niin monet tekijät.

    Äänestä

  • ihmettelen? kirjoitti:

    toivon että vauvasi pysyy terveenä?
    Ei sitä teitenkään tarvitse mennä ylihygieeniseksi.
    Mutta että vauva saa nuolla kenkiä ym. huh huh

    Meillä on kolme lasta ja samalla metodilla kasvatettu kaikki!

    Vanhemmat lapset (6v ja 4v) ovat elämässään molemmat syöneet yhden antibioottikuurin. Korvatulehduksia meillä ei ole ollut koskaan, mahataudin ovat sairastaneet kerran (tuli veljen perheestä vierailulla) ja tavallisia flunssia harvemmin kuin kerran vuodessa. Isompi sairasti vauvarokon vuoden ikäisenä ja molemmat vesirokon vuosi sitten, se tuli päiväkodista. Allergioita lapsilla ei ole ollut, vaikka isänsä on allerginen kaikelle mahdolliselle ja äitikin vähän. Isossa päiväkotiryhmässä ovat olleet 10-kuukautisesta molemmat. Terveitä kuin pukit siis!

    Tämä nuorimmainen on sitten 7 kk vanha, eikä ole toistaiseksi sairastanut yhtään mitään!

    Äänestä

  • Jina kirjoitti:

    Minä ostin sairaalasta äidinmaitoa kotiin kotiuduttuani vauvan kanssa! Kallista oli mutta en muista summaa...

    Naistenklinikalla hoidetaan Suomen sairaimmat vastasyntyneet ja pienimmät keskoset. Toisaalta helsinkiläisäidit todennäköisesti eivät ole ainakaan ahkerampia luovuttajia kuin jotkut muut.

    Eli tottakai jostakin muusta sairaalasta saattaa voida ostaa maitoa - epäilisin, että pienemmästä sairaalasta ja kauempaa pääkaupunkiseudulta?


    Ja hinta oli varmasti maltainen - muistelisin, että äidinmaidon sairaalahinta liikkuu useissa kymmenissä euroissa litralta. Lypsävälle äidille maksettavan korvauksen lisäksi kun siihen tulee hinta tutkimuksista, pastöroinnista, säilytyksestä ja pakkaamisesta. Tulisi siinä sapuskalle hintaa, kun terve parikuinen lapsi voi hyvinkin syödä toista litraa päivässä - ja vielä kun selkeitä etuja terveen lapsen ruokinnassa ei ole osoitettu!

    Äänestä

  • Terveitä ovat kirjoitti:

    Meillä on kolme lasta ja samalla metodilla kasvatettu kaikki!

    Vanhemmat lapset (6v ja 4v) ovat elämässään molemmat syöneet yhden antibioottikuurin. Korvatulehduksia meillä ei ole ollut koskaan, mahataudin ovat sairastaneet kerran (tuli veljen perheestä vierailulla) ja tavallisia flunssia harvemmin kuin kerran vuodessa. Isompi sairasti vauvarokon vuoden ikäisenä ja molemmat vesirokon vuosi sitten, se tuli päiväkodista. Allergioita lapsilla ei ole ollut, vaikka isänsä on allerginen kaikelle mahdolliselle ja äitikin vähän. Isossa päiväkotiryhmässä ovat olleet 10-kuukautisesta molemmat. Terveitä kuin pukit siis!

    Tämä nuorimmainen on sitten 7 kk vanha, eikä ole toistaiseksi sairastanut yhtään mitään!

    myös lapset ovat terveitä
    olen hoitanut heidät normaalisti
    mutta katsonut kuitenkin mitä laittavat suuhunsa
    etteivät saa mitään ylimääräisiä pöpöjä
    kun olivat vauvoja niin olin hygieenisempi

    Äänestä

  • edellisen kirjoittaja kirjoitti:

    Juu, tiedän kyllä, että ylihygieenisyys on pahasta - itse asiassa olen itse varsin hyvin kunnostautunut ylihygieenisyyden vastustajana ;) Pulloja ei tietenkään tarvitse keitellä, kraanavettä voi juottaa vauvalle, kaikkea ei aina tarvitse olla kuuraamassa, antibakteeriset pesuaineet ovat pahasta ja vauva voi välillä nuolla likaisia kenkiä eteisessä...

