Kuulostaapa tutulta

Talous 22.10.2005 4:00:35


TS/
Saloran televisiot saivat väistyä, mutta kännykät tulivat tilalle Saloon.


TS/
Lama pysäytti rakentamisen lähes kokonaan. Useat työmaat seisoivat keskeneräisinä vuosia.


TS/
Nokian 101.


TS/
Pankkikriisin velloessa turhaksi käyneitä nimikylttejä kärrättiin kasoiksi pellonlaitaan. Kyytiä saivat muun muassa Turun Työväen Säästöpankki, Turun Suomalainen Säästöpankki ja Turun Säästöpankki.


TS/


TS/


TS/
Kasinopelistä kyykkyyn ja ylös
Vielä 1980-luvun puolivälissä elettiin Suomessa huikean kasvun aikaa. Hyvinvointivaltiossa meni lujaa. Vienti veti itään ja länteen, investointihalukkuus oli kova ja siihen tarvittiin rahaa. Ja kun oma raha ei riittänyt, pyydettiin velkarahaa. Golfkenttiä ja kylpylöitä rakennettiin, taidekauppa kukoisti.

Rahamarkkinoiden vapautuminen ja valuuttalainat avasivat investointiovia. Korko määräytyi nyt markkinoilla, ei enää Suomen pankissa ja halpaa rahaa alkoi tulla ulkomailta. Pankit alkoivatkin taistella laina-asiakkaista, eivät tallettajista.

Talvisodan päättymispäivänä, 13.3.1989 rahdattiin Helsingissä osakekirjoja kuorma-autolla KOP:n holvista SYP:n holviin. Rahaa paloi ja sijoitusguru Pentti Kouri teki yhdessä yössä hyvät voitot.

Vielä 1980-luvun lopulla kulutusjuhla jatkui. Suomalaiset ostivat asuntoja ja autoja niinkuin ei koskaan ennen. Vuonna 1988 noin 120 000 suomalaista hankki uuden omistuskodin. Kotitalouksien velat kasvoivat neljänneksellä vuodessa, kulutusluotot peräti 60 prosenttia. Matkustettiin, harrastettiin, sijoitettiin. Kasinotalous eli spekulatiivinen finanssisijoittaminen oli päivän sana: pörssikurssit kolminkertaistuivat 1986-1989. Samalla kuitenkin korkoriskit kasvoivat ja korot lähtivät äkkijyrkkään nousuun. Kulutusjuhlijoiden lainarasitus paheni äkkiä.

Samaan aikaan entinen Neuvostoliiton-kauppa sai tylyn lopun eikä vienti itään vetänyt enää. Pankeille koitui luottotappioita ja työttömyysluvut kasvoivat. Vuosina 1993-1994 joka viides suomalainen työvoimaan kuuluva oli työtä vailla. Joka kuudes suomalainen oli kasinovuosina tehnyt lainaa ja heistä joka kolmannella oli takausvaikeuksia. Syntyi velallisten uusköyhälistö. Asuntojen hintojen noustua pilviin vuosina 1988-1990 hinnat yhtäkkiä romahtivat eli käytännössä puoliintuivat.

Kaikkialla myönnettiin jo 1990-luvun alussa, että hyvinvointivaltio oli kriisissä. Pääministeri Harri Holkeri suositteli kansaa syömään silakoita. Taloudellinen kriisi johti henkiseen lamaan ja suhdannekriisin sijasta ryhdyttiin jo puhumaan rakennekriisistä. Turun keskustassa tyhjeneviin liikehuoneistoihin syntyi uusia keskiolutpubeja. Kirpputorit kukoistivat. Keskustan liikekortteleissa oli muutenkin tyhjää, sillä 1990-luvun alussa keskustan Hansa-kortteli sotki keskustan liikehuoneistokuvioita. Ekamarket, entinen Centrumin tavaratalo Kristiinankadun ja Eerikinkadun kulmassa, joutui sulkemaan ovensa. Citysokoksen tavaratalo oli lopetettu kannattamattomana jo 1980-luvun alussa ja tilalle tuli Stockmann, joka koko 1980-luvun sai taistella asemastaan turkulaisten ykkösostoparatiisina.

Kulutusjuhlaa seurasi armoton krapula. Punapääoma romahti siinä kuin sinivalkoinenkin. STS-pankki kaatui KOP:n syliin vuonna 1993. Seuraavana vuonna EKA-yhtymä pakkosaneerattiin. Haka ja Kansa haettiin konkurssiin 1994, samoin seuraavana vuonna TVK ja SKP, jolloin myös Elanto päätyy velkasaneeraukseen.

