Olen jo jonkin aikaa (yli vuoden) ollut alavireinen, väsynyt, saamaton jne. jne. Vihdoin tunnustan itselleni että olen varmasti masentunut (tunnistan oireet itsessäni, hoitoalalla) ja edessä olisi ajan varaaminen yksityiselle lääkärille, olen päässyt jo niin pitkälle. Kenelläkään kokemuksia, kenelle kannattaisi mennä, mielellään Turku/Pori, naispuolinen (minun helpompi puhua). Omaan terveyskeskukseen en voi mennä, tuttuja ja häpeän asiaa, haluaisin vain helpotusta olooni, haluaisin saman elämäniloni takaisin ainaisen väsymyksen ja saamattomuuden tilalle. Onko oikotietä onneen, kenelläkään samanlaisia kokemuksia? Lääkehoito? Mitä maksaa?
Kirsu
Kirsu
Vastaukset 11
Vanhimmat
antavat pillereitä ja sitten unohtavat, näin toimii suomalainen mielenterveystoimisto tänä päivänä!!!
ne pillerit tosiaan auttaa unohtamaan totuuden!!!
Ne TeKeeSusTaaUtUAiTa!!!
hullut on kivoja jollain lailla.....
PSYKIATRIA TAPPAA
Tuo on jo puoli voittoa paranemisen tiellä, kun olet päättänyt lähteä hakemaan apua itsellesi. Ei masennus (Jos sinulla sitä on. Tarkistuta kilpirauhasarvosi, koska kilpirauhasen vajaatoiminta aiheuttaa masennusmaisia oireita) ole mikään häpeä tänäpäivänä. Aika moni ihminen sairastaa masennusta elämänsä aikana. Kun menet vastaanotolle, kerro hoitohenkilölle rohkeasti ongelmistasi ja olotilastasi. He ovat ammattilaisia ja osaavat auttaa sinua. JOs olet lääkityksen tarpeessa, he ohjaavat sinut lääkärille. Terv Masennuksesta parantunut
aina uusi kokemus on eka ja se on omakohtainen mitään neuvoja en voi antaa en edes asu siellä päin että tuntisin ketään, mutta menet sellaisena kuin olet ja kerrot rehellisesti miltä tuntuu, oikotietä onneen ei ole, jos ois niin tällä palstalla ei olisi edes nimeä. Masis ei tule yhtäkkiä eikä parane sormia napsauttamalla tai lääkkeillä pelkästään.
Usein lääkehoito ja terapia yhdessä antaa parhaan tuloksen.
Jos sinulla olisi diabetes tai epilepsia ei hävettäisi, mutta tiedän tunteen kun sydän syrjällä eka kertaa istuin odotushuoneessa, että pääsisin psykolle pelosta jäykkänä jos joku tuttu sattuis näkeen ja kaiken lisäksi työkaveri tuli ulos ryhmäterapia huoneesta ja näimme toisemme emmekä koskaan maininneet ääneen että olimme saman "talon" asiakkaita, kuin ei oltaisi koskaan tavattu siellä...
Psykiatri keskustelee voinnistasi,kyselee syntymä ajan ja paikan tai muuta sellaista eli testaa sun muistia ja tekee johtopäätöksiä yleistilastasi(käyttäytyminen/vaatetus)jne.
Eipä siitä kannata ottaa stressiä, itsellä ensimmäinen kerta oli ihan mukava.
Ja minä en yhtään aristele kertoa ihmisille, että olen "loppuun palanut", ja olen huomannut, että meitä on paljon. Kun itse kertoo, muutkin avautuvat ja kertovat tilanteestaan. Menin itse työterveys lääkärin lähetteellä Psykiatrille (sieltä ei tiedot mene terv.kesk.).
kuin "rohkeasti vaan sinne". Työterveyden tiedot eivät mene muualle tk:hon. Saat sieltä kyllä lähetteen psykiatrille. Ja tulet varmastikin tarvitsemaan säännöllisiä käyntejä, joten se on edullisempi vaihtoehto. Ymmärrän sua hyvin, olen nimittäin ollut samassa tilanteessa omassa terveyskeskuksessani! Mutta nyt en välitä enää. Sitäpaitsi oon ollut pitkillä sairaslomilla ja kertonut avoimesti, että olen masentunut. Ja aina on otettu ilolla ja halauksin vastaan töihin palatessani, mutta meillä on erittäin hyvä työilmapiiri.
että kirjoita psykiatrille mennessäsi etukäteen muistiin ne asiat, mitä haluat tuoda esille, niin voit sitten vastaanotolla katsella listaasi, että muistat kaiken.
Oli vaikeata vastata kysymyksiin, sen tyylisiin kuin "pidätkö enemmän isästä vai äidistä?". En mennyt enää toiste.
Kiitos kaikille vastanneille kannustuksesta, mulla ongelmana vaan että en ole tällä hetkellä työelämässä, vaan hoitovapaalla ja yksityinen taitaa olla ainut vaihtoehto tapauksessani, kun en halua terkkariin mennä. Mutta eipä hätiä, varasin jo ajan yksityiselle joten olen taas ottanut yhden askelen eteenpäin. Arveluttaa vaan, että pitääkö käydä vastaanotolla taajaan, taloudellisesti ei mahdollista, ehkä kerran kk tai kahdessa.
Niin ja selvennykseksi, kokeita otettu mm. kilpirauhasarvot aikaisemmin ja kaikki elimellisesti ok.
eikä siis tiedä ihmisestä sen enempää kuin sinäkään.
Psykiatri ei ensimmäisellä käyntikerralla osaa sanoa yhtään mitään, ei siis sen enempää kuin kuka tahansa muukaan arvuuttelija (= lääkäri).
Selitätä asiasi psykiatrille siinä missä niille kaikille muillekin 100 lääkärille, joita joudut tapaamaan ennen kuin saat apua ongelmaasi.