Noin vikko sitten istuin kyydissä kun ajoimme Livojärven kannaksen yli. Rannoilla oli jäätä ja jään reunan tuntumassa oli valtava parvi isokoskeloita. Samalla kun katselin niitä, kiinnitti huomiota kun parven lähettyvillä vedessä yksinään istuva iso (ainakin yhtä suuri tai isompi kuin isokoskelot) musta lintu levitti siipiään. Hetken päästä se lähti lentoon ja kierteli koskeloparvea. Lintu lähti lentoon suoraan vedestä hypäten ja lensi harvoin siiveniskuin. Lennossa sen kaula oli pitempi ja ohuempi kuin lokeilla.
Siivet olivat leveähköt mutta eivät niin leveät kuin merikotkalla. Lennossa sen kaula oli myös melko pitkä ja ohut.
Autossa ajattelin, että se oli ehkä merimetso - siipien levittely, musta väri ja pitkä kaula saivat aikaan assosiaation (en ole nähnyt merimetsoa koskaan livenä).
Mutta samana iltana näin tv:ssä kuvaa merimetsoista. Ainakin niissä kuvissa ne lähtivät lentoon veden pinnalla juosten kuikan ja koskeloiden tapaan. Lisäksi ne räpyttelivät siipiään melko tiuhaan. Joten näkemäni lintu ei varmaankaan merimetso ollut.
Merilokki se ehkä olisi kokonsa ja lentotapansa perusteella voinut olla. Mutta se kaarsi niin, että myös vatsapuoli näkyi ja lintu oli tosiaan kokomusta. Musta väri ei voinut johtua valaistuksesta (aurinkoinen pakkasaamu), sillä koskeloiden värit näkyivät melko hyvin. Kaula ei myöskään ollut samanlainen lyhyt kuin lokeilla vaan ainakin kaksi kertaa pitempi ja ohuempi.
Onko hyviä arvauksia, mikä lintu se olisi voinut olla?
Harmi kun kuski ei suostunut pysähtymään niin että olisin ehtinyt kaivamamaan kiikarin esiin.
Siivet olivat leveähköt mutta eivät niin leveät kuin merikotkalla. Lennossa sen kaula oli myös melko pitkä ja ohut.
Autossa ajattelin, että se oli ehkä merimetso - siipien levittely, musta väri ja pitkä kaula saivat aikaan assosiaation (en ole nähnyt merimetsoa koskaan livenä).
Mutta samana iltana näin tv:ssä kuvaa merimetsoista. Ainakin niissä kuvissa ne lähtivät lentoon veden pinnalla juosten kuikan ja koskeloiden tapaan. Lisäksi ne räpyttelivät siipiään melko tiuhaan. Joten näkemäni lintu ei varmaankaan merimetso ollut.
Merilokki se ehkä olisi kokonsa ja lentotapansa perusteella voinut olla. Mutta se kaarsi niin, että myös vatsapuoli näkyi ja lintu oli tosiaan kokomusta. Musta väri ei voinut johtua valaistuksesta (aurinkoinen pakkasaamu), sillä koskeloiden värit näkyivät melko hyvin. Kaula ei myöskään ollut samanlainen lyhyt kuin lokeilla vaan ainakin kaksi kertaa pitempi ja ohuempi.
Onko hyviä arvauksia, mikä lintu se olisi voinut olla?
Harmi kun kuski ei suostunut pysähtymään niin että olisin ehtinyt kaivamamaan kiikarin esiin.
Vastaukset 6
Vanhimmat
se ei todellakaan tuon kuvauksen mukaan ollut.
Se voisi olla nuori lokki, jolla on vielä tumma 'nuorisopuku' päällä tai sitten meri- tai tunturikihu.
Kihut tuli itselläkin mieleen.
Kiitos vastauksista.
Laskeutuuko kihu veteen?
Ehkä se oli kihu tai tumma-asuinen lokki.
Sen pitkän kaulan huomasi myös toinen kyydissä ollut. Voisko se olla joku haikara?
Kihut ovat lokkien lähisukulaisia ja ne viihtyvät hyvin vedessä.
Ne ponnistavat vedestä helposti lentoon, eli eivät tarvitse kiitorataa kuten merimetso. Kihut siis sopisivat kuvaukseesi. Tosin ei niillä kyllä mitenkään erikoisen pitkä kaula kuitenkaan ole.
Haikarat eivät laskeudu veteen jossa jalat eivät yltä pohjaan.
Tässä muutama kuva merikihun tummasta värimuodosta. Lentotyyliltään se on kuin lokki.
http://www.teuva.fi/maisema/dk05/stecus30705.jpg
http://www.teuva.fi/maisema/dk05/stecus40705.jpg
Tietysti nuoruuspukuinen lokki olisi kaikkein todennäköisin, mikäli et pysty sitä sulkemaan pois. Mutta en oikein usko siihen vaihtoehtoon kuvauksesi perusteella.
voisi tietty tulla kysymykseen tuon kertomasi siipien mallin pohjalta. Oliko sen siipien kärjet suipot vaiko hapsottavat kuten kotkalla (ja harmaahaikaralla)?
Haikaroiden "istuma-asento" on kaikille luonteenomainen, pitkien jalkojen päällä otus seisoo ruumis lähes pystyssä. Ei siis vaakatasossa kuten lokit tai kihut.
Niiden kaula on yleensä mutkalla, jonka erottaa kauempaakin. Lentoon lähtiessään niiden nokka tekee pään mallin pitkähköksi, mutta sen nokan erottaa hyvin nokaksi. Lisäksi kaula on lennossa mutkalla ja senkin erottaa. Lisäksi haikaroilla pitkät jalat toimivat hyvänä tuntomerkkinä lennosta tunnistettaessa.
Linnun siivet olivat melko leveät mutta eivät hapsottaneet kärjistä.
Se istui niin syvässä vedessä, että ei sen jalat voineet ulottua pohjaan.
Kyllä se varmaan oli kihu tai tumma-asuinen nuori merilokki. Ehkä valaistus kuitenkin korosti sen tummaa väriä. Isokoskelot, jotka oli saman matkan päässä, näkyivät kyllä harmaan valkoisen kirjavina, mutta kuitenkin tavallista tummempina. Taustalla järvi oli sumussa vaikka lintujen kohdalle ja kannaksella, josta tie menee, paistoi aurinko.