    Mutta! Äidinmaidon lypsämisen jälkeisessä hygieniassa kannattaa olla tarkka! Jos maito syötetään lapselle välittömästi, niin ei sillä tietenkään ole niin väliä. Jos kuitenkin maitoa säilytetään pidempään (kuten vaikka myytäessä voi kuvitella tapahtuvan), niin maito on niitä kaikkein parhaita elatusaineita bakteereille, jotka lisääntyvät siinä nopeasti ja ruokamyrkytys voi seurata hyvin helpolla.

    Itse en siis uskaltaisi syöttää vauvalle jonkun toisen lypsämää ja säilyttämää äidinmaitoa, ellen olisi erittäin varma kyseisen henkilön hygieniatottumuksista, vaikka uskallankin tehdä jauhekorvikkeen kraanaveteen, antaa maahan pudonneen tutin suuhun ja viedä räkätautiperheeseen kyläilylle.

    Äidinmaito on kyllä aika huono elatusalusta bakteereille, koska se on antibakteerista. Korvikkeet sitten ovat asia erikseen.

    Äänestä

  • että... kirjoitti:

    Äidinmaidon, varsinkaan luovutetun äidinmaidon, paremmuutta lapsen ravitsemuksessa ei ole pystytty osoittamaan kuin ihan vastasyntyneen, alle pariviikkoisen kohdalla.

    Eli parin ensimmäisen elinviikon aikana saatu lehmänmaitoaltistus lisää aavistuksen verran maitoallergian esiintyvyyttä myöhemmässä vaiheessa. Siitä syystä suositellaan, että ne vauvat, jotka eivät ensimmäisen parin elinviikon aikana ole täysimetyksessä, saisivat joko luovutettua äidinmaitoa tai hydrolysoitua korviketta (esim. Peptidi Tutteli). Käsittääkseni kaikissa synnytyssairaaloissa annettava korvike on hydrolysoitua korviketta. Tällä systeemillä muutama lehmänmaitoallergiaan sairastuva lapsi vuodessa säästyy allergialta.

    Ensimmäisen parin viikon jälkeen ei ole yksiselitteisiä tutkimustuloksia siitä, että äidinmaidolla olisi mitään etuja vauvan ravitsemuksessa verrattuna hyvälaatuisiin korvikkeisiin (Suomessa kaikki korvikkeet ovat hyvälaatuisia). Joitakin toistensa kanssa ristiriitaisia ja tilastollisesti merkitsemättömän pieniä eroja löytäneitä tutkimuksia toki löytyy ja niitä luvattoman paljon myös siteerataan, yleensä unohtaen tutkimuksen virhelähteet ja ongelmat.


    Esimerkiksi väitetty ero (tutkimuksissa tilastollisesti merkityksetön) allergioissa todennäköisesti selittyy valtaosin sillä, että imetettävät vauvat altistuvat toistuvasti äidin ihon bakteereille, kun taas pullovauvoja usein (ja nimenomaan noissa tutkimuksissa) syötetään keitetyistä pulloista ja tuteista pastöroidulla maidolla tai keitettyyn veteen tehdyllä korvikkeella. Pelkkä hygienian välttäminen pullovauvojen kohdalla johtaisi todennäköisesti samaan tulokseen kuin imetys - siis oma sormi vauvan suuhun, jos nänniä ei ole!

    Allergia on siis elimistön puolustusjärjestelmän sairaus, jossa puolustusjärjestelmä tarpeellisen tekemisen ("kilttien bakteereiden") puutteessa kääntyy ravinnon ja ympäristön normaaleja proteiineja vastaan. Samasta bakteerialtistuksen puutteesta ja liiasta hygieniasta vauvana johtuvat pitkälti myös tulehduskierteet yli puolivuotiaana tai päiväkotiin mentäessä.

    Voi vittu mitä paskaa...

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


mimmu kirjoitti:

jos ette pysty imettämään?
Ehkä sitä voi ostaa synnytyslaitoksilta.
Jos epäilette maidonlaatua niin ottakaa selvää miten ovat tutkittuja ja mistä ovat lähtöisin.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu