Olen joskus muinoin lukenut jotta vaikutus olisi max 4%. Niin taitaa myös rakentamismääräyskokoelma sanoa.
Vaan VTT:n mielestä se on 19% !!!
Aivan, "UIJJUMALEISSÖN" tuli mullakin mieleen.
Mielenkiintoista, vaan onkohan totta...
http://www.betoni.com/fi/Tietoa%20betonista/Kehitysprojektit/
Vaan VTT:n mielestä se on 19% !!!
Aivan, "UIJJUMALEISSÖN" tuli mullakin mieleen.
Mielenkiintoista, vaan onkohan totta...
http://www.betoni.com/fi/Tietoa%20betonista/Kehitysprojektit/
Vastaukset 8
Vanhimmat
Meinaan se että tutkimuksen rahoittaja oli Suomen betonitieto. Laskelmat tehty niin että saadaan mahdollisimman suuri etu kivitalojen hyväksi. Hirsitaloillekin varmasti saadaan tehtyä positiivisempia laskelmia, jos vain valitaan rakenteet paremmiksi. Ei kaikki hirsitalot vuoda kuin seula.
Niin ja RET-laskelmien menetelmiä ei saa kyseenalaistaa. Eihän esimerkiksi yöllä lämpötila saa talossa laskea alle asetusarvon?
asiaakin on arvosteltu kommenteissa:
http://www.motiva.fi/attachment/f16d4d543f99d7a59f54560a69063a0e/59bde69664c33232c151fa391e622951/RET_kommentit_vs3_050530.pdf
Sivulla 46
Se myyjä älähtää. johon...
"Myös rakenteiden lämpökapasiteetti vaikuttaa talon lämmittämiseen kuvaan energiamäärään. Jos matalaenergiaharkkotalon tehollinen lämpökapasiteetti olisi sama kuin kevytrakenteisen talon (myös kevytrakenteinen alapohja), tilojen lämmmittäseen kuluisi laskelmien mukaan 19% enemmän energiaa"
Mitä tämä lause tarkoittaa? JOS olisi sama lämpökapasiteetti, jota ei todellakaan ole, niin harkkotalon lämmmittämiseen kuluisi 19% ENEMMÄN energiaa.
Massiivinen rakenne tekee lämpötilan pudotukset ja nopean reagoinnin 'ilmaislämpöön' mahdottomaksi ja sen seurauksena energiaa kuluu enemmän.
eli lämpöenergiaa voidaan varastoida rakenteisiin, jolloin se on vähemmän herkkä ulkoisen lämpötilan vaihteluille -> ei tarvita tuottaa niin paljon lisää lämpöä.
Niin mistähän tämä varastoitava lämpöenergia oikein tulee? Eikö ole täysin selvää että kun varataan lämpöä jonnekin niin kokonaiskulutus kasvaa verrattuna siihen että lämpö on koko ajan tasainen? Kesällä varastoituva energia varmasti onkin ilmaista. Tako ei siis jäähdy yölläkään.
massiivisuus leikkaa lämmönvaihteluista aiheutuvia jäähdytys ja lämmityskuluja.
on toki myös totta että yöllinen lämmönpudotus ei ole mahdollista
mutta on myös totta että 100% yösähkön käyttö lämmitykseen ei heiluta sisälämpötilaa
>Niin mistähän tämä varastoitava lämpöenergia oikein tulee?
Normaalista lämmityksestä ja auringon lämpösäteilystä.
>Eikö ole täysin selvää että kun varataan lämpöä jonnekin niin kokonaiskulutus kasvaa verrattuna siihen että lämpö on koko ajan tasainen?
Varaajienkin hukka on sitä suurempi mitä korkeampaan lämpötilaan energiaa varataan ja sama toisinpäin.
Kivitalossa ei ole mitään mikä lisäisi hukkaa verrattuna kevytrakenteiseen. (päinvastoin kun esim. konvektiovirtauksia ei ole)
Kivitalon massa saa aikaan sen että lämpötila nimen omaan on äärimmäisen tasainen.
Se ehkä menee jakeluusi että äärettömällä massalla varustettua kappaletta ei tarvitse koskkaan lämmittää eikä jäähdyttää jos se on alunperin oikean lämpöinen. Kivitalo on taloista lähinnä sitä.
Talon ulkokuori tasoittaa ulkoilman lämmönvaihtelut ja lisäksi varastoi auringon lämpösäteilyn ja nostaa siten eristeen ulkopinnan lämpötilaa entisestään yöpakkasten ajaksi.
Talon sisäkuori luovuttaa energiaa ennen kuin se jäähtyy niin että sisäilma alkaisi jäähtyä. Se edelleen leikkaa pakkashuippuja.
Talon sisäkuori myös estää tulisijoista yms. syntyvät paikalliset ylilämmöt eristeen sisäpinnalla, josta aiheutuisi kasvanutta energianhukkaa. Onhan selvää että jokin 2 000kg takka on kuin pieru saharassa verrattuna kivitalon 200 000kg sisävaippaan.
>Kesällä varastoituva energia varmasti onkin ilmaista. Tako ei siis jäähdy yölläkään.
Toistanpa:
Se ehkä menee jakeluusi että äärettömällä massalla varustettua kappaletta ei tarvitse koskkaan lämmittää eikä jäähdyttää jos se on alunperin oikean lämpöinen. Kivitalo on taloista lähinnä sitä.
Kivitalo pyrkii säilyttämään saman lämpötilan ja etenkin yli vuorokausien. Siispä yöllinen viileys on helpompi saada varastoitua ja säilymään. Samaten esim. maaviileän voidaan antaa toimia 24h vuorokaudessa ilman liiallista viilentymistä ja näin ollen sen teho saadaan maksimoitua ja yöllinen viilennys hyödyksi päivällä.
Auringonpaisteessa lämpöenergiaa tulee ylivoimaisesti eniten sisään ikkunoista ja se energian määrä on aina sama oli talo sitten puuta tai kiveä.
"Jos matalaenergiaharkkotalon tehollinen lämpökapasiteetti olisi sama kuin kevytrakenteisen talon ..., tilojen lämmmittäseen kuluisi laskelmien mukaan 19% enemmän energiaa"
Siis.
Jos kivitalon lämpökapasiteetti olisi pienempi niin tilojen lämmmittäseen kuluisi laskelmien mukaan 19% enemmän energiaa.