Teollisuuden kohdalla lama oli jo 1990-luvun puoleen väliin tultaessa kuitenkin ohi. Sitä ennen kuitenkin esimerkiksi Nokian Salon-tehtaalla keskusteltiin vakavasti lomautuksista vuonna 1991. Vuosina 1991-93 tapahtunut markan heikkeneminen merkitsi kilpailukyvyn paranemista. Viennin suosiminen auttoi vaihtotaseen korjaamisessa. Jo 1995 esimerkiksi UPM-Kymmene teki ennätykselliset kuusi miljardia markkaa voittoa. Vuotta aikaisemmin Wärtsilän dieseltehtaalla Turussa oli käynnistetty maailman suurin jyrsintälinja.

Tragediat jatkuivat 1990-luvun puolivälissä enää perhekohtaloina. Lamavuodet jättivät jälkeensä 40 000 ylivelkaista ihmistä, joista 7000 onnekkainta selviytyivät tilanteesta velkasovinto-ohjelman avulla. Toimeentulotukea saavien talouksien määrä tuplaantui vuodesta 1988 vuoteen 1994.

Laman myötä otsikoihin oli saatu yhä useammin myös talousrikollisuus. Pesäkkeitä löytyi muualtakin kuin pankkimaailmasta. Ikaalisten kylpylää isännöineen Kylpyläkasinon ympärillä kiehui, samoin turkulaisen vakuutusyhtiö Apollon, joka lyhyenä elinaikanaan oli saavuttanut sadan miljoonan markan katevajeen ja ajautui nopeasti konkurssiin.

Kaupan ja teollisuuden puolella katsottiin jo eteenpäin ja 1995 oltiin valmiita astumaan kohti uutta uljasta tietoyhteiskuntaa. Kauppa ja teollisuus keskittivät minkä ehtivät. Makeistehdas Chymos myytiin Fazerille, joka puolestaan osti Puolasta makeistehtaan. Huhtamäen kurssi lähti samoihin aikoihin rakettimaiseen nousuun, kun ulkomaalaisomistus tehtiin helpommaksi suomalaisissa yrityksissä. Kansainvälistyminen oli muutenkin arkipäivää vastavuoroisesti. Kun vuonna 1985 noin 15 prosenttia suomalaisyhtiöiden työvoimasta oli ulkomailla, oli siellä vuonna 1995 jo puolet suomalaisyritysten työvoimasta. Myös vienti itään alkoi vetää - Suur-Pietarin alueen puhelinluetteloa alettiin painaa Turussa jo 1993.

Lama muokkasi myös suomalaisten ravintolakäyttäytymistä. Lähiöpubista tuli monelle asiakakalle ikioma olohuone. Vuoden 1995 alussa voimaan saatiin uusi alkoholilaki, jota pidettiin ensimmäisenä suurena askeleena sitten kieltolain - ja keskioluen vapautumistakin tärkeämpänä etappina kohti euro-Suomea. Alkon monopoli murtui, kolmosoluesta tuli hintakilpailun kohde, kaupan ja ravintolan sisäänvetotuote, mietojen alkoholijuomien yleisömainonta sallittiin, tilaviinien teko ja markkinointi alkoi ja oma tuonti ulkomailta helpottui. Myös kodin ulkopuolella syötyjen aterioiden määrä nousi nopeasti laman jälkeen yli entisten lukemiensa eli noin 2 miljoonaan ateriaan päivässä.

Työvoimaa kysyttiin taas 1990-luvun puoliväliin tultaessa, mutta työn joustavuudelle asetettiin yhä suurempia vaatimuksia. Lama muutti asenteen työhön. Pärjääminen työssä muuttui pysymiseksi työssä - mikä vaati taas entistä kovempaa pärjäämistä. Syntyi markkinavoimien säätelemä ja EU-kuntoinen tietotyöläisten joukko, joka oli valmis pitkiin työpäiviin, mutta myös hyviin työsuhde-etuihin ja rankkoihin huveihin.


MARJA KRONS

Lähteet: Jaakko Kiander-Pentti Vartia: Suuri lama. Suomen 1990-luvun kriisi ja talouspoliittinen keskustelu. WSOY 1998. Esko Seppänen: Punapääoman romahdus. WSOY 1995. Raimo Blom: Mikä Suomessa muuttui? Sosiologinen kuva 1990-luvusta. Gaudeamus 1999. Eeva-Kaarina Kolsi: Velkavankeus. IS 15.10.2005.

TS-arkistot 1985-1995.

Julkaistu 22.10.2005 4:00:35

Pankkikriisihän tässä just on ovella ja niin poispäin.

"Iloinen vuokralainen" on palstan uusin ja ärsyttävin pösilö. Ei sun ärsyttävyydessä mitään uutta sinänsä, vituttaa vaan tuo sun ahkeruus postata kymmeniä viestejä päivässä. Sisältö on toki sitä samaa kuin muidenkin postaajien posteissa (=paskaa)