Pakottaminen ruotsinopiskeluun haavoittaa uhria pahemman kerran. Lapsuudessa tai nuoruudessa tapahtuneet traumaattiset asiat aiheuttavat vaikeuksia pitkälle tulevaisuuteen.
Ruotsin opiskelun uhrien kanssa Oulussa työskentelevä terapeutti sanoo uhrien kärsivän monenlaisista vaivoista.
"Ahdistuneisuus, masennus, itsetuhoisuus, taipuvuus erilaisiin riippuvuuksiin, äärimmäisen huono itsetunto ja rikkonainen kuva omasta itsestä ovat tavallisia oireita. Uhrien on myös hankala luottaa opettajiin ja siksi muidenkin kielien opiskelussa on monesti vaikeuksia."
Kielitaito on ihmisen yksityisintä ja herkintä aluetta. Kun se tulee loukatuksi nuorella iällä, normaali kielellinen kasvu häiriintyy. Minkkisen mukaan uhrien käsitys ruotsin kielestä ja muista kielistä on usein vääristynyt.
"Uhreille on tavallista se, etteivät he pysty nauttimaan ruotsintaidostaan. Silti jotkut saattavat olla ylikielellistyneitä ja harrastaa paljon ruotsin kieltä saamatta siitä itse nautintoa. Toiset taas kieltäytyvät siitä kokonaan. Osa uhreista näkee ruotsin kielen pelkkänä välineenä, johon alistumalla ansaitaan opiskelupaikka, valtaa ja rahaa."
Uhreja yhdistäviä tunteita ovat etenkin häpeä, syyllisyys ja tunne omasta arvottomuudesta. Terapeutin mukaan on varsin yleistä, että uhrit syyllistävät itseään ja yrittävät ymmärtää pakkoruotsittajan tekoja.
"Häpeä on kuin seitti, joka tukahduttaa allensa muut tunteet. Viha ja suru ovat toipumisen kannalta hyvin tärkeitä tunteita, mutta voi mennä pitkäänkin ennen kuin ne pääsevät esille. Terapian tavoitteena on tukea ihmistä vapautumaan siitä kuvasta, millaiseksi pakkoruotsittamisen kokemus on hänet muovannut."
Traumaterapiakeskus on arvioinut, että Suomessa on jopa 480 000 pakkoruotsitettua lasta tai nuorta. Terapeutin mukaan kyse on yllättävän yleisestä ongelmasta. Lehtien pikku-uutiset pakkoruotsimielenosoituksista, ruotsin kielen poistaminen kirjoituksista ja viranomaisten tietoon tulleet tapaukset ovat vain murto-osa vaietun ilmiön laajuudesta.
"Kyseessä on siis myös yhteiskunnallinen ongelma. Uhrien asema on tiedostettava ja heille on järjestettävä mahdollisuudet riittävään avun saantiin. Esimerkiksi julkisen terveydenhuollon puolella toimintaedellytykset ovat nyt niin niukat, ettei tarpeellista apua pystytä läheskään kaikille tarjoamaan", terapeutti huomauttaa.
Ruotsin opiskelun uhrien kanssa Oulussa työskentelevä terapeutti sanoo uhrien kärsivän monenlaisista vaivoista.
"Ahdistuneisuus, masennus, itsetuhoisuus, taipuvuus erilaisiin riippuvuuksiin, äärimmäisen huono itsetunto ja rikkonainen kuva omasta itsestä ovat tavallisia oireita. Uhrien on myös hankala luottaa opettajiin ja siksi muidenkin kielien opiskelussa on monesti vaikeuksia."
Kielitaito on ihmisen yksityisintä ja herkintä aluetta. Kun se tulee loukatuksi nuorella iällä, normaali kielellinen kasvu häiriintyy. Minkkisen mukaan uhrien käsitys ruotsin kielestä ja muista kielistä on usein vääristynyt.
"Uhreille on tavallista se, etteivät he pysty nauttimaan ruotsintaidostaan. Silti jotkut saattavat olla ylikielellistyneitä ja harrastaa paljon ruotsin kieltä saamatta siitä itse nautintoa. Toiset taas kieltäytyvät siitä kokonaan. Osa uhreista näkee ruotsin kielen pelkkänä välineenä, johon alistumalla ansaitaan opiskelupaikka, valtaa ja rahaa."
Uhreja yhdistäviä tunteita ovat etenkin häpeä, syyllisyys ja tunne omasta arvottomuudesta. Terapeutin mukaan on varsin yleistä, että uhrit syyllistävät itseään ja yrittävät ymmärtää pakkoruotsittajan tekoja.
"Häpeä on kuin seitti, joka tukahduttaa allensa muut tunteet. Viha ja suru ovat toipumisen kannalta hyvin tärkeitä tunteita, mutta voi mennä pitkäänkin ennen kuin ne pääsevät esille. Terapian tavoitteena on tukea ihmistä vapautumaan siitä kuvasta, millaiseksi pakkoruotsittamisen kokemus on hänet muovannut."
Traumaterapiakeskus on arvioinut, että Suomessa on jopa 480 000 pakkoruotsitettua lasta tai nuorta. Terapeutin mukaan kyse on yllättävän yleisestä ongelmasta. Lehtien pikku-uutiset pakkoruotsimielenosoituksista, ruotsin kielen poistaminen kirjoituksista ja viranomaisten tietoon tulleet tapaukset ovat vain murto-osa vaietun ilmiön laajuudesta.
"Kyseessä on siis myös yhteiskunnallinen ongelma. Uhrien asema on tiedostettava ja heille on järjestettävä mahdollisuudet riittävään avun saantiin. Esimerkiksi julkisen terveydenhuollon puolella toimintaedellytykset ovat nyt niin niukat, ettei tarpeellista apua pystytä läheskään kaikille tarjoamaan", terapeutti huomauttaa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
"Osa uhreista näkee ruotsin kielen pelkkänä välineenä, johon alistumalla ansaitaan opiskelupaikka, valtaa ja rahaa.", niin minäkin
Oikeasti ruotsin opiskelusta ei tykkää kuin ehkä 2 prosenttia opiskelijoista. Tosin ihan sama asia koskee kaikkia muitakin kouluaineita. Teoria ei vain yksinkertaisesti hakkaa hyödyllisiä käytännön hommia. Jos haluaa hyvän palkan, niin sitä on vain pakko sietää.
Eräs keino, joka saattaisi auttaa, olisi kokeiden poistaminen kokonaan. Tämäpä vain laskisi opiskelutehot ainakin puoleen. Yliopistoonkin pitäisi tällöin tulla osallistumispakko luennoille.
Joo mulla on taas hyvä kielipää että kiitos vaan ruotsi keskiarvon nostosta, mutta prkl kun se matikka taas ei onnistu sitten millään. Miten mä voi elää loppuelämäni tän traumani kanssa, kun mut on pakkomatikoitettu jo pienestä pitäen... nyyh... ja ois sen hissanki voinu poistaa, pakkohistoriaa, voi prkl!
Ruotsi on VÄHEMMISTÖKIELI SUOMESSA!
SE EI OLE VERRATTAVISSA MAAILMANLAJUISESTI OPETTETTAVIIN YLEISSIVISTÄVIIN AINEISIIN!
PAKKORUOTSI SYÖ RESURSSEJA!